Niin on taas vaan yks vuosi taputeltu ja on aika sanoa tervetuloa uudelle vuodelle. Joten niin ku moni muu (siis oikeestaan kaikki) tekee tän perinteisen vuoden kertauksen ja samalla annetaan uudelle vuodelle tavotteet, niin teen sen myös itte.
Vuodessa on taas kereenny tapahtua vaikka ja mitä, mistä vois yhtäkkiä nostaa Aavan loistavan aksa-uran korkkauksen, Sikan BH-koe, ja maligaattorin lonkka- ja kyynärkuvat. Sikkanen vietti vielä sen yhen yön eläinsairaalassa.
Kuinkas meijän tavotteet onnistui:
Sikka:
Sikalle en tuu suuremmin tavoitteita laittamaan, sillä me edetään sitä mukaa miltä tuntuu. Sikka on kehittyny jotenki tosi hitaasti ( siis jos vertaa Aavaan tai Nipsuun). Ihan loppuvuoteen vois haaveilla BH-koetta tai tokon alokaan korkkausta, mutta suurella kysymysmerkillä.
Mettälajien puolella jos saatais jälkeen pituutta (peltojälki) ja esineet, ja varmuutta.
Ja kuinka kävi.
Toko: Yritin nytte loppuvuodesta saada Sikasen tokokokeeseen mutta valitettavasti ei päästy mihinkään, mutta yritystä ens vuodelle. Muuten liikkeitten osalta päästiin pitemmlle ku osasin odottaa (suurin osa jo voittajan liikkeistä on hallussa).
Pk: BH käytiin suorittamassa hyväksytysti Lahdessa. Tottisten osalta päästiin hyvälle mallille ja sen suhteen voitais oikestaan jo kisata. Peltojälki vähä jäi heikommalle, eikä kovinkaa montaa jälkee pellolla ajettu. Mettäjäljen suhteen asiat on huomattavasti paremmin. Aikas monta jälkee kereetti tallaamaan, kepit nousee hyvällä prosentilla, janatki on jo hyvällä mallilla. Esineruutu on kans hyvällä mallilla, Snikkersson irtoo nätisti kauas ja tekee hyvin töitä, ja jopa se nenäki on yllättävän hyvin auki.
Aksa: Ollaan kehitytty yllättävän paljon, vaikka oikeestaan sen treenaaminen ollaan oikeen kunnolla alotettu vasta syksyllä. Sikka hakee treeni määrään ja ikäänsä nähden hemmetin hyvin esteitä, kepit on erittäin hyvällä mallilla. Ja jopa mä oon oppinu ohjaamaan mun kengurua.
Muuta: Sikka kävi kuvissa, josta tuloksena oli lonkat B/B ja kyynärät 0/0, samalla silmät peilattiin terveeksi.
Aava:
Toko: Ihan ekana mun pitää tehä jotain tolle mielentilalle, ettei ahistu kokeessa niin pahasti. Kun saan sen jollekki tasolle nii rupeen miettiin sitte vasta kokeita.
PK: Kisaamisen suhteen sama mikä tokossa! Mettien puolesta koiruus olis ny jo valmis mutta... FH, no no no no,vois kyllä mennä kokeeseen ens kesänä (ilmasun vaihtaminen vaan)
Aksa: Jos pääsis kunno seuraan nii vois viedä koiraa eteenpäin, jos ei nii sitte touhotetaan ittekseen ja käydään mölleissä. Muuten veikkaan että päästäis kisaamaan
Ja kuinka kävi:
Toko: Ei kyllä kisattu, mutta mielentila on aiva täysin eri mikä vuosi sitte. Mutta loppuvuodesta jo suunnittelin että oltais menty kokeeseen, mutta täs oli sama ongelma ku Sikalla, eli ei päästy (toki en niin aktiivisesti yrittänykkää kokeeseen)
PK: maastot edelleen kunnossa, Aava on jälkien suhteen tehny hemmetin hyvää työtä ja ajoi jopa 2,5 km jäljenki kesällä. Mielentila on ihan eri tottisten suhteen, että pitäis testata rupeisko se kestämään ampumisen.
Aksa: päästiin seuraan ja sillä saralla ollaan menty iiiisssssoooooooooiiiiinnnnn harppauksin eteenpäin. Alotettiin meidän aksaura lokakuussa, viisissä kisoissa Aava nousi kakkosiin ja kakkosistaki meillä on jo yks serti. Ja saldona oli myös huimat kaks tuplanollaa. Eli ihan jäätävn hieno saavutus Aava-koiruudelta.
Näyttelyitten puolella käytiin ainoastaan erkkarissa josta saatiin ERI.
Tavotteet ei ollu mikkää suuret, tai kummoset. Mutta hyvin realistiset. Ja aika hyvin saatiin ne toteen. Hienoja tuloksia, paljon iloa, ihan supermahtavia treenikavereita, paljon uusia tyyppejä, jokka on niin huippuja!!! Saanu tavata ihan supereita kouluttajia, ja taitavia koiria. Pääsin niiin maailmasta parhaaseen seuraan mistä tykkään hurjasti, ihan parhautta. En voi olla ku suuresti kiitollinen kaikesta, siis ihan kaikesta, joittenka kanssa oon saanu jakaa viime vuoden!!
Ja sit tavotteet vuodelle 2017!!
Sikka:
Toko: Nyt alkuvuodesta mennään starttaamaan meidän kisaura alokkaassa. Ja vielä kisata avoimessaki. Tavotteena olis myös päästä edustamaan seuraa tokon sm-kisoihin joukkuekisaan.
PK: Tarkotus olis saada JK1-koulari alkukesästä, loppukesästä vois käydä tetstaamassa jo jopa JK2:sta. Jos myös ajeltain peltäjälkiä vähä enemmän mitä viime kesänä. Hakua olis kiva testata jos löytäis porukan missä treenailla.
Aksa: Ekana kontaktit kuntoon ja sitte kisaamaan, eli jossain kohtaa olis Sikan kanssa kisauran korkkaus tällä saralla. Tulos tavotteita en viitti laittaa sillä Sikka on Sikka, ja mulla ittellä on vielä huiman paljo opittavaa Sikan kanssa aksailusta
Muuta: Ku neiti täyttää 2 vuotta nii käydään hakees selkäkuvat. Näyttelypuolella jos yritetään mettästää sitä pakollista H:ta, mutta sitä ennen pitää varmaan käydä joissain mätsäreis että ei aiheuteta kovin paljoo paheennusta :D
Aava:
Toko: Kovin suuria tavotteita en aseta Aavan kanssa, mutta nyt ku on saatu mielentila kuntoon niin semmonen pienen pieni haaveen häivähdys siitä että saisin Aavan vielä tva:ksi nostaa päätään. Joten kiirettä ei pidetä mutta sitä kohde mennään.
PK: Niin ku jo ylempänä mietin nii pitäis testata jos sais Aavan vielä kestämään ampumisen. Jos se onnistuu nii sitte vois kokeilla JK1:stä. Tässäkään en aseta suuria tavtteita vaan mennään ihan puhtaasti Aavan mukaan. Jos ei kestä nii saa karvakasa ajella jälkiä hötsäily-tyyliin.
Aksa: Ehdottomasti kolmosiin nousu!! Tänä vuonna ei vielä millää sm-kisoihin päästä, mutta jos yrittäis saada ees osan vuoden 2018 sm-kisanollista kasaan. Eli jos tavotteksi pistetään vuoden -18 sm-kisat nii sen mukaan treenataan ja kisataan.
Muuta: Aavan kanssa vois kans käydä pyörähtämässä muutamissa näyttelyissä, mutta en ota siitä sen suurempaa stressiä. Tarkotuksena olis myös (kunhan kelit antaa periksi) käydä Aava sterkkaamassa.
Muuten toivotaan että molemmat pysyy terveenä, eikä mitää suurta ja ihmeellistä satu.
Muuten haluan toivottaa ihan kaaaaaikille super loistavaa ja menestyksekästä vuotta 2017!!!
lauantai 31. joulukuuta 2016
keskiviikko 21. joulukuuta 2016
Pääkopan tonkimista
Eileen meillä oli oman seuran järjestämä Anne Talvitien menttaali valmennuksen luento. Voin sanoo, että näin parin mettälenkin jälkeen ku on saanu mietiskellä ja pohdiskella, nii taas oon saanu melkosia ahaa-elämyksiä. En rupee mitenkään referoimaan kyseistä luentoa, vaan tää on taas mun omaa pohdintaa musta ittestäni.
Aluksi puhuttiin omasta jännittämisestä kisatessa. Mä oon siitä onnellisessa asemassa, että aksa puolella en oo mitenkään kaaottinen jännittäjä. Mulla on aina semmonen hyvällä tavalla pieni jännitys joka tekee musta skarpin. Eli en todellakaan mee mihinkään paniikki paniikkiin , mutta en oo kyllä lahnakaan. Näin ku rupesin tätäki miettimään, niin mä kestän jo omassa työssäni stressiä ja painetta hyvinki paljon. Totta puhuakseen, mä en voisi tehä työtäni jos mä en kestäisi. Eli siis, kestän painetta ja stressiä "normi-ihmistä" selkeesti paremmin. Mikä on yks positiivinen asia. Vaikka Aava on tommonen herkkis nii tää os vielä sen asteista jännitystä, että myös Aava sen kestää hyvin, eikä se ahdistu ja paineistu vielä tästä. Sitte taas tokopuolella mä jännitän kisoissa huomattavasti enemmän, joka näkyy Aavassaki jo huomattavasti selkeemmin. Silloon siitä tulee ahddistunu ja paineistunu ja juoksis vaan pois kehästä. Eli ensimmäinen asia to do-listalle: se että mä saisin itteni rennommaksi tokokokeissa (sinne aksakisoijen hyvän jännityksen tasolle). Siinä mulla on vielä paaaaaaljon työ sarkaa, mutta tätä on hyvä ruveta työstämään. Sikkaan en osaa vielä sanoa sillä en oo vielä kisannu sen kanssa, mutta veikkaan että mun pitäis ollaa Aavasta vielä rennompi sillä jos mä rupeen jännittään niin Sikalla vieterit jalkojen alla kiristyy entisestään. Mutta Sikan kans aika näyttää mimmonen se on ja mitä mun pitä sen kans tehä. Nyt mulla ei oo vielä käsitystä mikä sen kanssa toimii, mikä ei.
Luenon jälkeen kävin vielä tyttöjen kanssa mettälenkillä, missä vasta sielä koin ehkä kaikkista suurimman oivalluksen. Koska me ollaan kerättä Aavan kanssa kisatessa vitosia ihan kiitettävästi. Itseasiassa laskin ne. Me ollaan saatu kaikista starteista yhteensä 76%. Hitto ihan oikeesti!!!! Seiskyt kuus prossaa on jäätävä määrä. Ja ku kävin ne läpi (onneks ei olla kisattu ku muutama kk nii ei ollu niin hirveesti läpi käymistä), niin kaikissa oli yleensä MUN OMA TYHMÄ VIRHE . Rupesin sitä miettimään mistä se johtuu. Mulla oli eileen myös kehityskeskustelu mun ylemmän esimiehen kanssa, ja sain siltä palautetta että mulla on välillä vähä tapana että kun mulle annetaan joku homma niin mä pistän vitosen silmään ja lähden tekemään sitä. Mä en mieti lopputulosta vaan lähden päätä pahkaa hommiin, jonka seurauksena jolloin lopputulos on hyvä. Mutta mun työtehokkuudella ja tietotaidolla (=ammattitaidolla) vois lopputulos olla täydellinen, kunhan mä vaan alussa ottaisin vaihteen pois vitoselta ja pistäisin sen kolmoselle ja miettisin mitenkä mä pääsisin mahdollisimman täydelliseen lopputulokseen, niin pystyn sen toteuttamaan. Totesin että mulla on ihan sama ongelma myös aksapuolella. Eikö tuo 76 prossaa oo täydellinen todiste siitä!!!!! Eli ne on hyviä, mutta ei täydellisiä, mihin kuitenki pyritään aksapuolella. Kun asiaa rupesin lisää miettimään, nii viime kesänä ku treenasin Marin ryhmässä nii aikas monta kertaa nii mari kysyi hyvin uskein että juoksinko ihan täysiä, tai teinkö asian ihan sata prossasesti. Voin rehellisesti sanoo että en. Sen jälkeen ku mulle sanottiin niin sitte kyllä. Ja ku vielä rupesin ajattelemaan tätä, nii totesin että mä lähden starttiin ku soitellen sotaan. En mä mieti mikä olis täydellinen suoritus, vaan meen hyvin vahvasti fiilispohjalta ajattelematta mitää. Vaikkaan että tää on tällä hetkellä mun isoin ongelma. Jonka mä tosiaan vasta nyt tajusin. JOten nyt on hyvä aika tehdä tällekki asialle jotain. Uskon että kun mä oikeesti rupeen miettimään kuinka pääsen siihen täydelliseen lopputulokseen niin on huomattavasti paremmat tsäänssit saadakki niitä nollia.
Kuten tuossa jo ennemmin sanoin niin meen usein fiilispohjalla, enkä oikeesti mieti niin tarkasti mitä teen. Niin totesin että mä olen myös hemmetin huono analysoimaan varsinkaan itteeni. Jos näen toisten videoita tai jos joku kysyy vinkkejä tai mitä vaan niin mietin hyvinki paljon (niin tokossa, aksassa ku pk-puolella). Mutta sitte ku on kyse musta, niin en mä koskaa mieti mitä tein, miten voisin kehittää itteeni. Sen takia ei tuu koskaan kuvattua itteeni. Eli jos mä haluan oikeesti tulla huomattavasti paremmaksi nii tässä on kans suuren suuri oppimisen paikka. Mutta tää ongelma mulla on enempi aksan puolella ku taas tokon puolella. Tokossa (ja pk-puolella) mä mietin paljoki mistä mikäki johtuu ja analysoin. Jotenki hassua kuinka paljon eroa on teenkö aksaa vai tokoa. Kuvittelis että sama ihminen, samat tavat. Ei mun tapauksessa.
Luennolla oli puhetta myös noidan kehässä pyörimisessä. Nostan taas käden pystyyn merkiksi että harrastan myös tätä. Joissain asioissa en oo lähellekkään niin paha ja huomaan kyllä itte ku jään junnamaan paikoillani . Silloon jo tajuan ottaa itteeni niskasta kiinni ja mennään taas eteenpäin. Silti tässäkin on kyllä petrattavaa. Mutta joissain asioissa oon kyllä pinttyny omiin kaavoihini: hyvä esimerkki on tuo Aava ja sen mielentila. Koska tiiän mimmonen herkkis se oli esim. vuosi sitte, en uskaltanu kovin hirveesti vaatiakkaan siltä. Nykyään joku vois sanoo että Aava on eri koira ku vuosi sitte. Nykyään mä voin (tai siis mun jo pitää) vaatia siltä. Mutta silti mä käsittelen sitä silkkihansikkain. En vaan tietyssä mielessä uskalla vaatia.
Tää on myös samalla semmonen asia, missä huomaan että pysyn hyvin helposti omalla mukavuusalueellani -> helposti jää junnaamaan paikoilleen. Mukavuusalueella pysymisestä hyvän tekstin kirjotti Johanna blogiinsa. Suosittelen käydä lukemassa. Se löytyy täältä: http://tyokoiriajakoiraurheilua.omablogi.fi/moka-on-lahja/
Näillä mietteillä mennään eteenpäin. Vielä on paaaaljon mietiskeltävää ja prosessoitavaa tuola pääkopassa, mutta uus vuosi on ovella joten samalla näistä kehityskohteista saa hyviä uuden vuoden lupauksia.
Aluksi puhuttiin omasta jännittämisestä kisatessa. Mä oon siitä onnellisessa asemassa, että aksa puolella en oo mitenkään kaaottinen jännittäjä. Mulla on aina semmonen hyvällä tavalla pieni jännitys joka tekee musta skarpin. Eli en todellakaan mee mihinkään paniikki paniikkiin , mutta en oo kyllä lahnakaan. Näin ku rupesin tätäki miettimään, niin mä kestän jo omassa työssäni stressiä ja painetta hyvinki paljon. Totta puhuakseen, mä en voisi tehä työtäni jos mä en kestäisi. Eli siis, kestän painetta ja stressiä "normi-ihmistä" selkeesti paremmin. Mikä on yks positiivinen asia. Vaikka Aava on tommonen herkkis nii tää os vielä sen asteista jännitystä, että myös Aava sen kestää hyvin, eikä se ahdistu ja paineistu vielä tästä. Sitte taas tokopuolella mä jännitän kisoissa huomattavasti enemmän, joka näkyy Aavassaki jo huomattavasti selkeemmin. Silloon siitä tulee ahddistunu ja paineistunu ja juoksis vaan pois kehästä. Eli ensimmäinen asia to do-listalle: se että mä saisin itteni rennommaksi tokokokeissa (sinne aksakisoijen hyvän jännityksen tasolle). Siinä mulla on vielä paaaaaaljon työ sarkaa, mutta tätä on hyvä ruveta työstämään. Sikkaan en osaa vielä sanoa sillä en oo vielä kisannu sen kanssa, mutta veikkaan että mun pitäis ollaa Aavasta vielä rennompi sillä jos mä rupeen jännittään niin Sikalla vieterit jalkojen alla kiristyy entisestään. Mutta Sikan kans aika näyttää mimmonen se on ja mitä mun pitä sen kans tehä. Nyt mulla ei oo vielä käsitystä mikä sen kanssa toimii, mikä ei.
Luenon jälkeen kävin vielä tyttöjen kanssa mettälenkillä, missä vasta sielä koin ehkä kaikkista suurimman oivalluksen. Koska me ollaan kerättä Aavan kanssa kisatessa vitosia ihan kiitettävästi. Itseasiassa laskin ne. Me ollaan saatu kaikista starteista yhteensä 76%. Hitto ihan oikeesti!!!! Seiskyt kuus prossaa on jäätävä määrä. Ja ku kävin ne läpi (onneks ei olla kisattu ku muutama kk nii ei ollu niin hirveesti läpi käymistä), niin kaikissa oli yleensä MUN OMA TYHMÄ VIRHE . Rupesin sitä miettimään mistä se johtuu. Mulla oli eileen myös kehityskeskustelu mun ylemmän esimiehen kanssa, ja sain siltä palautetta että mulla on välillä vähä tapana että kun mulle annetaan joku homma niin mä pistän vitosen silmään ja lähden tekemään sitä. Mä en mieti lopputulosta vaan lähden päätä pahkaa hommiin, jonka seurauksena jolloin lopputulos on hyvä. Mutta mun työtehokkuudella ja tietotaidolla (=ammattitaidolla) vois lopputulos olla täydellinen, kunhan mä vaan alussa ottaisin vaihteen pois vitoselta ja pistäisin sen kolmoselle ja miettisin mitenkä mä pääsisin mahdollisimman täydelliseen lopputulokseen, niin pystyn sen toteuttamaan. Totesin että mulla on ihan sama ongelma myös aksapuolella. Eikö tuo 76 prossaa oo täydellinen todiste siitä!!!!! Eli ne on hyviä, mutta ei täydellisiä, mihin kuitenki pyritään aksapuolella. Kun asiaa rupesin lisää miettimään, nii viime kesänä ku treenasin Marin ryhmässä nii aikas monta kertaa nii mari kysyi hyvin uskein että juoksinko ihan täysiä, tai teinkö asian ihan sata prossasesti. Voin rehellisesti sanoo että en. Sen jälkeen ku mulle sanottiin niin sitte kyllä. Ja ku vielä rupesin ajattelemaan tätä, nii totesin että mä lähden starttiin ku soitellen sotaan. En mä mieti mikä olis täydellinen suoritus, vaan meen hyvin vahvasti fiilispohjalta ajattelematta mitää. Vaikkaan että tää on tällä hetkellä mun isoin ongelma. Jonka mä tosiaan vasta nyt tajusin. JOten nyt on hyvä aika tehdä tällekki asialle jotain. Uskon että kun mä oikeesti rupeen miettimään kuinka pääsen siihen täydelliseen lopputulokseen niin on huomattavasti paremmat tsäänssit saadakki niitä nollia.
Kuten tuossa jo ennemmin sanoin niin meen usein fiilispohjalla, enkä oikeesti mieti niin tarkasti mitä teen. Niin totesin että mä olen myös hemmetin huono analysoimaan varsinkaan itteeni. Jos näen toisten videoita tai jos joku kysyy vinkkejä tai mitä vaan niin mietin hyvinki paljon (niin tokossa, aksassa ku pk-puolella). Mutta sitte ku on kyse musta, niin en mä koskaa mieti mitä tein, miten voisin kehittää itteeni. Sen takia ei tuu koskaan kuvattua itteeni. Eli jos mä haluan oikeesti tulla huomattavasti paremmaksi nii tässä on kans suuren suuri oppimisen paikka. Mutta tää ongelma mulla on enempi aksan puolella ku taas tokon puolella. Tokossa (ja pk-puolella) mä mietin paljoki mistä mikäki johtuu ja analysoin. Jotenki hassua kuinka paljon eroa on teenkö aksaa vai tokoa. Kuvittelis että sama ihminen, samat tavat. Ei mun tapauksessa.
Luennolla oli puhetta myös noidan kehässä pyörimisessä. Nostan taas käden pystyyn merkiksi että harrastan myös tätä. Joissain asioissa en oo lähellekkään niin paha ja huomaan kyllä itte ku jään junnamaan paikoillani . Silloon jo tajuan ottaa itteeni niskasta kiinni ja mennään taas eteenpäin. Silti tässäkin on kyllä petrattavaa. Mutta joissain asioissa oon kyllä pinttyny omiin kaavoihini: hyvä esimerkki on tuo Aava ja sen mielentila. Koska tiiän mimmonen herkkis se oli esim. vuosi sitte, en uskaltanu kovin hirveesti vaatiakkaan siltä. Nykyään joku vois sanoo että Aava on eri koira ku vuosi sitte. Nykyään mä voin (tai siis mun jo pitää) vaatia siltä. Mutta silti mä käsittelen sitä silkkihansikkain. En vaan tietyssä mielessä uskalla vaatia.
Tää on myös samalla semmonen asia, missä huomaan että pysyn hyvin helposti omalla mukavuusalueellani -> helposti jää junnaamaan paikoilleen. Mukavuusalueella pysymisestä hyvän tekstin kirjotti Johanna blogiinsa. Suosittelen käydä lukemassa. Se löytyy täältä: http://tyokoiriajakoiraurheilua.omablogi.fi/moka-on-lahja/
Näillä mietteillä mennään eteenpäin. Vielä on paaaaljon mietiskeltävää ja prosessoitavaa tuola pääkopassa, mutta uus vuosi on ovella joten samalla näistä kehityskohteista saa hyviä uuden vuoden lupauksia.
torstai 15. joulukuuta 2016
Aksaa, aksaa , aksaa ja vielä aksaa . No okei. Vähä tokoaki
Hitsit ku nää päivät vaan menee nii ei kerkee tänne kirjotella mitää... Noh, meillä töissä pikkujoulukausi alkaa pikku hiljaa olla purkissa nii jos sitte jäis enempi aikaa taas kaikelle muulle. Mutta tehdään taas pieni pikakertaus mitä ollaan tehty ja touhuttu:
Viime viikon maanantaina oltiin Sikkasen kanssa Mustosen Saijan treeneissä. Sikka oli ihan mahottomalla päällä eikä meinannu toimia, ei sitte millää. Ja sen takia ku ei tullu onnistumisia nii pikku-neiti turhautuu ja sitte siitä ei ainakaa tuu mitää. Joten siitä treenistä ei itsestään jääny jälkipolville kerrottavaa. Ne oli muuten mun ekat Saijan treenit, ja voin sanoo että tykkäsin kovasti. Ihan loistava kouluttaja!! On kerranki semmonen kouluttaja joka oikeesti osaa auttaa meitä ja tietää kuinka tommosta tikittävää pommia käsitellään ja ohjataan (itte oon todennu että monet ei vaan osaa kouluttaa/auttaa juuri tuommosen koiran kanssa). Ja itte asias Saija rakastui Sikkaan oikeen toden teolla. Hän kertoi kuinka hänellä on ennen ollu maleja ja ne on vaan hänen ykkösrotunsa, aina ja ikuisesti: bc:t on semmosia söpöjä hali-puudeleita, mutta malit. Niissä on kuulemma se voima ja tietty raivo mitä Saija kaipaa kovasti. 2
Mutta eipä ollu rata mistää helpoimmasta päästä:
Ittepäisyyspäivänä käytiin Aavan kanssa heittämässä kaks starttia HSKHn kisoissa Ojangossa. Eka rata oli agirata jossa tuomarina toimi Seppo Savikko. Ihan hauska rata mistä itte kyllä tykkäsin. Itte olin vähän väliä "pikkusen" hukassa kartalta että ei mikää siistein rata. Mutta tuloksena 5, koska yks perkeleen keinun kontakti!!! Hitto vuos sitte en saanu Aavaa viittä metriä löhemmäs keinua ja nyt kaveri oli sangen porsas... muuten olis tullu nolla.... Täytyy myöntää , että en oo kovin hirveesti viittiny vaatia herkkikseltä mitää koska ollaan tehty jo muutenki nii saakelin moinen työ ja keskitytty mielentilaan keinun kanssa. Ja Aava on tähän asti ollu hirmu varovainen. Mutta pitää ruveta vaatimaan siltä jo keinullaki. Nyt varmaan jo kestääki sen.
Toisena ratana oli hyppäri, jolla tuomarina Jari Suomalainen. Alussa Aava varasti taas oikeen kunnolla, jonka takia meni itteltä pasmat sekasi. Taas. Kutosen takaakiertoon neiti ei meinannu mennä sitte millää ja piti jo sanoo sille että nyt perkele. Muuten hyvä rata ja kesti hyvin takaaleikkauksen kepeille. Eli tuloksena hylly. Toisaalta harmittaa jättää kisat tommoseen ei-niin-kovin-hyvään rataan. Samalla sai Aava jäädä loppu vuodeksi aksa-vapaalle.
Kisakirjojen saannissa meni jotenki saakelin kauan nii pääsi Sikkanen tottistelemaan samalla keskelle kisahälinää. Ei tuota malia kyllä haittaa sitte yhtää mikää!! Vaikka vieressä pyöri molemmilla puolilla radat ja ihmiset hetsas koiria (vieressä joku otti parsoninsa kanssa lämpöä ja juoksi molemmat pallon perässä) nii kerran huomautin ku kontakti tipahti. Muuten napitti mua koko ajan. Tehtiin muutamat jäävät ja peruutusta.
Loppuviikosta jäi treenit vähä vähemmälle , ku tuo liukkaus tuli häirittemään. To meinasin mennä treenaileen, mutta eipä siitä mitää tullu. Sen takia ollaan vaan hömppäilty olkkaritreenien merkeissä. Onpahan Sikanenki päässy turhien temppujen makuun ;)
Viikonloppuna oli myös messari. Mirva-sisko se kävi mun työnä ja pikasesti kävin juoksasemassa messarin kojut lävitte lauantaina iltapäivästä töitten jälkeen. Kehistä näin vaan muutamat ryhmä kehät, ja vetskut. Mutta shoppailu-puolella mukaan tarttui iso kasa luita tytöille, Sikka sai uuen vihreen geelipallon ja mukaan tarttui vielä uudet (astetta söpömmät) pinkit merkit, 4 kappaletta. Siinä oli mun suuri messari panostus :P
Maanantaina oli Saijan vikat treenit ennen joulutaukoa. Tällä kertaa Sikanen oli sangen hyvässä moodissa, kuunteli ja teki hyvin töitä. Rata oli sangen mukava, ei mitää pientä piperrystä. Ekalla kertaa tehtiin ihan hyvä pätkä esteillä 1-8, tuli tosi nätisti ohjaukseen nelos putkeen. Seiska hypyllä lähdin hieman liikaa putkea kohti mutta muuten. Otin uusiksi, missä oma rytmitys kusi ja Sikka tiputteli rimoja (en ees huomannu että tiputti ekan riman, mistä saatiin sapiskaa: koskaan ei oo niin kiire ettei voisi kattoo ekaa hyppyä. harmittaa jos tiputtaa sen ekan ekan riman jos muuten on puhdas rata), joten otettiin uusiksi, nyt oli taas hyvä (myös ohjaus seiska-hypyllä).
Kepeille ei kyllä hae vielä toki vauhtiaki oli sangen paljo, joten ne menee nytte treeniin.
13-16 välistä oli hyvä, vähän arvoi kumman kautta pistän takaa kiertoon hypylle 15. Kierrätin oikeen kautta mikä toimi meillä. 16-19 väliä sitte hinkattiinki, Saija sanoi että sen verran nuori ja fysiikka ei oo vielä "riittävä" niin pistä 6 putkeen. No ihan ei päästy siihen sillä, meinas olla ongelmaa että sain Sikan kääntymään hypylle 18. Tai oikeestaan en itte tajua kuinka saakelin aijjoos mun pitää olla. Ja asiaa ei helpottanu että 16-17 esteväli oli likemmäs 10 metriä että sitä vauhtia oli. Mutta lopussa saatiin onnistuminen siihenki!! Tässä vielä video, mitä en jaksanu ruveta editoimaan ... olin laiska...
Ti ja Ke käytiin Talissa heittämässä tottistreenit molempien kanssa. Sikalla oli metrisen hyyn sulkeiset, samoin tehtiin tiistaina jääviä ja keskiviikkona myös liikkeitten väliä ja keskityttiin myös siihen ettei pääsisi ääntä (mikä on sangen herkässä) liikkeitten välissä. Ihan hyviä toistoja saatiin, mutta treeniä se vaatii. Ja paljon. Sikan hypyt oli osa ihan hyviä, rentoja hyvällä tekniikalla niin että suoristi nätisti takajalkansa. Mutta mukaan mahtui niitä ei-niin-nättejä, missä jätti takajalat mahan alle. Niitä en tietenkään palkannu. Hinkattiin myös seuruuta, sillä ku oon viimeaikoina treenaillu jääviä ja keskittyny nimenomaan jäävään liikkeeseen on seuruu menny alamäkeä: taas on paikka vähä liukunu liika eteen. Hitto voi olla hankalaa olla tarkkana joka asiassa että homma toimii. Ei mun aivokapasiteetille...
Aava se vaan pääsi höntsäilemään: tehtiin kahden lelun leikkiä , seuruuta ja pääsi Aava muutaman eteentmenon tekemään. Ja muutaman metrisin. Huoh. Niissä meillä tuliki uus ongelma vastaan: ollaan tehty sen verran aksaa että ku mä jäin taakse ja lähetin hyppäämään niin Aava kasas ittensä hypylle voimakkaasti (niin että vauhti oli lähes nollassa) , hyppäs, ja kääntyi . Sitte jos itte olin selkeesti edelle hypyn kohdalla nii teki sangen nätit hypy ja vauhti pysyi. Niin ku aksassa pitääki. Ei ehkä parhain idea ku ajattelee kiinteetä metrin korkeeta hyppyä. Rikkoo vielä ittensä. Joten me taidetaan ottaa etupalkka käyttöön metrisellä....
Viime viikon maanantaina oltiin Sikkasen kanssa Mustosen Saijan treeneissä. Sikka oli ihan mahottomalla päällä eikä meinannu toimia, ei sitte millää. Ja sen takia ku ei tullu onnistumisia nii pikku-neiti turhautuu ja sitte siitä ei ainakaa tuu mitää. Joten siitä treenistä ei itsestään jääny jälkipolville kerrottavaa. Ne oli muuten mun ekat Saijan treenit, ja voin sanoo että tykkäsin kovasti. Ihan loistava kouluttaja!! On kerranki semmonen kouluttaja joka oikeesti osaa auttaa meitä ja tietää kuinka tommosta tikittävää pommia käsitellään ja ohjataan (itte oon todennu että monet ei vaan osaa kouluttaa/auttaa juuri tuommosen koiran kanssa). Ja itte asias Saija rakastui Sikkaan oikeen toden teolla. Hän kertoi kuinka hänellä on ennen ollu maleja ja ne on vaan hänen ykkösrotunsa, aina ja ikuisesti: bc:t on semmosia söpöjä hali-puudeleita, mutta malit. Niissä on kuulemma se voima ja tietty raivo mitä Saija kaipaa kovasti. 2
Mutta eipä ollu rata mistää helpoimmasta päästä:
Ittepäisyyspäivänä käytiin Aavan kanssa heittämässä kaks starttia HSKHn kisoissa Ojangossa. Eka rata oli agirata jossa tuomarina toimi Seppo Savikko. Ihan hauska rata mistä itte kyllä tykkäsin. Itte olin vähän väliä "pikkusen" hukassa kartalta että ei mikää siistein rata. Mutta tuloksena 5, koska yks perkeleen keinun kontakti!!! Hitto vuos sitte en saanu Aavaa viittä metriä löhemmäs keinua ja nyt kaveri oli sangen porsas... muuten olis tullu nolla.... Täytyy myöntää , että en oo kovin hirveesti viittiny vaatia herkkikseltä mitää koska ollaan tehty jo muutenki nii saakelin moinen työ ja keskitytty mielentilaan keinun kanssa. Ja Aava on tähän asti ollu hirmu varovainen. Mutta pitää ruveta vaatimaan siltä jo keinullaki. Nyt varmaan jo kestääki sen.
Toisena ratana oli hyppäri, jolla tuomarina Jari Suomalainen. Alussa Aava varasti taas oikeen kunnolla, jonka takia meni itteltä pasmat sekasi. Taas. Kutosen takaakiertoon neiti ei meinannu mennä sitte millää ja piti jo sanoo sille että nyt perkele. Muuten hyvä rata ja kesti hyvin takaaleikkauksen kepeille. Eli tuloksena hylly. Toisaalta harmittaa jättää kisat tommoseen ei-niin-kovin-hyvään rataan. Samalla sai Aava jäädä loppu vuodeksi aksa-vapaalle.
Kisakirjojen saannissa meni jotenki saakelin kauan nii pääsi Sikkanen tottistelemaan samalla keskelle kisahälinää. Ei tuota malia kyllä haittaa sitte yhtää mikää!! Vaikka vieressä pyöri molemmilla puolilla radat ja ihmiset hetsas koiria (vieressä joku otti parsoninsa kanssa lämpöä ja juoksi molemmat pallon perässä) nii kerran huomautin ku kontakti tipahti. Muuten napitti mua koko ajan. Tehtiin muutamat jäävät ja peruutusta.
Loppuviikosta jäi treenit vähä vähemmälle , ku tuo liukkaus tuli häirittemään. To meinasin mennä treenaileen, mutta eipä siitä mitää tullu. Sen takia ollaan vaan hömppäilty olkkaritreenien merkeissä. Onpahan Sikanenki päässy turhien temppujen makuun ;)
Viikonloppuna oli myös messari. Mirva-sisko se kävi mun työnä ja pikasesti kävin juoksasemassa messarin kojut lävitte lauantaina iltapäivästä töitten jälkeen. Kehistä näin vaan muutamat ryhmä kehät, ja vetskut. Mutta shoppailu-puolella mukaan tarttui iso kasa luita tytöille, Sikka sai uuen vihreen geelipallon ja mukaan tarttui vielä uudet (astetta söpömmät) pinkit merkit, 4 kappaletta. Siinä oli mun suuri messari panostus :P
Maanantaina oli Saijan vikat treenit ennen joulutaukoa. Tällä kertaa Sikanen oli sangen hyvässä moodissa, kuunteli ja teki hyvin töitä. Rata oli sangen mukava, ei mitää pientä piperrystä. Ekalla kertaa tehtiin ihan hyvä pätkä esteillä 1-8, tuli tosi nätisti ohjaukseen nelos putkeen. Seiska hypyllä lähdin hieman liikaa putkea kohti mutta muuten. Otin uusiksi, missä oma rytmitys kusi ja Sikka tiputteli rimoja (en ees huomannu että tiputti ekan riman, mistä saatiin sapiskaa: koskaan ei oo niin kiire ettei voisi kattoo ekaa hyppyä. harmittaa jos tiputtaa sen ekan ekan riman jos muuten on puhdas rata), joten otettiin uusiksi, nyt oli taas hyvä (myös ohjaus seiska-hypyllä).
Kepeille ei kyllä hae vielä toki vauhtiaki oli sangen paljo, joten ne menee nytte treeniin.
13-16 välistä oli hyvä, vähän arvoi kumman kautta pistän takaa kiertoon hypylle 15. Kierrätin oikeen kautta mikä toimi meillä. 16-19 väliä sitte hinkattiinki, Saija sanoi että sen verran nuori ja fysiikka ei oo vielä "riittävä" niin pistä 6 putkeen. No ihan ei päästy siihen sillä, meinas olla ongelmaa että sain Sikan kääntymään hypylle 18. Tai oikeestaan en itte tajua kuinka saakelin aijjoos mun pitää olla. Ja asiaa ei helpottanu että 16-17 esteväli oli likemmäs 10 metriä että sitä vauhtia oli. Mutta lopussa saatiin onnistuminen siihenki!! Tässä vielä video, mitä en jaksanu ruveta editoimaan ... olin laiska...
Ti ja Ke käytiin Talissa heittämässä tottistreenit molempien kanssa. Sikalla oli metrisen hyyn sulkeiset, samoin tehtiin tiistaina jääviä ja keskiviikkona myös liikkeitten väliä ja keskityttiin myös siihen ettei pääsisi ääntä (mikä on sangen herkässä) liikkeitten välissä. Ihan hyviä toistoja saatiin, mutta treeniä se vaatii. Ja paljon. Sikan hypyt oli osa ihan hyviä, rentoja hyvällä tekniikalla niin että suoristi nätisti takajalkansa. Mutta mukaan mahtui niitä ei-niin-nättejä, missä jätti takajalat mahan alle. Niitä en tietenkään palkannu. Hinkattiin myös seuruuta, sillä ku oon viimeaikoina treenaillu jääviä ja keskittyny nimenomaan jäävään liikkeeseen on seuruu menny alamäkeä: taas on paikka vähä liukunu liika eteen. Hitto voi olla hankalaa olla tarkkana joka asiassa että homma toimii. Ei mun aivokapasiteetille...
Aava se vaan pääsi höntsäilemään: tehtiin kahden lelun leikkiä , seuruuta ja pääsi Aava muutaman eteentmenon tekemään. Ja muutaman metrisin. Huoh. Niissä meillä tuliki uus ongelma vastaan: ollaan tehty sen verran aksaa että ku mä jäin taakse ja lähetin hyppäämään niin Aava kasas ittensä hypylle voimakkaasti (niin että vauhti oli lähes nollassa) , hyppäs, ja kääntyi . Sitte jos itte olin selkeesti edelle hypyn kohdalla nii teki sangen nätit hypy ja vauhti pysyi. Niin ku aksassa pitääki. Ei ehkä parhain idea ku ajattelee kiinteetä metrin korkeeta hyppyä. Rikkoo vielä ittensä. Joten me taidetaan ottaa etupalkka käyttöön metrisellä....
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Kilju-kaula aksaa
Tehdäänpä taasen pikakertausta ku en oo ennemmin kereenny tänne päivittää. Viime lauantaina meillä alkoi odotetun Marin valmennusryhmän treenit. Heti alussa otettiin luulot pois sillä koko homma alotettiin perinteisellä klassisella piip-juoksulla. Joudun myöntää, että mä oon juossu piippin viimeks yläasteella. Siihen nähde se meni yllättävän hyvin. Juoksun jälkeen tehtiin muuta fysiikkatreenia askelkyykyistä keskivartalon-treeniin. Kunnon ohjaajan treenin jälkeen pistettiin koirat asialle. Rata oli mukava missä oli ihan perusjuttuja. Ja ite käytin aikani siihen että testailin mikä ohjaus sopii meille Sikan kanssa. Sillä rehellisesti sanottuna, mä en todellakaan tiiä vielä. Alun 1-4 testasin molemmilta puolilta, mutta kyllä meille toimi että olin suoran putken puolella, sillä Sikka hakee paremmin. Samoin testasin 4-6 välille eri ohjauksia. Parhaiten kuitenki toimi takaaleikkaus kutos-hypylle.
Maanantaina käytiin tokoilemassa, mutta kova levy huutaa erroria enkä muista yhtää mitä tehtiin.... Tiistaina oli omat ohjatut treenit aksassa mihin otin Sikkasen . Tehtiin tekniikkatreeniä aiheena valssit ja pakkovalssit. Tehtiin yhdistelmiä: pakkovalssi-valssi, pakkovalssi-takaakiertovalssi, pakkovalssi-valssi-jaakotus yms. yhdistelmiä. Sikka tuli sangen hyvin noihin pakkovalsseihin ja oli muutenki sangen pätevä agility-eläin.
Keskiviikkona ja torstaina sai tytöt viettää vapaapäivää. Perjantaina kövin tokoilemassa molempien kanssa. Sikka sai tehä seuruuta, ruutua ja noudo kuuntelutreeniä. Seuruu oli ihan semi jees, mutta jotenki en ollu tyytyväinen . Ruudussa pistin pienen malin miettimään ja lähetin sen kohti suoraa kulmasta. Samoin jätin sen etumerkin viereen kirjaimellisesti oli ruudun kulmassa (ruudun ulkopuolella) ja lähettelin ruutuun. Ne oli Sikalle super-vaikeita. Joutui oikeesti neiti tehä töitä. Eli nääki menee vielä treenilistalle. Noutoje kuuntelutreenissä ei ollu mitää ongelmaa. Kuunteli hyvin ja teki hienoja noutoja.
Eileen lauantaina pääsi Sikanen taas aksaamaan. Sillä Viime lauantain treeneistä puuttui yks koirakko työmatkan takia, joten heillä oli treenit eileen. Ettei niitten olis tarttenu yksin treenailla nii mentiin Sikan kanssa myös treenaamaan. Sikan kanssa keskityttiin käännöstreeniin. Nelosputkeen haki sangen hienosti vaikka tuli niitäki toistoja jolloin vaan juoksi suoraa päätä väärään putken päähän. Kutoselle tein vastakäännöksen , joka toimi hyvin. Hieman vaan oli vähä onngelmaa mun paikan suhteen mihin teen sen vastakäännöksen. 7-10 väli oli sangwn nätti. Mutta se mitä hinkattiin oli 10-13 väli. Sillä vaikka merkkasin hyvin hypyn 11 nii silti hyppäs tosi pitkänä jolloin ei meinannu millää kääntyä mun ohjaukseen. Nyt otetaan tehotreeniin tiukat käännökset eli pääsee maligaattori hyppeleen kahdeksikkoon että oppii kääntymään....
Tänään käytiin Aavan kanssa JAUlla kisaamassa kolmen startin verran. Ja voi pojat mitä kaaos hyllyjä tehtiin... tähän asti mulla on ollu on ollu kiltti belgi joka ei oo ihan nopeimmasta päästä, joka tulee myös nätisti ohjaukseen ku ohjaukseen. Nykyään mulla on semmonen normaali agility-belgi = kiljuva reikäpää joka varastaa lähdöstä, ei ota kontakteja ja menee ku holtiton radalla. Ekalla radalla, mikä oli hyppäri, oli tuomariharjoittelija. Rata oli sangen mukava vaikkaki täynnä takaakiertoja ja välistävetoja. Muuten siisti rata mutta kepeillä lähin hieman liikaa edelle jolloin Aava jätti vika välin menemättä. Tajusin sen vasta siinä kohtaa ku oli jo alkamas hyppäämään seuraavaa hyppyä joten en korjannu -> hylsyhän sieltä tuli. Muuten olis tullu nolla. Ja voin sanoo että nyt harmittaa etten malttanu kepeillä....
Toinen rata oli agirata tuomarina oli Sami Topra. Jo tutustumisessa mietin 3-5 ohjausta. Päätin kuitenki tehä perinteisen "mummopyöräytyksen" mikä oli hyvä idea. Mutta muuten Aava varasti lähdössä ihan törkeesti, teki jäätävän hazardi-loikan aalle. Kepeille meni vasta kolmannella kerralla oikein sisään. Eli sangen hehkee alku... muuten keskipätkä oli ihan suht hyvää vaikka Aava meinas lähtee välhä lapasesta. 17 putken sijaan Aava olis väkisten menny puomille vaikka kuinka ohjasin. Mutta joo. Se oli jäätävä kaaos rata.....
Vimppa oli kans agi-rata. Rataan tutustumises eniten mietitytti elämä keppien jälkeen, sillä tiedän että mun pitää ohjata kepit loppuun asti (ainaki ku kahella ekalla rafalla oli kepit kussu nii en viitti ottaa riskiä että pystyisin irtoomaan) joten kiire tulee. Että pääsen ohjaamaan 18 hypylle. Samoin 19 putken jälkee rengas oli kyllä niin tyrkyllä siinä. Mutta. Lähdössä ei nytte varastanu mutta sanoin kyllä sangen tiukkaan sävyhn että pysyi lähdössä. Ei ottanu aan alasmenoo, mutta oli siistimpi mikä tokalla radalla. Tein ennen keinua valssin ja takasleikkauksen kepeille (missä ei oo ollu ongelmaa) . Ja taas vasta kolmannella meni oikein kepit. 18 hypylle kerkesin yllättävän hyvin (olis voinu olla ennemmin ohjaamassa mutta en ollu ku himpun verran myöhässä) . Itte keskityin liikaa soihen kasitpistasen ohjaukseen joten en ohjannu kunnolla putkea jolloin Aava meni väärään päähän putkee. Eli hylly. Vaikka Aava oli tällä radalla kaikkista pahin reikäpää nii silti tais olla meijän siisyein rata. Mutta kokemusta saatiin.
Ittepäisyyspäivänä mennään vielä Ojankoon kisaamaan kaks rataa ja sen jälkeen saa Aava jäädä kisatauolle :)
Maanantaina käytiin tokoilemassa, mutta kova levy huutaa erroria enkä muista yhtää mitä tehtiin.... Tiistaina oli omat ohjatut treenit aksassa mihin otin Sikkasen . Tehtiin tekniikkatreeniä aiheena valssit ja pakkovalssit. Tehtiin yhdistelmiä: pakkovalssi-valssi, pakkovalssi-takaakiertovalssi, pakkovalssi-valssi-jaakotus yms. yhdistelmiä. Sikka tuli sangen hyvin noihin pakkovalsseihin ja oli muutenki sangen pätevä agility-eläin.
Keskiviikkona ja torstaina sai tytöt viettää vapaapäivää. Perjantaina kövin tokoilemassa molempien kanssa. Sikka sai tehä seuruuta, ruutua ja noudo kuuntelutreeniä. Seuruu oli ihan semi jees, mutta jotenki en ollu tyytyväinen . Ruudussa pistin pienen malin miettimään ja lähetin sen kohti suoraa kulmasta. Samoin jätin sen etumerkin viereen kirjaimellisesti oli ruudun kulmassa (ruudun ulkopuolella) ja lähettelin ruutuun. Ne oli Sikalle super-vaikeita. Joutui oikeesti neiti tehä töitä. Eli nääki menee vielä treenilistalle. Noutoje kuuntelutreenissä ei ollu mitää ongelmaa. Kuunteli hyvin ja teki hienoja noutoja.
Eileen lauantaina pääsi Sikanen taas aksaamaan. Sillä Viime lauantain treeneistä puuttui yks koirakko työmatkan takia, joten heillä oli treenit eileen. Ettei niitten olis tarttenu yksin treenailla nii mentiin Sikan kanssa myös treenaamaan. Sikan kanssa keskityttiin käännöstreeniin. Nelosputkeen haki sangen hienosti vaikka tuli niitäki toistoja jolloin vaan juoksi suoraa päätä väärään putken päähän. Kutoselle tein vastakäännöksen , joka toimi hyvin. Hieman vaan oli vähä onngelmaa mun paikan suhteen mihin teen sen vastakäännöksen. 7-10 väli oli sangwn nätti. Mutta se mitä hinkattiin oli 10-13 väli. Sillä vaikka merkkasin hyvin hypyn 11 nii silti hyppäs tosi pitkänä jolloin ei meinannu millää kääntyä mun ohjaukseen. Nyt otetaan tehotreeniin tiukat käännökset eli pääsee maligaattori hyppeleen kahdeksikkoon että oppii kääntymään....
Tänään käytiin Aavan kanssa JAUlla kisaamassa kolmen startin verran. Ja voi pojat mitä kaaos hyllyjä tehtiin... tähän asti mulla on ollu on ollu kiltti belgi joka ei oo ihan nopeimmasta päästä, joka tulee myös nätisti ohjaukseen ku ohjaukseen. Nykyään mulla on semmonen normaali agility-belgi = kiljuva reikäpää joka varastaa lähdöstä, ei ota kontakteja ja menee ku holtiton radalla. Ekalla radalla, mikä oli hyppäri, oli tuomariharjoittelija. Rata oli sangen mukava vaikkaki täynnä takaakiertoja ja välistävetoja. Muuten siisti rata mutta kepeillä lähin hieman liikaa edelle jolloin Aava jätti vika välin menemättä. Tajusin sen vasta siinä kohtaa ku oli jo alkamas hyppäämään seuraavaa hyppyä joten en korjannu -> hylsyhän sieltä tuli. Muuten olis tullu nolla. Ja voin sanoo että nyt harmittaa etten malttanu kepeillä....
Toinen rata oli agirata tuomarina oli Sami Topra. Jo tutustumisessa mietin 3-5 ohjausta. Päätin kuitenki tehä perinteisen "mummopyöräytyksen" mikä oli hyvä idea. Mutta muuten Aava varasti lähdössä ihan törkeesti, teki jäätävän hazardi-loikan aalle. Kepeille meni vasta kolmannella kerralla oikein sisään. Eli sangen hehkee alku... muuten keskipätkä oli ihan suht hyvää vaikka Aava meinas lähtee välhä lapasesta. 17 putken sijaan Aava olis väkisten menny puomille vaikka kuinka ohjasin. Mutta joo. Se oli jäätävä kaaos rata.....
Vimppa oli kans agi-rata. Rataan tutustumises eniten mietitytti elämä keppien jälkeen, sillä tiedän että mun pitää ohjata kepit loppuun asti (ainaki ku kahella ekalla rafalla oli kepit kussu nii en viitti ottaa riskiä että pystyisin irtoomaan) joten kiire tulee. Että pääsen ohjaamaan 18 hypylle. Samoin 19 putken jälkee rengas oli kyllä niin tyrkyllä siinä. Mutta. Lähdössä ei nytte varastanu mutta sanoin kyllä sangen tiukkaan sävyhn että pysyi lähdössä. Ei ottanu aan alasmenoo, mutta oli siistimpi mikä tokalla radalla. Tein ennen keinua valssin ja takasleikkauksen kepeille (missä ei oo ollu ongelmaa) . Ja taas vasta kolmannella meni oikein kepit. 18 hypylle kerkesin yllättävän hyvin (olis voinu olla ennemmin ohjaamassa mutta en ollu ku himpun verran myöhässä) . Itte keskityin liikaa soihen kasitpistasen ohjaukseen joten en ohjannu kunnolla putkea jolloin Aava meni väärään päähän putkee. Eli hylly. Vaikka Aava oli tällä radalla kaikkista pahin reikäpää nii silti tais olla meijän siisyein rata. Mutta kokemusta saatiin.
tiistai 22. marraskuuta 2016
Tuplanolla päivä
Viime viikolla käytiin tokoilemassa ke, to ja pe. Keskiviikkona tein molemmille tytöille seuruu- ja noutopäivän. Sikan seuruu oli yllättävän hyvää vaikka taukoo tokoilusta oliki melkee 2 viikkoo ja sen kyllä näki koirasta. Alussa paikka eli jonku verran mutta tasaantui huomattavasti. Peruutukset oli ihan hyviä, vaikka välillä meinaa lähtee kääntymään mun taakse. Noudoissa tehtiin kuuntelutreeniä, joka todella tuli tarpeeseen! Otin Sikan pa:toon ja heitin kapulan, ekalla käskin eka maahan. HItto ku se oli semmonen syöksy missä meinas lähtee kapulalle mutta meniki maahan. Toisella lähetin kapulle ja siitä vauhtipalkka. Kolmannella sanoin taas maahan ja nyt Sikka valahti puoli koiran mittaa ku lähti kapulaa kohti mutta meni kuitenki maahan. Neljännellä taas suoraa kapulalle. Otin vielä kolme semmosta missä sanoin no-alkuisia sanoja. Ne Sikka kuunteli hyvin ja siitä vielä loppuun suoraa kapulle. Pitää kyllä ruveta tekee tämmösiä enemmän.
Aava se vaan pääsi höntsäilemään. Seuruu oli hyvä, ja paikka pysyi ihmeen hyvin vaikka tein pitkän seuruun.
To tein ruututreenin, missä molemmat bongas ruudun tosi hyvin vaikka tein muuta ja lähetin ruutuu. Taas vaihdoin ruudun eri sivulle ja lähetin ruutuun. Ainoo missä Sikan kanssa sai vääntää kättä oli se että pysytäänkö maassa vaikka jätin koiran makaamaan loska-vesi-sohjoon. Sikka ei oikeen tykänny ajatuksesta.
Pe kävin pitkästä aikaa talissa treenailees. Sikka teki esteitä ja eteenmenoja vähä joka väliin. Tehtiin alkuun muutama piilonkierto. Tehtiin neljän piilon kierrot peräkkäin puolesta kentästä. Pitäsköhän meijän vaihtaa ihan vaan noitten piilon kiertojen takia ipo-puolelle ku ne meillä osataan ;) . Sikka teki myös hyppynoutoja matalalla esteellä, jossa ei ollu ongelmaa. Tein myös aata madalletulla versiolla, siinä palautuksissa meinas olla pientä proplematiikkaa, mutta niitä ei olla niin hirveesti treenattukkaa eli ei ollu hirveesti odotuksiakaa. Eteenenoja tein yhteensä 6, jokka kaikki oli sangen hyviä. Loppuun vielä hypytin muutaman kerran metrisen, jokka meni hyvällä tekniikalla.
Sunnuntaina käytiin Aavan kanssa kisaamassa JAUlla. Josta tuloksena tuplanolla :) . Ekalla ykkösten radalla tuomarina oli Henri Luomala. Henkka oli taasen tehny hankalat radat. Aavan kanssa saatiin nolla ja voitettiinki vielä. Saatiin samalla vimppa luva ja menolippu kakkosiin. Päätin jäädä vielä testaamaan sen kakkosten radan, joten jäätiin hengailemaan siksi aikaa hallille. Koska mulla oli aikaa niin kävin sitte tallaamassa Sikkaselle merkkaamattoman jäljen. Pitutta jäljellä oli n. 500 m, 5 keppiä, 1 kulma ja vanheni reilun tunnin. Vaikka maligaattorilla on hetki heilahtanu viime jäljestä nii ajoi ihan hemmetinn hienon jäljen. Neiti meni ku katu jyrä jäljen päällä ja nosti kaikki kepit, yhdestä meni eka ohi mutta palas itte sen nostamaan (keppi oli just ennen kaatunutta puuta ja hyppäs vauhdilla puun yli). Jäljen loppuosa oli hieman kökkö ku tuli pieniin märkyys-ongelma vastaan, mutta hyvin neiti ajoi vaikka oli ihan saakelin märkää (näissä ollu koko kesän ongelmaa)..
Kakkosten radoilla toimi tuomarina Viitasen Anne. Kakkoset alkoi hyppärillä, mille en ollu Aavaa ilmottanu, mutta ne jotain sähläs ja pisti meidät myös hyppärille juoksemaan. Rata oli sangen kiva putkiralli jossa oli muutama hankalampi kohta. Aavan kanssa oltais saatu vitonen tältä radalta ku tiputti riman. Mun saakelin karvakasa valui lähdössä ku jätin sen ja vielä karkas lähdössä. Aava oli yksinkertasesti niin lähellä rimaa etä olis ollu fysiikan lakien vastasta jos rima ei olis tullu alas. Muuten siisti hyvä rata. Mutta tosiaan ku ne jotain sääti niin tästähän ei mitää tulosta tullu ollenkaan. Toisena oli siis agirata millekkä meidän vain olis pitäny mennä. Sieltäki saatiin Aavan kanssa hieno nolla, ja luva sijalla 3. Rata oli hyvin samanlainen ku hyppäri, mukana oli putki-puomi erottelu missä ei ollu mitää ongelmaa, samoin kepit-pituus erottelu (J-putkesta suoraa ekana kepeille, muutaman hypyn kautta samaan putkeen mutta keppien vieressä samassa linjassa oliki pituus jolle mentiin). En voi olla muutaku tyytyväinen. Nyt vaan kattelemaan mihin kisoihin pääsis (tai mihin työt antaa periksi) jos saatais ne kaks vipaa luvaa ennen vuoden vaihdetta :)
Kakkosen radoilta ei valitettavasti videoo oo, mutta tässä meijän ykköste rata:
Maanantaisin ostin ittelleni etukäteisjoululahjan ja ruvetaan käymään Aavan kanssa Mustosen Saijan treeneissä. Meillä oli ekat treenit nytte maanantaina. Toki Saija oli itte tullu kipeeksi joten treenit piti Husson Sanni. Hauska rata monessa suhteessa. Mitään kovin kinkkistä radalla ei ollu; aa-putki erottelussa ei ollu ongelmaa, 6-9 välillä haki putket jotenki ihmeen hyvi ja kääntyi nätisti kasihypyllä. 20-22 väliä kokeilin muutamalla eritavalla, parhaiten toimi poispäin käännös 21:lle. On se vaan niiin pätevä pieni aksakoiruus. Mutta tosiaan treenaillaan tuossa porukassa nyt sitte huhtikuun puoliväliin asti :)
Tänään kävin taasen tallaamassa Sikkaselle jäljen. Pituutta 635m, keppejä 6, kulmia 4, jana oli n. 10 m ja vanheni 45 min. Tein taas kokonaan merkkaamattoman jäljen. Hienosti ajoi taas, ilman mitää ongelmaa. kakkoskeppiä etti törkeen kauan: sai kyllä hajun ja käveli oikeesti sen 5-6 kertaa sen yli ja pyöri ja pyöri ennen ku löysi kepin ja ilmasi sen. Hassu. Kaikki kulmat oli sangen hyviä. Lopussa oliko sielä peura yms. kävelly jäljen ohi ku jäi tuijottamaan yhteen tiettyyn pusikkoon vaikka kuinka kauaksi, jatkoi vähä jäljestämistä ja jäi taas tuijottamaan. Ku siitä selvittiin nii jäljesti hyvin loppuun asti. Vikalla kepillä ilmasi noutaen???. Tää on ihan uus juttu. Jätin Sikan istumaan vein kepin takasi missä oliki ja lähetin Sikan uusiksi. Taas ilmasi noutaen, Kolmannella kerralla sama. Neljännellä ärähdin ja sitte ilmasi niin ku pitää maahan menolla. Eli ilmasut menee tehotreeniin.
Aava se vaan pääsi höntsäilemään. Seuruu oli hyvä, ja paikka pysyi ihmeen hyvin vaikka tein pitkän seuruun.
To tein ruututreenin, missä molemmat bongas ruudun tosi hyvin vaikka tein muuta ja lähetin ruutuu. Taas vaihdoin ruudun eri sivulle ja lähetin ruutuun. Ainoo missä Sikan kanssa sai vääntää kättä oli se että pysytäänkö maassa vaikka jätin koiran makaamaan loska-vesi-sohjoon. Sikka ei oikeen tykänny ajatuksesta.
Pe kävin pitkästä aikaa talissa treenailees. Sikka teki esteitä ja eteenmenoja vähä joka väliin. Tehtiin alkuun muutama piilonkierto. Tehtiin neljän piilon kierrot peräkkäin puolesta kentästä. Pitäsköhän meijän vaihtaa ihan vaan noitten piilon kiertojen takia ipo-puolelle ku ne meillä osataan ;) . Sikka teki myös hyppynoutoja matalalla esteellä, jossa ei ollu ongelmaa. Tein myös aata madalletulla versiolla, siinä palautuksissa meinas olla pientä proplematiikkaa, mutta niitä ei olla niin hirveesti treenattukkaa eli ei ollu hirveesti odotuksiakaa. Eteenenoja tein yhteensä 6, jokka kaikki oli sangen hyviä. Loppuun vielä hypytin muutaman kerran metrisen, jokka meni hyvällä tekniikalla.
Sunnuntaina käytiin Aavan kanssa kisaamassa JAUlla. Josta tuloksena tuplanolla :) . Ekalla ykkösten radalla tuomarina oli Henri Luomala. Henkka oli taasen tehny hankalat radat. Aavan kanssa saatiin nolla ja voitettiinki vielä. Saatiin samalla vimppa luva ja menolippu kakkosiin. Päätin jäädä vielä testaamaan sen kakkosten radan, joten jäätiin hengailemaan siksi aikaa hallille. Koska mulla oli aikaa niin kävin sitte tallaamassa Sikkaselle merkkaamattoman jäljen. Pitutta jäljellä oli n. 500 m, 5 keppiä, 1 kulma ja vanheni reilun tunnin. Vaikka maligaattorilla on hetki heilahtanu viime jäljestä nii ajoi ihan hemmetinn hienon jäljen. Neiti meni ku katu jyrä jäljen päällä ja nosti kaikki kepit, yhdestä meni eka ohi mutta palas itte sen nostamaan (keppi oli just ennen kaatunutta puuta ja hyppäs vauhdilla puun yli). Jäljen loppuosa oli hieman kökkö ku tuli pieniin märkyys-ongelma vastaan, mutta hyvin neiti ajoi vaikka oli ihan saakelin märkää (näissä ollu koko kesän ongelmaa)..
Kakkosten radoilla toimi tuomarina Viitasen Anne. Kakkoset alkoi hyppärillä, mille en ollu Aavaa ilmottanu, mutta ne jotain sähläs ja pisti meidät myös hyppärille juoksemaan. Rata oli sangen kiva putkiralli jossa oli muutama hankalampi kohta. Aavan kanssa oltais saatu vitonen tältä radalta ku tiputti riman. Mun saakelin karvakasa valui lähdössä ku jätin sen ja vielä karkas lähdössä. Aava oli yksinkertasesti niin lähellä rimaa etä olis ollu fysiikan lakien vastasta jos rima ei olis tullu alas. Muuten siisti hyvä rata. Mutta tosiaan ku ne jotain sääti niin tästähän ei mitää tulosta tullu ollenkaan. Toisena oli siis agirata millekkä meidän vain olis pitäny mennä. Sieltäki saatiin Aavan kanssa hieno nolla, ja luva sijalla 3. Rata oli hyvin samanlainen ku hyppäri, mukana oli putki-puomi erottelu missä ei ollu mitää ongelmaa, samoin kepit-pituus erottelu (J-putkesta suoraa ekana kepeille, muutaman hypyn kautta samaan putkeen mutta keppien vieressä samassa linjassa oliki pituus jolle mentiin). En voi olla muutaku tyytyväinen. Nyt vaan kattelemaan mihin kisoihin pääsis (tai mihin työt antaa periksi) jos saatais ne kaks vipaa luvaa ennen vuoden vaihdetta :)
Kakkosen radoilta ei valitettavasti videoo oo, mutta tässä meijän ykköste rata:
Maanantaisin ostin ittelleni etukäteisjoululahjan ja ruvetaan käymään Aavan kanssa Mustosen Saijan treeneissä. Meillä oli ekat treenit nytte maanantaina. Toki Saija oli itte tullu kipeeksi joten treenit piti Husson Sanni. Hauska rata monessa suhteessa. Mitään kovin kinkkistä radalla ei ollu; aa-putki erottelussa ei ollu ongelmaa, 6-9 välillä haki putket jotenki ihmeen hyvi ja kääntyi nätisti kasihypyllä. 20-22 väliä kokeilin muutamalla eritavalla, parhaiten toimi poispäin käännös 21:lle. On se vaan niiin pätevä pieni aksakoiruus. Mutta tosiaan treenaillaan tuossa porukassa nyt sitte huhtikuun puoliväliin asti :)
Tänään kävin taasen tallaamassa Sikkaselle jäljen. Pituutta 635m, keppejä 6, kulmia 4, jana oli n. 10 m ja vanheni 45 min. Tein taas kokonaan merkkaamattoman jäljen. Hienosti ajoi taas, ilman mitää ongelmaa. kakkoskeppiä etti törkeen kauan: sai kyllä hajun ja käveli oikeesti sen 5-6 kertaa sen yli ja pyöri ja pyöri ennen ku löysi kepin ja ilmasi sen. Hassu. Kaikki kulmat oli sangen hyviä. Lopussa oliko sielä peura yms. kävelly jäljen ohi ku jäi tuijottamaan yhteen tiettyyn pusikkoon vaikka kuinka kauaksi, jatkoi vähä jäljestämistä ja jäi taas tuijottamaan. Ku siitä selvittiin nii jäljesti hyvin loppuun asti. Vikalla kepillä ilmasi noutaen???. Tää on ihan uus juttu. Jätin Sikan istumaan vein kepin takasi missä oliki ja lähetin Sikan uusiksi. Taas ilmasi noutaen, Kolmannella kerralla sama. Neljännellä ärähdin ja sitte ilmasi niin ku pitää maahan menolla. Eli ilmasut menee tehotreeniin.
torstai 17. marraskuuta 2016
Lomailua, paskat kisat ja keppitreeniä
Niin, otsikko kertoo taas kaiken olennaisen. Lomat on lusittu ja kyllä me siitä tyttöjen kans nautittiinki. Käytiin kotona Ilmajoella, jossa tytöt sai vaan pääsääntösesti lenkkeillä ja nauttia olostansa. Eli juoksivat hullun lailla siskon Affe-afgaanin kanssa (toki tytöt kyllä hävis 6-0 vauhtinopeudessa ;) ) ja leikkivat 5kk vanhan Ilme-sheltin kanssa. No sen verran tartuin treenikassiin että käytiin Aavan kanssa Lagun kisoissa heittämässä kaks agilityrataa. Noh, niistä ei jälkipolville kovin hirveesti jääny kerrottavaa..... Tuloksena saatiin vitonen ja hylly, tumarina Muotkan Esa. Eka rata oli ihan mukava , toinen oliki sama rata väärinpäin (kakkosilla sama yhdellä hypyn muutoksella), voin sanoo että näyttää helpommalta mitä oli. Voin sanoo suoraan , että tuo että ollaan radalla heti alkupäässä, ei sovi mulle , ei ollenkaa. Omat kisarutiinit meni niin persiilleen ku olla ja voi. Eli edelleen ilmotan koiran viimetippaan että saan olla viimesten mukana :) .Muutenki, vaikka kuinka yritin juosta nii tuntui etten liikkunu yhtää mihinkää. Ja olin ihan kaikissa ohjauksissa nii saakelin myöhässä. En oo koskaa ohjannu koiraa noin huonosti. Vaikka mulla on radat videolla nii en todellakaan viitti niitä julkasta. Noh, sunnuntaina tulin kipeeksi, että silläki oli ehkä osa merkityksensä... Ilmotin Aavan sunnuntaille JAUlle kisoihin, jos nyt saatais se vimppa luva :)
Alkuviikosta kävin treenailees aksaa, niin että tuli pitkästä aikaa kuvattua. Joten tässä Sikan keppetreeni. Se on vielä sangen epävarma, ja sen takia mulla on ohjuri ekassa ja vikassa välissä. Mutta vaan toistoja ja toistoja nii tulee Sikalle vielä hienot kepit.
Tehtiin myös juoksari treeniä. Ei olla yli viikkoon tehty joten jätin ekalla kertaa puomin päälle seisomaan, muissa lähettelin eri kohdista alussa heitin pallon lopussa mulla oli pallo etupalkkana. Etujalat ei osu kontaktille, mutta takajalat osuu hyvin. tai tuohon videoon tulla yks missä ei tullu osumaa. JOten suht hyvällä mallilla ollaan.
 |
| Senäjoen kisojen eka rata |
 |
| ja toinen |
Alkuviikosta kävin treenailees aksaa, niin että tuli pitkästä aikaa kuvattua. Joten tässä Sikan keppetreeni. Se on vielä sangen epävarma, ja sen takia mulla on ohjuri ekassa ja vikassa välissä. Mutta vaan toistoja ja toistoja nii tulee Sikalle vielä hienot kepit.
Tehtiin myös juoksari treeniä. Ei olla yli viikkoon tehty joten jätin ekalla kertaa puomin päälle seisomaan, muissa lähettelin eri kohdista alussa heitin pallon lopussa mulla oli pallo etupalkkana. Etujalat ei osu kontaktille, mutta takajalat osuu hyvin. tai tuohon videoon tulla yks missä ei tullu osumaa. JOten suht hyvällä mallilla ollaan.
maanantai 7. marraskuuta 2016
Voihan aksaongelma-Sikanen
Käytiin taas Sikkasen kanssa aksaamassa Niinulassa. Saatiin tai siis löydettiin sieltä melkonen taas uus ongelma. Ja sangen iso semmonen. Tehtiin Sikan kans mölli rataa. Tutustumisessa mietin aluksi rengasta sillä ei olla piiiitkään piiiitkään aikaan tehty sitä. ja mietin myös että kuinka löytää 11 putkeen. Noh, mun epäilykset meni hemmetin hyvin. Renkaalle haki tosi hienosti ja tehtiinki alusta siihen 11 putkelle hemmetin hieno pätkä. Mutta sitte alko ongelmat. 12 jälkeinen valssi venähti hemmetisti mutta sain sen jollain lailla kalasteltua . 13 hypyllä ei venähtäny ihan niin pitkäksi, mutta hyppäs silti hemmetin pitkän loikan. Otettiin uusiksi 12 putkesta ja Niinu sanoi että tee valssi ennemmin hypylle 13. No mä tein, silti Sikka hyppäs hemmetin kaukaa. Normi koira olis ottanu vielä yhen askeleen väliin, mutta Sikka oli eri mieltä ja hyppäs 2,5-3 metriä ennen hyppyä. ja valahti saman verran yli hypystä. Otettiin uusiksi ja tein vielä ennemmin käännöksen. Silti Sikka teki jäätävän jätti loikan. Niinu käski pistää Sikka putken päähän istumaan ja menin itte hypyn viereen niin että nopee merkkaus ja käännin, mutta edelleenki hyppäs pitkänä. Niinu halus nähdä kuinka Sikka toimii joten pistin taas Sikan putken päähän istumaan ja menin siivekkeen viereen naama Sikkaan päin. Vapautin hypylle mutta mulla oli käsi valmiina että otan koiran siitä haltuun Ja niin että mä en liiku yhtää. katotaan kuinka pikku-mali siihen reagoi. Noh, silti Sikka teki jätti hypyn. otettiin ihan samanlainen uusiksi mutta niin että jätin pallon siivekkeen taakse. Silti Sikka teki samanlaisen jättiloikan. Niinuki jäi sanattomaksi siinä kohtaa. Kaiken järjen mukaan ku seison naama koiraa kohti nii koiran pitäis tehdä nätti siisti hyppy ja kääntyy samalla. Sikka ei. Jatkettiin siitä sitte rataa niin että jätin sikasen ihan 12 hypyn eteen. Siitä teki oikeesti nätin hypyn tuli hyvin valssiin ja jopa 13 hyppyki oli sangen siisti. Haki hiensti hypyille 15 ja 16. Mun linja oli parilla ekalla kertaa huono joten tuli 17 hypystä ohi. Mutta saatiin siihenki onnistumisia. Mutta älkää kysykö mistä moiset loikat tuli!!! Hanna jonka ryhmässä oon tiistaisin nii oli kattomassa mejän treenejä, koska oli seuraavassa ryhmässä. Seki ihmetteli Sikasen toimintaa, ja todettiin yhdessä että huomenna treeneissä kokeillaan ja testataan jos keksittäis siihen jonki sortin ratkasu. Niinuki totes mulle treenin lopussa että tuomosta koiraa on kyllä hankala ohjata. Noh, sen mä jo tiesinki...
Viikonlopunna tytöt sai viettää vapaata sillä serkkupojat oli kylässä. Tänään palattiin taasen sorvin ääreen. Aavan kanssa päästiin tuuraamaan Ojankoon Maiju Korhosen treeneihin. Voin sanoo että nyt on to do-listalla paaaljon tekemistä. Tehtiin valkosilla numeroilla merkattua rataa. Alku oli hyvä 5-6 välille tein japanilaisen, mutta meinas ajotuksen kanssa olla ongelmaa. Itte olin ajatellu toisenlaista ohjausta, mutta ku sain vain omat aivot koodattua uusiksi nii homma luisti. Samoin suunnitelmat muuttui 9-12 välillä. Suunnittelin että olisin tehny sokkarin ja ohjannu keppien puolelta, mutta muutettiin suunnitelmaa että jäin toiselle puolelle. Hyvät lähetykset ysille ja kympille , päällejuoksu ja taas niin ihana japanilainen. Nyt japanilaiset ei vaan meinaa mennä mun pääkoppaan, sillä ajotuksen kanssa oli taas pientä ongelmaa. Saatiin loppujen lopuksi seki onnistumaan. Kepit oli hienot mutta 15 este tuotti kans pientä pänvaivaa . Aava oli niin kiltti (ja mä oli myöhässä) että hyppäs esteen väärin päin. Lopulta saatiin sain Aavan kiertämään ykkös hypyn puolelta ja hyppäämään oikeeseen suuntaan. Lopussa ei oikeestaan ollu mitää ihmeellistä.
Aksoista mentiinki suoraa akatemialle tottistreeneihin. Tai siis mulla ne oli tokotreenit. Sikka pääsi tekemään ekana seuruun pruutusta. Se toimii jo hyvin jos vaan itte tajuan kävellä suoraan (mikä on muuten hemmetin vaikeeta....) mutta saatiin jo 6-7 askeleen pätkiä tehtyä. tehtiin myös ruutua. Ekalla yrittämällä jäi ruudun eteen ja oli sitä mieltä että oli oikeessa paikassa. Kolmannella kerralla meniki täydellisesti.... hitto tuon Sikasen kanssa. Sen jälkeen teki monta nättiä ruutua. Loppuun tehtiin vielä hyppynoutoja niin että heitin tietosesti vinoon. Tehtiin näitä patukalla. Muutamia kertoja tuli palautuksessa ohi. Mutta loppua kohden ymmärsi mikä on homman juoni. Eli näitä pitää treenata vielä aikas paljo .
Ai niin, mulla alkoi myös tänään mun kesäloma. Varsinki ku pihalle kattoo (tai kattoo vaikka säätiedotusta) nii sielä on just hyvä kesäälomasää.
Aksoista mentiinki suoraa akatemialle tottistreeneihin. Tai siis mulla ne oli tokotreenit. Sikka pääsi tekemään ekana seuruun pruutusta. Se toimii jo hyvin jos vaan itte tajuan kävellä suoraan (mikä on muuten hemmetin vaikeeta....) mutta saatiin jo 6-7 askeleen pätkiä tehtyä. tehtiin myös ruutua. Ekalla yrittämällä jäi ruudun eteen ja oli sitä mieltä että oli oikeessa paikassa. Kolmannella kerralla meniki täydellisesti.... hitto tuon Sikasen kanssa. Sen jälkeen teki monta nättiä ruutua. Loppuun tehtiin vielä hyppynoutoja niin että heitin tietosesti vinoon. Tehtiin näitä patukalla. Muutamia kertoja tuli palautuksessa ohi. Mutta loppua kohden ymmärsi mikä on homman juoni. Eli näitä pitää treenata vielä aikas paljo .
Ai niin, mulla alkoi myös tänään mun kesäloma. Varsinki ku pihalle kattoo (tai kattoo vaikka säätiedotusta) nii sielä on just hyvä kesäälomasää.
torstai 3. marraskuuta 2016
Tuplanolla ja jumivapaat koirat
Sunnuntaina käytiin Aavan kanssa aksailemassa kolmen radan verran Janakkalassa. Ekalla radalla tuomarina oli Henri Luomala. Itte en henk. koht erityisemmin pitäny radasta, sillä ei ollut mitenkään erityisen looginen. Semmonen sekamelska rata. Toki radalla oli myös paljo ansaesteitäki. Tällä radalla tehtiin hieno hylly, koska kepien jälkeen olis ollu pakko tehdä valssi, seuraava este oli yli 90 asteen kulmassa. Noh, mä olin jo alkuun epäluulonen sen valssin suhteen, sillä kepit ei oo Aavan mikään vahvin asia. En viittiny sitte kokeilla kisoissa ja jäin samalle puolelle, minkä takia (tiesin jo rataan tutustumisessa että mulle tulee kiire) tuli vähä liianki kiire enkä kereenny ohjaamaan. Joten väärään putken päähänhän Aava livahti. Kahdella seuraavalla radalla tuomarina oli Suomalaisen Jari. Eka rata oli agi-rata mistä tykkäsin itte huomattavasti enemmän versus ekasta. Aavan kanssa saatiin siltä radalta nolla, luva ja sijoitus oli kolmas (hävittiin kahdelle bc:lle). JOten Aavan eka luva !!!! Vimppana ratana oli hyppäri. Oikeen todellinen vauhti hyppäri. Jo tuomarin puhuttelussa Jari sanoi, että nyt saa koirat pitää hauskaa ja ohjaajat saa juosta. Kiitti... Voin sanoo että kyllä jaloissa tuntui tuo rata. Mutta saatiin Aavan kanssa nolla ja seuraava luva, sijalla 2!!! Ei hitsi, tuplanolla!! Ja koska tietysti hommaan kuuluu, niin kyllähän Aava sai euron juuston. Tai siis kaks tässä tapauksessa . Sikka oli hieman katkerana sen takia ;)
 |
| Aavan ekan nollaradan ratapiirrustus |
 |
| Aavan hyppärirata miltä saatiin toinen nolla |
Maanantaina oli PAKKO käydä testaamassa Aavan kans ne kepit. Ja jotenki kummasta Aava kesti tosi nätisti valssin keppien jälkeen. Kesti myös takaaleikkauksen, mutta persjättö oli vähä liikaa. Eli pitäsköhän mun taas VAAN ruveta luottamaan tuohon koiraan... maybe :)
Tiistaina käytiin omissa treeneissä Aava oli ihan super tuulella. Ei missään mitää ongelmaa o.O Hanna (meijän kouluttaja) ihmetteli että mitä me ollaan tehty ku meni niin hyvin.
Tytöt pääsi myös käymään jäsenkorjaaja Jaanalla (www.mahtitassut.fi/). Yllättävän hyvässä kunnossa tytöt oli. Sikalla oli selkä tosi hyvällä mallilla , eli ei jumin jumia. Takajaloissa oli hieman jotain pientä, mutta jumit aukes hyvinki helposti. Aavalla oli perinteiset (koirasta katsoen) vasen etulapa ja oikee takajalka jumissa. Mutta ei todellakaan niin pahasti mitä normaalisti. Samoin kyljissä pientä jumia, samoin hännän tyvessä. Jaana kyseli multa monta kertaa mitä ihmettä mä oon tehny tytöille sillä molemmat oli niin yllättävän hyvässä kunnossa. Mutta mitään normaalista poikkeavaa ei olla tehty. Ruuan oon vaihtanu, mutta en mitää muuta. Toki silläki on omat vaikutukset, mutta nuin isot.... Näin yleisesti ottaen todettiin että pysytään edelleen tuos 4 kk välisessä rytmissä koirien suhteen ku tuntuu olevan hyvä ja toimiva ratkasu.
perjantai 28. lokakuuta 2016
Agility-huumaa
Alotetaanpas hyvillä uutisilla. Meijän seurasta maailmasta ihahnin Mari pääsi agilitykouluttajien valmentajakurssi II:lle joten hän etsi seurasta harjotusryhmää. Monesta hakijasta me päästiin Sikan kanssa mukaan 6 koirakon porukkaan usasta kymmenestä hakijasta. Oon hieman tyytyväinen. Toki me joudutaan pitämään harjotuspäiväkirjaa ja tehdä kotiläksyja yms. joten tääläki tulee olemaan sen ryhmän juttuja :)
Viime viikon torstaina kävin ekaa kertaa Niinulassa treenaamassa. Mentiin Nooran vuorolla. Sillä kertaa pääsi Sikanen aksaamaan. Saatiin taas kunnon konkreettinen kokemus siitä kuinka hukassa oon tuon koiran kanssa. Oon ohjannu koiraa jonka ohjauksien rytmittäminen on aina voinu olla vähä sinne päin. Nyt ku mulla on käsissä koira jonka kanssa pitää olla ihan hemmetin tarkka rytmityksen kanssa, nii voin sanoa, että meinaa meikäläiseltä homma olla hieman hukassa. Takaaleikkaukset meni suht hyvin , mutta on meillä vielä paljon työtä Sikkasen kanssa. Noh, ens viikolla mennään uusiksi Niinulaan.
Ja jatketaan vielä aksahommeleilla: Tiistaina oli meijän omat aksatreenit ja tällä kertaa mulla oli Aava hommissa. Tehtiin vaikempaa rataa eli valkosilla numeroilla. Kolmos-kepeille Aava haki sangen hienosti. Vitosella kokeilen ensin pyörittää mutta linjat oli sanget huonot joten tehtiin poispäin käännöksenä. Ne tarttee selkeesti vielä hemmetin paljo treeniä. Seiska-kepeille testasinki eri ohjauksia, tein valssilla, persjätöllä ja takaaleikkauksella. En osaa sanoo, mikä toimi parhaiten, mutta takaaleikkaus oli ehkä hieman muita epävarmempi. 12 putkeen kans kokeilin ensin pyöräytyksellä, ja sen jälkeen niistolla, molemmat toimi sangen hienosti. Muuten mukava rata jossa ei mitää ihmeellistä.
Keskiviikkona kävin tekemäs lyhyen treenin molempien kans. tai siis oikeestaan Aava teki muutaman aan jossa kattoin että saatiin hyvät kontaktit, sillä tiistain treeneissä ne oli just ja just hilkulla että otti ne. Sikka teki keskiviikkona juoksukontaktia ja keppejä. Juoksukontakti on sillä mallilla että Sikalla oli puomin ylösmeno (tai alasmeno, ihan kuinka vaan) -osa jossa osuma tarkkuus pallolle juostessaon nyt 70 % luokkaa. Että pikku hiljaa mun projekti etenee.
Tehään toko/tottispuolelle pieni katsaus. Tällä viikolla ollaan tehty muutamana päivänä tehty pelkkä ruututreeni. Aavan ruudut on edelleen hemmetin hienoja. Sikkanenki on hahmottanu hemmetin hienosti ruudun paikan. Ja voin ihan virallisesti sanoo että Sikanen osaa ihan oikeesti ruudun. Jess!! Muuten Sikan kanssa oon tehny seuruuta sillä sen paikka on päässy vähä liian eteen, eli oon panostanu oikeeseen paikkaan. Ollaan tehty myös peruutusta, mutta siinä(kin) meillä on vielä paljo tehtävää. Molempien kans ollaan myös hinkattu kakeja. Aavalle oon saanu jo jonki verran etäisyyttä. Sikan kans sitä ruvetaan nytte kasvattamaan ku rupee tekniikka olemaan kohdallaan.
Näin lyhykäisyydessään....
Viime viikon torstaina kävin ekaa kertaa Niinulassa treenaamassa. Mentiin Nooran vuorolla. Sillä kertaa pääsi Sikanen aksaamaan. Saatiin taas kunnon konkreettinen kokemus siitä kuinka hukassa oon tuon koiran kanssa. Oon ohjannu koiraa jonka ohjauksien rytmittäminen on aina voinu olla vähä sinne päin. Nyt ku mulla on käsissä koira jonka kanssa pitää olla ihan hemmetin tarkka rytmityksen kanssa, nii voin sanoa, että meinaa meikäläiseltä homma olla hieman hukassa. Takaaleikkaukset meni suht hyvin , mutta on meillä vielä paljon työtä Sikkasen kanssa. Noh, ens viikolla mennään uusiksi Niinulaan.
Ja jatketaan vielä aksahommeleilla: Tiistaina oli meijän omat aksatreenit ja tällä kertaa mulla oli Aava hommissa. Tehtiin vaikempaa rataa eli valkosilla numeroilla. Kolmos-kepeille Aava haki sangen hienosti. Vitosella kokeilen ensin pyörittää mutta linjat oli sanget huonot joten tehtiin poispäin käännöksenä. Ne tarttee selkeesti vielä hemmetin paljo treeniä. Seiska-kepeille testasinki eri ohjauksia, tein valssilla, persjätöllä ja takaaleikkauksella. En osaa sanoo, mikä toimi parhaiten, mutta takaaleikkaus oli ehkä hieman muita epävarmempi. 12 putkeen kans kokeilin ensin pyöräytyksellä, ja sen jälkeen niistolla, molemmat toimi sangen hienosti. Muuten mukava rata jossa ei mitää ihmeellistä.
Keskiviikkona kävin tekemäs lyhyen treenin molempien kans. tai siis oikeestaan Aava teki muutaman aan jossa kattoin että saatiin hyvät kontaktit, sillä tiistain treeneissä ne oli just ja just hilkulla että otti ne. Sikka teki keskiviikkona juoksukontaktia ja keppejä. Juoksukontakti on sillä mallilla että Sikalla oli puomin ylösmeno (tai alasmeno, ihan kuinka vaan) -osa jossa osuma tarkkuus pallolle juostessaon nyt 70 % luokkaa. Että pikku hiljaa mun projekti etenee.
Tehään toko/tottispuolelle pieni katsaus. Tällä viikolla ollaan tehty muutamana päivänä tehty pelkkä ruututreeni. Aavan ruudut on edelleen hemmetin hienoja. Sikkanenki on hahmottanu hemmetin hienosti ruudun paikan. Ja voin ihan virallisesti sanoo että Sikanen osaa ihan oikeesti ruudun. Jess!! Muuten Sikan kanssa oon tehny seuruuta sillä sen paikka on päässy vähä liian eteen, eli oon panostanu oikeeseen paikkaan. Ollaan tehty myös peruutusta, mutta siinä(kin) meillä on vielä paljo tehtävää. Molempien kans ollaan myös hinkattu kakeja. Aavalle oon saanu jo jonki verran etäisyyttä. Sikan kans sitä ruvetaan nytte kasvattamaan ku rupee tekniikka olemaan kohdallaan.
Näin lyhykäisyydessään....
tiistai 18. lokakuuta 2016
Varpaitten palelluttamista ja hylly-ratoja
Perjantaina mulla oli piiiiiitkästä aikaa iltavuoro, joten kävin tallaamassa tytöille peltojäljet Sipooseen. Voin sanoo, että kyllä sita saa olla ihminen hullu ku talloin ne jäljet. Yöllä oli satanu vettä ja siihen päälle aamukaste nii pellot oli ihan kiitettävän märät, mittari näytti +1 astetta. Vaikka mulla ittellä oli Gore Tex-kengät nii läpi se meni silti ekan 10 metrin jälkeen . Ja voin sanoo etää jessus soikoon se vesi oli kylmää!!! Mä meinasin luovuttaa ekan 30 m jälkeen ku jalkoihin vaan sattui ku oli niin kylmä. Talloin eka Sikan jäljen, joka oli melkosta tuskaa, silti vaan sain tehtyä jollain kummalla 510 m pitkän jäljen. Aavan jälkee talloessa en enää tuntenu varpaita ja muutenki oli jalat niin turrat.
Eli Sikan jälki oli sen 510 m pitkä, 3 keppiä, 4 kulmaa. Ekasta kulmasta meni n. metrin verran yli jonka jälkeen peruutta 2 metriä josta lähti sitte oikeeseen suuntaan. Seuraavat kaks kulmaa meni sukkana, ja vikassa taas teki saman minkä ekalla. Muutenki teki niin hienon tarkkaa työtä, ja suuki pysyi kiinni koko jäljen. Mietinki jo että pitäsköhän ruveta oikeesti vielä hinkkaamaan tuo peltojälki kuntoon ja kisaamaan. Mutta millä ajalla?? (ja pelloilla, pitäis kysellä taas lupia).
Aava sai puolestaa 450 m 6 keppiä neliö.jäljen. Aavaksi ihan jees: ajoi kyllä suht korkeella nenällä ja suu auki. Mutta se on Aava nii ei haittaa yhtää :) Eli vaikka mä varpaani palellutinki nii kyllä kannatti tommosten jälkien takia :) Yes, i know, i am not so smart.
lauantaina aamusta lähdettin Lohjalle Lägin aksakisoihi . Aavan saldona tältä reissulta 5, hyl, hyl. Tuomarina toimi Seppo Savikko. Ekana ratana oli tuomariharjoittelijan rata, mistä en erityisemmin pitäny. Mutta saatiin vitonen ja yllättäen seki virhe tuli kepeiltä. Toinen rata oli kans tuomariharjoittelijan rata, jossa hyllytettiin koska oli yksin kertaisesti niin pahasti myöhässä (oli suoralla 2 estettä , A ja pituus jolta käännyttiin tiukasti putkeen ja pituuden vieressä ansaeste. Jäin taas liikaa varmistelemaan ja olin pahasti myöhässä nii Aava hyppäs sen ansaesteen. Sen jälkeen oma pakka hajos aikaslailla ja loppu oli melkoista räpeltämistä. Mutta tällä radalla oli hienot kepit!! aluksi mietin kuinka käy sillä tultiin vinosti muurille jonka jälkeen oli heti kepit, eli koira ei todellakaan näe niitä ennenku oli hypänny muurin. Tää oli ratana huomattavasti mukavempi ku eka. Vikana ratana oli Sepon itte tekemä hyppäri. Sielä tuli yks rima alas mikä meni mun ohjauksen piikkiin ja taas ne saakelin kepit. Taas meni vasta tokaan väliin. Otin uusiksi mutta vedätin sen verran etten nähny että jätti vikan välin menemättä joten hyllyhän sieltä tuli. Näin kokonaisuutena oli kyllä todellista räpeltämistä kaikessa suhteessa, ja tuo takareisi ei todellakaan ollu vielä kunnossa joka haittas menoa aikas lailla. Mutta harmittaa nuo kepit. Jos kisoissa on selkeesti hankalammat kepit nii sitte ne menee ihan hemmetin hyvin mutta muuten ei sitte meekkää. Treeneissä tätä ongelmaa ei oo. Ärsyttävää!! Kotimatkalla mietiskelin yhteensä kuudesta radasta oltais saatu neljältä nolla JOS nuo kepit menis ekalla oikein. Sit ne kaks rataa missä ollaan kustu muualla nii sitte on kepit hyvät. Noh, aina ei voi voittaa , eikä ne nallekarkit mee tasan.
Sunnuntaina aamusta mentiin tyttöjen kans Malminkartanolle, sillä Tiia (iso kiitos siitä hänelle!!) Oli järkänny kokeenomaset treenit. Tällä kertaa pääsi Sikka hommiin. Ku mentiin paikkikseen nii mietin että mitäköhän siitä tulee ku kaverilla oli kierrokset taas niin tapassi ku olla ja voi. Onneks vähä rauhottui ku mentiin kehään. Mutta tässä liike liikkeeltä:
Paikkis: Maahanmeno ei ollu ihan parasta mutta semmonen semi, pysyi nätisti, sivulle hyvä
Seuruu: Tehtiin evl-pitunen seuruu (pyynnöstä) ihan alussa panoi jonki verran , Oli kaks hidasta käyntiä missä molemmissa teki liikkeestä istumisen , kummallista. Mutta muuten erittäin hyvä
Liikkeestä maahan: Seuruu hyvä, nopee maahan
Luoksari: Hyvä jättö, tuli nopeesti ja eteen tuli lähelle (välillä edelleen jää vähä liian kauas) siitä sivulle aavistuksen hidas
Noutokapulan pito: Hyvä, eim mitää ihmeellistä
Hyppy: Kapulan pidon jälkeen ku annoin kapulan liikkurille, nii Sikanen jäi kiinni kapulaan tosi pahasti. Hyppylle mennessä liikkuri jätti kapulan about metrin päähän hypystä. Teki kyllä hypyn mutta oli silti tosi pahasti kiinni kapulassa.
Kakeja en ottanu koska ne on vielä sen verran kesken niin en tehny. Mutta kokonaisuudessan olin supertyytyväinen, sillä tää oli SIkan kolmas kokeenomanen tokotreeni ja huomaa kuinka se toimii yllättävän hienosti kokeenomasissa treeneissä. Yllättävän hyvin, vastaa sosiaaliseen palkkaan (toki sitä pitää vielä huimasti parantaa) ja nyt ollaan löydetty yhteinen sävel jottei pikkuneiti turhaudu ja rupee kiljumaan. Tuli kyllä semmonen fiilis, että hitto nyt me hinkataan ne kaket kuntoon ja sit kokeeseen!!
Eileen oli hallitreenit. Sikan kanssa otettiin häiriötreeni. Ei varmaan yllätä että iskin kentän täyteen noutokapuloita. Niissä ei ollu mitää ongelmaa, mutta mulla oli lattialla myös ihan tavallinen tennispallo. Ja sitte hinkattiin ja hinkattiin ja käveltiin pallon ympärillä ja käveltiin lisää ja lisää ja lisää ja tehtiin kontakti treeniä ja käveltiin lisää. Jäi vielä pahemmin kiinni versus noutokapulaan. Eli tiedän minkälaisia treenejä tullaan tekemään ja paljo!!
Aavaki pääsi hömppäilemään: tehtiin ruutuun lähetyksiä 2 kappaletta. Molemmat niiiiiiiiiiiiiiiiin täydellisiä, niin täydellisessä paikassa. Oli niiiiin hymy korvissa :) Sen jälkeen tehtiin ohjattua. ja se siitä jippii-fiiliksestä. Ihan ku Aava ei olis koskaa tehnykkää ohjattua, Aava vaan haisteli maata ja keksi kaikkee muuta oheistoimintaa. Ja jotenki hassusti yritti esittää tyhmää ja ei se oikeen paineistunukkaan , mutta yritti toimia niin ku olis paineistunu. Se oli jotenki kummallinen. Pienen hinkkaamisen jälkeen saatiin onnistumiset molemmille pulille. Loppuun tehtiin vielä tunnari, mikä oli hyvä :)
Tänään sai Aava pitää vapaapäivää, ja pääsi Sikanen aksatreeneihin. Otin Sikasen jo senki takia että meillä oli putki-takaakierto-rallatusta kokonaan. Alun pakkovalssia hinkattiin jonku verran ku ei meinannu malttaa tulla "loppuun asti" muuten Sikanen oli Sangen hieno paskiainen. Takaakierrot oli hyviä. Mun pitää vaan olemaan huomattavasti täpäkämpi mun ohjauksissa nii rupee Sikkaki toimimaan paremmin. Kyllä vielä Sikasesta tulee hieno aksakoiruus :)
Eli Sikan jälki oli sen 510 m pitkä, 3 keppiä, 4 kulmaa. Ekasta kulmasta meni n. metrin verran yli jonka jälkeen peruutta 2 metriä josta lähti sitte oikeeseen suuntaan. Seuraavat kaks kulmaa meni sukkana, ja vikassa taas teki saman minkä ekalla. Muutenki teki niin hienon tarkkaa työtä, ja suuki pysyi kiinni koko jäljen. Mietinki jo että pitäsköhän ruveta oikeesti vielä hinkkaamaan tuo peltojälki kuntoon ja kisaamaan. Mutta millä ajalla?? (ja pelloilla, pitäis kysellä taas lupia).
Aava sai puolestaa 450 m 6 keppiä neliö.jäljen. Aavaksi ihan jees: ajoi kyllä suht korkeella nenällä ja suu auki. Mutta se on Aava nii ei haittaa yhtää :) Eli vaikka mä varpaani palellutinki nii kyllä kannatti tommosten jälkien takia :) Yes, i know, i am not so smart.
lauantaina aamusta lähdettin Lohjalle Lägin aksakisoihi . Aavan saldona tältä reissulta 5, hyl, hyl. Tuomarina toimi Seppo Savikko. Ekana ratana oli tuomariharjoittelijan rata, mistä en erityisemmin pitäny. Mutta saatiin vitonen ja yllättäen seki virhe tuli kepeiltä. Toinen rata oli kans tuomariharjoittelijan rata, jossa hyllytettiin koska oli yksin kertaisesti niin pahasti myöhässä (oli suoralla 2 estettä , A ja pituus jolta käännyttiin tiukasti putkeen ja pituuden vieressä ansaeste. Jäin taas liikaa varmistelemaan ja olin pahasti myöhässä nii Aava hyppäs sen ansaesteen. Sen jälkeen oma pakka hajos aikaslailla ja loppu oli melkoista räpeltämistä. Mutta tällä radalla oli hienot kepit!! aluksi mietin kuinka käy sillä tultiin vinosti muurille jonka jälkeen oli heti kepit, eli koira ei todellakaan näe niitä ennenku oli hypänny muurin. Tää oli ratana huomattavasti mukavempi ku eka. Vikana ratana oli Sepon itte tekemä hyppäri. Sielä tuli yks rima alas mikä meni mun ohjauksen piikkiin ja taas ne saakelin kepit. Taas meni vasta tokaan väliin. Otin uusiksi mutta vedätin sen verran etten nähny että jätti vikan välin menemättä joten hyllyhän sieltä tuli. Näin kokonaisuutena oli kyllä todellista räpeltämistä kaikessa suhteessa, ja tuo takareisi ei todellakaan ollu vielä kunnossa joka haittas menoa aikas lailla. Mutta harmittaa nuo kepit. Jos kisoissa on selkeesti hankalammat kepit nii sitte ne menee ihan hemmetin hyvin mutta muuten ei sitte meekkää. Treeneissä tätä ongelmaa ei oo. Ärsyttävää!! Kotimatkalla mietiskelin yhteensä kuudesta radasta oltais saatu neljältä nolla JOS nuo kepit menis ekalla oikein. Sit ne kaks rataa missä ollaan kustu muualla nii sitte on kepit hyvät. Noh, aina ei voi voittaa , eikä ne nallekarkit mee tasan.
Sunnuntaina aamusta mentiin tyttöjen kans Malminkartanolle, sillä Tiia (iso kiitos siitä hänelle!!) Oli järkänny kokeenomaset treenit. Tällä kertaa pääsi Sikka hommiin. Ku mentiin paikkikseen nii mietin että mitäköhän siitä tulee ku kaverilla oli kierrokset taas niin tapassi ku olla ja voi. Onneks vähä rauhottui ku mentiin kehään. Mutta tässä liike liikkeeltä:
Paikkis: Maahanmeno ei ollu ihan parasta mutta semmonen semi, pysyi nätisti, sivulle hyvä
Seuruu: Tehtiin evl-pitunen seuruu (pyynnöstä) ihan alussa panoi jonki verran , Oli kaks hidasta käyntiä missä molemmissa teki liikkeestä istumisen , kummallista. Mutta muuten erittäin hyvä
Liikkeestä maahan: Seuruu hyvä, nopee maahan
Luoksari: Hyvä jättö, tuli nopeesti ja eteen tuli lähelle (välillä edelleen jää vähä liian kauas) siitä sivulle aavistuksen hidas
Noutokapulan pito: Hyvä, eim mitää ihmeellistä
Hyppy: Kapulan pidon jälkeen ku annoin kapulan liikkurille, nii Sikanen jäi kiinni kapulaan tosi pahasti. Hyppylle mennessä liikkuri jätti kapulan about metrin päähän hypystä. Teki kyllä hypyn mutta oli silti tosi pahasti kiinni kapulassa.
Kakeja en ottanu koska ne on vielä sen verran kesken niin en tehny. Mutta kokonaisuudessan olin supertyytyväinen, sillä tää oli SIkan kolmas kokeenomanen tokotreeni ja huomaa kuinka se toimii yllättävän hienosti kokeenomasissa treeneissä. Yllättävän hyvin, vastaa sosiaaliseen palkkaan (toki sitä pitää vielä huimasti parantaa) ja nyt ollaan löydetty yhteinen sävel jottei pikkuneiti turhaudu ja rupee kiljumaan. Tuli kyllä semmonen fiilis, että hitto nyt me hinkataan ne kaket kuntoon ja sit kokeeseen!!
Eileen oli hallitreenit. Sikan kanssa otettiin häiriötreeni. Ei varmaan yllätä että iskin kentän täyteen noutokapuloita. Niissä ei ollu mitää ongelmaa, mutta mulla oli lattialla myös ihan tavallinen tennispallo. Ja sitte hinkattiin ja hinkattiin ja käveltiin pallon ympärillä ja käveltiin lisää ja lisää ja lisää ja tehtiin kontakti treeniä ja käveltiin lisää. Jäi vielä pahemmin kiinni versus noutokapulaan. Eli tiedän minkälaisia treenejä tullaan tekemään ja paljo!!
Aavaki pääsi hömppäilemään: tehtiin ruutuun lähetyksiä 2 kappaletta. Molemmat niiiiiiiiiiiiiiiiin täydellisiä, niin täydellisessä paikassa. Oli niiiiin hymy korvissa :) Sen jälkeen tehtiin ohjattua. ja se siitä jippii-fiiliksestä. Ihan ku Aava ei olis koskaa tehnykkää ohjattua, Aava vaan haisteli maata ja keksi kaikkee muuta oheistoimintaa. Ja jotenki hassusti yritti esittää tyhmää ja ei se oikeen paineistunukkaan , mutta yritti toimia niin ku olis paineistunu. Se oli jotenki kummallinen. Pienen hinkkaamisen jälkeen saatiin onnistumiset molemmille pulille. Loppuun tehtiin vielä tunnari, mikä oli hyvä :)
Tänään sai Aava pitää vapaapäivää, ja pääsi Sikanen aksatreeneihin. Otin Sikasen jo senki takia että meillä oli putki-takaakierto-rallatusta kokonaan. Alun pakkovalssia hinkattiin jonku verran ku ei meinannu malttaa tulla "loppuun asti" muuten Sikanen oli Sangen hieno paskiainen. Takaakierrot oli hyviä. Mun pitää vaan olemaan huomattavasti täpäkämpi mun ohjauksissa nii rupee Sikkaki toimimaan paremmin. Kyllä vielä Sikasesta tulee hieno aksakoiruus :)
torstai 13. lokakuuta 2016
Aksailua ja tottiksia, siitä on viikko tehty
Lauantaina kävin vaan tekemässä molemmille tytöille pikatreenin sillä pimeys pääsi taas kerran yllättämään. Aava teki ekana ruutua, mihin olin tyytyvääinen sillä juoksi heti ekalla oikeeseen paikkaan vaikka mulla ei ollu targettia ruudussa. Tein toisen joka oli ihan yhtä hyvin nii oli pakko jättää siihen. Koska oli jo hieman hämärä nii käytin sen hyväksi ja tehtiin ohjattua . Vähän Aava epäröi koska ei selkeesti nähny kapuloita, joten tästä tuli hyvä treeni. Tehtiin vielä muutama luoksarin maahanmeno kierroista. Toimi sangen hyvin :). Sikan kanssa opiskeltiin merkkiä. Mä en ymmärrä miten Sikanen tajus koko homman parilla toistolla ja sen jälkeen teki hienoja merkkejä 10 metristä. Nyt pitää vaan saada varmuutta ja sitte tehdä kierto-merkki erottelutreeniä.
Maanantaina mentiinki tyttöjen kans tukka putkellä joka paikkaan. Pääsin jo yhden aikoihin töistä nii käytiin tyttöjen kans viereisellä pellolla lenkillä. No sielä tuli tuttu treenikaveri vastaan, joka oli kans lenkittämässä koiria. Tytöt tykkäs ku saivat juosta collie poikien Kössin ja Kelmin sekä Moonan kanssa. Siitä mentiinki hallille treeneihin. Sikka pääsi tekemään seuruun peruutuksia, ja muutenki seuruuta. Tehtiin jäävät missä tällä kertaa Sikka ei todellakaan osannu tehdä seisomista, ihan ku tällä kertaa Sikka ei olis koskaa kuullukkaa liikkeestä seisomisesta... Istuminen ja maahan meno oliki hienot. Ärsyttävää ku aina joku kusee (viimeks kusi istuminen samalla tavalla). Tehtiin myös kierroista maahanmenoja ja seisomisia. ne mali-neiti erotteli hienosti.
Sikan treenien jälkeen vaihdettiin vain kenttää aidan toiselle puolelle , sillä Maaret oli tullu kipeeksi joten päästiin taas Oreniuksen Juhan treeneihin. Voin sanoo että ku näin radan paperilla nii mietin että ei hitto, mitäköhän tästäki tulee. Ku päästiin radalle nii ei se ny ihan niin hankala ollukkaa!! Heti alussa mietin teenkö kakkoselle niiston vai teenkö pakkovalssilla. Tein pakkovalssilla, ja keinun jälkeen takaaleikkauksella putkeen. Ekaksi tein vitosen jälkeen valssin mutta jäin niin pahasti jälkeen tuolevaa ajatellen, joten Tein vitosen jälkeen persjätön niin kerkesin huomattavasti paremmin ohjaamaan eteenpäin. Ysi-hypyn Aava haki ihan hemmetin nätisti mistä olin supertyytyväinen. 11 hypyn niistoon jäin vähä liikaa kiinni joten olin sitte taas myöhässä, mutta toisella toistolla meni huomattavasti paremmin jolloin kerkesin hyvin ohjaamaan 12-15 esteet. 16-23 väli meni sangen hyvin kun vaan taas oli ajoissa muurin jälkeisellä persjätöllä. 24-28 väliä sitte hinkattiinki. Jäin aina liian pitkäksi aikaa 24 niistolle ja saattelin Aavan aina liianki varmasti putkeen jolloin en millää kereenny muurin jälkeiseen persjättöön. Mutta kyllä seki loppupeleis saatiin onnistumaan ku ennakoin ja ohjasin kauempaa 25-putkelle. Toki tulipa seki testattua, ku en kereenny persjättöön nii sain silti vipattua Aavan 27 ja siitä putkeen. Loppu oli sitte taas hyvä. Mutta paaaaaljo hyviä kohtia mitä pitää ittekseen treenata. Juhalta saatiin palautetta että hyvää perusohjaamista ja koira hakee esteet hyvin, mutta mun pitäis itte ennakoida ja sen jälkeen tarkka ohjaus niin mä kyllä kerkeen. Eli tää mun perusvirhe: jään liikaa varmistelemaan. Loppuun tehtiin vielä kokorata läpi mistä selvittiin hienosti vitosella maaliin asti. Iso kitos taas kerran Maaret ku päästii aksaamaan :)
Tiistaina mentiin taas tukkaputkella sillä olin töis neljään asti ja viideltä alkoi omat ohjatut aksatreenit. Ja mullahan menee n. 40 min työmatkaan ruuhka-aikana. Noh kerkesin just. Mutta treenit alkoi niinki hehkeesti kuin että reväytin takareiteni. Lähdin normaalisti lämppäämään koiria, ja mä juoksen aina lämppälenkit. Otin Sikanki mukaan että pääsi seki vähä purkamaan itteensä ku joutui ootella autossa Aavan treenien ajan. Noh, Sikkahan saa kiskoa (siis sen pitää vetää) ku mä juoksen. No niin , Sikkahan kiskoi aikas kivasti ja mun tuurilla jalan alla oliki irtokiviä jokka lähti pyörimään jalan alla, joten siitä tulikin h-i-e-m-a-n pitkä askel nii takareisi ei oikeen tykänny moisesta. Noh onneks se ei ihan pahasti menny. Mutta treeniin tälläkertaa oli tekniikkatreeniä, jossa oli estefocusta, välistävetoja ja takaakiertoja. Aavalle täs ei ollu mitää uutta, joten mua näin jälkikäteen harmittaa etten tehny tuota treeniä Sikan kans. Noh, pitää kattoo aina kumman kans meen treenaileen, riippuen radasta. Aksatreenien jälkeen mentiin suoraa Kauklahteen treenaileen tottista Meten ja Lauran kanssa omalle kenttävuorolle. Sikan kanssa kirjaimellisesti hinkattiin seuruuta. Tekee hyvää ku saa treenata samanlaisten nillittäjien kanssa ku itte nii nillitettiin sitte kunnolla. Sikan kanssa keskityttiin tuohon painamisenn. Ei se ihan pahinta mahollista oo, mutta silti haluan tehdä asialle jotain. Tehtiin myös jääviä, missä tällä kertaa Sikka ei osannu istua, mutta seisomiset toimi hemmetin hyvin. Arrrggghhhh.
Eilisestä sai tytöt vapaapäivän yllättäen tuon mun takareiden takia. Onneks mulla on ollu eileen ja tänään vapaapäivä. Tänään käytiin Jannin kanssa aksaamassa. Aava pääsi tekemään vain 2 kertaa kepit etupalkalla niin että jäin itte seisomaan keppien alkupäähän. Ne oli niin hienot joten Aavan treenit oli siinä. Sikka pääsi tekemään tekniikkatreeninä, saksalaisia, ja välistävetoja. Saksalaiset toimi hienosti, mutta nuo välistävedot, voi pojat ku me hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattii ja vielä kerran hinkattiin. Eikä siltikää siitä tullu mitää. Alotettiin myös Sikan kanssa keppitreenit verkoilla (tai ne muoviset läpinäkyvät aisat, miksi niitä nyt kukaan vaan haluaa sanoakkaa). Voi pojat ku meinas olla malille hankalaa, välillä hypittiin yli, välillä ryömittiin ali ja sitte meinas menä hermo nii koiralta ku ohjaajalta. Vartin yrittämisen jälkeen Sikalla syttyi lamppu ja saatiin edes muutama onnistunu suoritus. *syvä huokaus* meillä on vielä niiiiiin paljo tekemistä Sikasen kanssa. Mutta kyllä se siitä.....
Loppuun vielä muutama Päivin maanantain pellolta ottama kuva mun tytöistä, Kelmistä, Kössistä ja Moonasta:
Maanantaina mentiinki tyttöjen kans tukka putkellä joka paikkaan. Pääsin jo yhden aikoihin töistä nii käytiin tyttöjen kans viereisellä pellolla lenkillä. No sielä tuli tuttu treenikaveri vastaan, joka oli kans lenkittämässä koiria. Tytöt tykkäs ku saivat juosta collie poikien Kössin ja Kelmin sekä Moonan kanssa. Siitä mentiinki hallille treeneihin. Sikka pääsi tekemään seuruun peruutuksia, ja muutenki seuruuta. Tehtiin jäävät missä tällä kertaa Sikka ei todellakaan osannu tehdä seisomista, ihan ku tällä kertaa Sikka ei olis koskaa kuullukkaa liikkeestä seisomisesta... Istuminen ja maahan meno oliki hienot. Ärsyttävää ku aina joku kusee (viimeks kusi istuminen samalla tavalla). Tehtiin myös kierroista maahanmenoja ja seisomisia. ne mali-neiti erotteli hienosti.
Sikan treenien jälkeen vaihdettiin vain kenttää aidan toiselle puolelle , sillä Maaret oli tullu kipeeksi joten päästiin taas Oreniuksen Juhan treeneihin. Voin sanoo että ku näin radan paperilla nii mietin että ei hitto, mitäköhän tästäki tulee. Ku päästiin radalle nii ei se ny ihan niin hankala ollukkaa!! Heti alussa mietin teenkö kakkoselle niiston vai teenkö pakkovalssilla. Tein pakkovalssilla, ja keinun jälkeen takaaleikkauksella putkeen. Ekaksi tein vitosen jälkeen valssin mutta jäin niin pahasti jälkeen tuolevaa ajatellen, joten Tein vitosen jälkeen persjätön niin kerkesin huomattavasti paremmin ohjaamaan eteenpäin. Ysi-hypyn Aava haki ihan hemmetin nätisti mistä olin supertyytyväinen. 11 hypyn niistoon jäin vähä liikaa kiinni joten olin sitte taas myöhässä, mutta toisella toistolla meni huomattavasti paremmin jolloin kerkesin hyvin ohjaamaan 12-15 esteet. 16-23 väli meni sangen hyvin kun vaan taas oli ajoissa muurin jälkeisellä persjätöllä. 24-28 väliä sitte hinkattiinki. Jäin aina liian pitkäksi aikaa 24 niistolle ja saattelin Aavan aina liianki varmasti putkeen jolloin en millää kereenny muurin jälkeiseen persjättöön. Mutta kyllä seki loppupeleis saatiin onnistumaan ku ennakoin ja ohjasin kauempaa 25-putkelle. Toki tulipa seki testattua, ku en kereenny persjättöön nii sain silti vipattua Aavan 27 ja siitä putkeen. Loppu oli sitte taas hyvä. Mutta paaaaaljo hyviä kohtia mitä pitää ittekseen treenata. Juhalta saatiin palautetta että hyvää perusohjaamista ja koira hakee esteet hyvin, mutta mun pitäis itte ennakoida ja sen jälkeen tarkka ohjaus niin mä kyllä kerkeen. Eli tää mun perusvirhe: jään liikaa varmistelemaan. Loppuun tehtiin vielä kokorata läpi mistä selvittiin hienosti vitosella maaliin asti. Iso kitos taas kerran Maaret ku päästii aksaamaan :)
Tiistaina mentiin taas tukkaputkella sillä olin töis neljään asti ja viideltä alkoi omat ohjatut aksatreenit. Ja mullahan menee n. 40 min työmatkaan ruuhka-aikana. Noh kerkesin just. Mutta treenit alkoi niinki hehkeesti kuin että reväytin takareiteni. Lähdin normaalisti lämppäämään koiria, ja mä juoksen aina lämppälenkit. Otin Sikanki mukaan että pääsi seki vähä purkamaan itteensä ku joutui ootella autossa Aavan treenien ajan. Noh, Sikkahan saa kiskoa (siis sen pitää vetää) ku mä juoksen. No niin , Sikkahan kiskoi aikas kivasti ja mun tuurilla jalan alla oliki irtokiviä jokka lähti pyörimään jalan alla, joten siitä tulikin h-i-e-m-a-n pitkä askel nii takareisi ei oikeen tykänny moisesta. Noh onneks se ei ihan pahasti menny. Mutta treeniin tälläkertaa oli tekniikkatreeniä, jossa oli estefocusta, välistävetoja ja takaakiertoja. Aavalle täs ei ollu mitää uutta, joten mua näin jälkikäteen harmittaa etten tehny tuota treeniä Sikan kans. Noh, pitää kattoo aina kumman kans meen treenaileen, riippuen radasta. Aksatreenien jälkeen mentiin suoraa Kauklahteen treenaileen tottista Meten ja Lauran kanssa omalle kenttävuorolle. Sikan kanssa kirjaimellisesti hinkattiin seuruuta. Tekee hyvää ku saa treenata samanlaisten nillittäjien kanssa ku itte nii nillitettiin sitte kunnolla. Sikan kanssa keskityttiin tuohon painamisenn. Ei se ihan pahinta mahollista oo, mutta silti haluan tehdä asialle jotain. Tehtiin myös jääviä, missä tällä kertaa Sikka ei osannu istua, mutta seisomiset toimi hemmetin hyvin. Arrrggghhhh.
Eilisestä sai tytöt vapaapäivän yllättäen tuon mun takareiden takia. Onneks mulla on ollu eileen ja tänään vapaapäivä. Tänään käytiin Jannin kanssa aksaamassa. Aava pääsi tekemään vain 2 kertaa kepit etupalkalla niin että jäin itte seisomaan keppien alkupäähän. Ne oli niin hienot joten Aavan treenit oli siinä. Sikka pääsi tekemään tekniikkatreeninä, saksalaisia, ja välistävetoja. Saksalaiset toimi hienosti, mutta nuo välistävedot, voi pojat ku me hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattii ja vielä kerran hinkattiin. Eikä siltikää siitä tullu mitää. Alotettiin myös Sikan kanssa keppitreenit verkoilla (tai ne muoviset läpinäkyvät aisat, miksi niitä nyt kukaan vaan haluaa sanoakkaa). Voi pojat ku meinas olla malille hankalaa, välillä hypittiin yli, välillä ryömittiin ali ja sitte meinas menä hermo nii koiralta ku ohjaajalta. Vartin yrittämisen jälkeen Sikalla syttyi lamppu ja saatiin edes muutama onnistunu suoritus. *syvä huokaus* meillä on vielä niiiiiin paljo tekemistä Sikasen kanssa. Mutta kyllä se siitä.....
Loppuun vielä muutama Päivin maanantain pellolta ottama kuva mun tytöistä, Kelmistä, Kössistä ja Moonasta:
perjantai 7. lokakuuta 2016
Myrskytuuli-jälkiä ja Ilmajoen reissu
Viime viikon perjantaina kävin tallomassa aamusta tytöille jäljet. Myrskytuulessa. Toisaalta mettässä ei tuule ihan niin hirveesti. Enää en muista tarkasti mimmoset jäljet talloin mutta yleisesti ottaen Sikalle teki hirmuhyvää nuo peltojäljet. Ajoi sangen hienosti . Ainoa missä vähä seilas jäljellä oli ku jälki nousi rinnettä ylös ja rinteen alapuolella oli hakkio, joten siihen tuuli sopi sangen voimakkaasti ja pyöri tosi voimakkaasti. Ku jälki meni taas mettän suojaan niin Sikka jäljesti huomattavasti paremmin. Aavalle piilottelin keppejä ja tein alkuun tylsän 600 m pitkän suoran sen jälkeen muutama tien ylitys, piikki, ja neljä kulmaa ja kaikki mahdutin 100 metriin. Ihan hemmetin hienon jäljen ajoi Aava. Silläki meinas olla tuulen kanssa hieman ongelmaa avokalliolla jossa oli kulma. Mutta silti selvis muutamalla tarkastamisella. Hitto neiti vaan parantaa suoritustaan mitä vaikeemmat olosuhteet :)
Perjantaina illasta tuli Miisa-sisko kylään ja itte olin töissä joten tytöt sai vapaaksi viikonlopun. Sunnuntaina ku pääsin töistä pistettiin auton nokka kohti Ilmajokea ja kävin itte heittämäs pikavisiitin eepeellä ja vein samalla Miisan kotiin. Maanantaina aamusta kävin Saaran ja koirien kanssa tekemässä jäljet ja esineruutu. Saara talloin Sikalle lyhyen jäljen, mitä ei merkattu ollenkaan. Ihan semi hyvin Sikka jäljen ajoi :) Esineruutu menikin molempien tyttöjen osalta superisti. Sikalle Saara kävi näyttääs esineet ku en oo tehny piiiiiiiiiiitkäään aikaan esineruutua . Hienosti se edelleen irtoo ja käyttää nenäänsä. Aava sai vain tehdä pelkän esineruudun ja hyvää työtä mun prinsessa teki.
Illasta oli LaTolla koetreenit ja totta kai olin ilmottanu Sikkasen sinne... Kyllähän se kaikki liikkeet teki kokeenomasesti hyvin ja hyvällä tekniikalla , mutta ihan en saanu sitä siihen mielentilaan missä se normaalisti on töitä tehdessään. Eli huomas että oli juossu päivän Aavan kans pää kolmantena jalkana pihalla. Muutenki uus paikka (=halli) vaikutti hurjasti. Sillä oli jatkuvasti hieman varpaillaan eikä rentoutunu ollenkaa. Aava pääsi vaan hengailemaan hallille ja teki yhen paikalla istumisen.
Tiistaina päivällä ajeltiin takasin niin että just kerkesin aksatreeneihin omalle hallille sillä meijän hallikausi alkas tällä viikolla . Ittellä oli tarkotus että kerkeisin käydä hakees aksakamat kotoo, mutta enpä kereenny, joten mentiin vähä vajailla vermeillä, noooo eipä se haitannu menoo. Ratana oli mukava suoraviivanen rata jossa oli tarkotus tehä mukava nollarata, ja muutenki koska uus ohjaaja nii näki koirien tason. Aava toimi sangen kivasti ainoo vaan että tuli putkesta sen verran vauhdilla että ei malttanu jarruttaa ennen keppejä joten meinas usein valahtaa vasta toiseen väliin. Eli tämmöset keppikulmat menee treeniin. Loppusuoralla irtos ihan hemmetin hienosti. Mutta meijän suurin ongelma (tai siitä on tullu yleisesti ongelma jo parina kertana) on tuo Aavan varastaminen lähdössä. Toisaalta en viitti millää kovin kovasti sanoo, ku tiiän että latistuu siitä sen verran paljo ja se vaikuttaa samantien Aavan itseluottamukseen.
Keskiviikkona kävin tekemäs molemmille lyhyen hyväntuulen tokotreenin. Sikan kans tehtiin ruudun läpijuoksuja, perusasentotreeniä ja paljon leikkimistä ja muuta hömpöttelyä. Aava sai oikeestaan samanlaisen treenin. Toki ruutuja tehtiin targetilla ku Aavaa en pysäytä.
Torstaina kävin kans heittääs pika treenit jossa oli sama teema. Toki molempien kans tehtiin vielä kakeja. Jokka edistyy hitaasti, mutta edistyy...
Tänään käytiin Heidin ja poikien kans treenailees. Tallotiin kaikille neljälle jäljet pellolle. Ja jälkien vanhetessa tehtiin tottikset. Sikka oli hyvässä vireessä ku tehtiin tottiksia. Tehtiin jääviä, kierroista luokarin pysäytyksiä. Meinas sekottaa maahanmenon ja seisomisen, joten niitä pitää ruveta vahvistamaan. Tehtiin myös muutamat ruudun läpijuoksut pallolle. Aava teki kerran ruudun koska teki niin hemmetin hienon ruudun etten viittiny ottaa toista . Tehtiin myös ohjattua. Oikee (musta kattottuna) on edelleen huomattavasti varmempi mitä vasen, joten vahvistelin vasenta puolta. Ja tehtiin kakeja.
Ja jäljet, Sikalle tein kulmatreenin. Mutta tuo tuuli osottautui meidän kompastuskiveksi. Tein jäljen niin että sai myötä tuuleen tehdä siksakki kuviota missä neljä kulmaa. No meikläisen tuurilla tuuli kääntyi sen verran että oliki sivutuuli, mikä on Sikalle saakelin vaikeeta. Voin sanoo että alku oli ihan jees mutta lopussa homma kusi ja pahasti. Onneks jäljen vikat 30 m meni myötä tuuleen minne loppupeleissä vein Sikan jäljelle ja ajoi ihan lopun taas hemmetin hyvin. Nyt näkyi hyvin konkreettisesti se että ku Sikka hävittää jäljen niin tarkkuus katoaa samantien ja tulee erittäin epävarmaksi. Okei, ikä vaikuttaa mutta asia mihin pitää jäljellä pureutua nyt oikeen kunnolla!!!
Aava onneks toimi mun päivän pelastajana sillä hitto kuinka hienon jäljen se ajoi kovasta tuulesta huolimatta. Taas huomaa kuinka se tekee kaikkensa että pysyy jäljellä ja ajaa sen saakelin tarkasti.
Perjantaina illasta tuli Miisa-sisko kylään ja itte olin töissä joten tytöt sai vapaaksi viikonlopun. Sunnuntaina ku pääsin töistä pistettiin auton nokka kohti Ilmajokea ja kävin itte heittämäs pikavisiitin eepeellä ja vein samalla Miisan kotiin. Maanantaina aamusta kävin Saaran ja koirien kanssa tekemässä jäljet ja esineruutu. Saara talloin Sikalle lyhyen jäljen, mitä ei merkattu ollenkaan. Ihan semi hyvin Sikka jäljen ajoi :) Esineruutu menikin molempien tyttöjen osalta superisti. Sikalle Saara kävi näyttääs esineet ku en oo tehny piiiiiiiiiiitkäään aikaan esineruutua . Hienosti se edelleen irtoo ja käyttää nenäänsä. Aava sai vain tehdä pelkän esineruudun ja hyvää työtä mun prinsessa teki.
Illasta oli LaTolla koetreenit ja totta kai olin ilmottanu Sikkasen sinne... Kyllähän se kaikki liikkeet teki kokeenomasesti hyvin ja hyvällä tekniikalla , mutta ihan en saanu sitä siihen mielentilaan missä se normaalisti on töitä tehdessään. Eli huomas että oli juossu päivän Aavan kans pää kolmantena jalkana pihalla. Muutenki uus paikka (=halli) vaikutti hurjasti. Sillä oli jatkuvasti hieman varpaillaan eikä rentoutunu ollenkaa. Aava pääsi vaan hengailemaan hallille ja teki yhen paikalla istumisen.
Tiistaina päivällä ajeltiin takasin niin että just kerkesin aksatreeneihin omalle hallille sillä meijän hallikausi alkas tällä viikolla . Ittellä oli tarkotus että kerkeisin käydä hakees aksakamat kotoo, mutta enpä kereenny, joten mentiin vähä vajailla vermeillä, noooo eipä se haitannu menoo. Ratana oli mukava suoraviivanen rata jossa oli tarkotus tehä mukava nollarata, ja muutenki koska uus ohjaaja nii näki koirien tason. Aava toimi sangen kivasti ainoo vaan että tuli putkesta sen verran vauhdilla että ei malttanu jarruttaa ennen keppejä joten meinas usein valahtaa vasta toiseen väliin. Eli tämmöset keppikulmat menee treeniin. Loppusuoralla irtos ihan hemmetin hienosti. Mutta meijän suurin ongelma (tai siitä on tullu yleisesti ongelma jo parina kertana) on tuo Aavan varastaminen lähdössä. Toisaalta en viitti millää kovin kovasti sanoo, ku tiiän että latistuu siitä sen verran paljo ja se vaikuttaa samantien Aavan itseluottamukseen.
Keskiviikkona kävin tekemäs molemmille lyhyen hyväntuulen tokotreenin. Sikan kans tehtiin ruudun läpijuoksuja, perusasentotreeniä ja paljon leikkimistä ja muuta hömpöttelyä. Aava sai oikeestaan samanlaisen treenin. Toki ruutuja tehtiin targetilla ku Aavaa en pysäytä.
Torstaina kävin kans heittääs pika treenit jossa oli sama teema. Toki molempien kans tehtiin vielä kakeja. Jokka edistyy hitaasti, mutta edistyy...
Tänään käytiin Heidin ja poikien kans treenailees. Tallotiin kaikille neljälle jäljet pellolle. Ja jälkien vanhetessa tehtiin tottikset. Sikka oli hyvässä vireessä ku tehtiin tottiksia. Tehtiin jääviä, kierroista luokarin pysäytyksiä. Meinas sekottaa maahanmenon ja seisomisen, joten niitä pitää ruveta vahvistamaan. Tehtiin myös muutamat ruudun läpijuoksut pallolle. Aava teki kerran ruudun koska teki niin hemmetin hienon ruudun etten viittiny ottaa toista . Tehtiin myös ohjattua. Oikee (musta kattottuna) on edelleen huomattavasti varmempi mitä vasen, joten vahvistelin vasenta puolta. Ja tehtiin kakeja.
Ja jäljet, Sikalle tein kulmatreenin. Mutta tuo tuuli osottautui meidän kompastuskiveksi. Tein jäljen niin että sai myötä tuuleen tehdä siksakki kuviota missä neljä kulmaa. No meikläisen tuurilla tuuli kääntyi sen verran että oliki sivutuuli, mikä on Sikalle saakelin vaikeeta. Voin sanoo että alku oli ihan jees mutta lopussa homma kusi ja pahasti. Onneks jäljen vikat 30 m meni myötä tuuleen minne loppupeleissä vein Sikan jäljelle ja ajoi ihan lopun taas hemmetin hyvin. Nyt näkyi hyvin konkreettisesti se että ku Sikka hävittää jäljen niin tarkkuus katoaa samantien ja tulee erittäin epävarmaksi. Okei, ikä vaikuttaa mutta asia mihin pitää jäljellä pureutua nyt oikeen kunnolla!!!
Aava onneks toimi mun päivän pelastajana sillä hitto kuinka hienon jäljen se ajoi kovasta tuulesta huolimatta. Taas huomaa kuinka se tekee kaikkensa että pysyy jäljellä ja ajaa sen saakelin tarkasti.
keskiviikko 28. syyskuuta 2016
Hatun noston arvonen suoritus
Ihan ensimmäisenä, joudun nöyrimmästi kumartaa syvään ja nostaa hattua erittäin korkeelle. Nääs Berran porukoille menee nämä kiitokset. Mulla oli ensin Berran Enstex-mallin liivi joka kesti vain vuoden verran. Nyt mulla on ollu käytössä Berran Pro Light-mallin treeniliivi joka kesti mun käytössä vain puoli vuotta. Siitä yksin kertasesti hajos saumat ihan totaalisesti. Pistin siitä palautetta Berralle ja sieltä soittivatki seuraavana päivänä. Sain kokonaan uudet liivit, kyllä liivit. Eli sain molemmat nii Pro Lightin kuin Enstex -liivin. Harmikseni olin jo Enstexin heittäny mäkeen, mutta annoin Pro Lightin että saivat käydä viemässä sen ompelimoonsa ja saivat tutkia, mistä moinen saumojen heikkous johtui. Kävin tänään hakemassa liivini ja sain vielä lisäksi muutamat patukat tytöille. Toisen antoivat sen takia, että ovat juuri lanseeraamassa uutta patukkaa ja antoivat mulle saate sanoilla: "tässä sulle tämmönen mitä me ollaan justiinsa lanseeraamassa. Saat testata kestääkö se sun käytössä viittä minuuttia pitempään, että tiedetään pitääkö meijän tehdä vielä tuotekehitystä tälle patukalle". No Sikkahan mielellään testaa patukoita, no problemos :) Mutta olipas hyvää palvelua :)
Maanantaina oli taas hallitreenit sakemanniporukan kans. Sikka oli taas alussa sangen aksa-moodissa mutta nyt siirtyi huomattavasti nopeemmin tottis-moodiin. Tehtiin muutamat ilmottautumiset, seuruuta ylipäätään aksaesteitten vieressä. Ilmot oli hienot , ei mitään ongelmaa, mutta tuo seuruu aksaesteitten vieressä oli aluksi vaikeeta, mutta kyllä se siitä. Pitää vaan treenata tuommosta hirveesti. Toki asiaa ei auta että viereisellä kentällä koirat kiljuu ku aksaavat nii totta kai Sikan on hieman hankalampi pysyä aksamoodissa. Noh, meillä on koko talvi aikaa :) Tehtiin myös jääviä jokka oli superit, loppuun muutamat luoksarit , joissa ei mitää ongelmaa. Siitä siirryttiinki sitte aidan toiselle puolelle, sillä Maaret oli iltavuorossa joten päästii sen takia taasen treenaamaan Agility Akatemialle aksaamaan. Aava teki ihan hienoo rataa, mutta tuli taas todettua että kyllä meillä on vielä plajo tehtävää!! Ekaksiki, Aava varasti lähöstä aiva hemmetin monta kertaa, murrrrrr...... Muuten alku oli hieno, toki vähä meinasin olla jatkuvasti vitosesteen vastakäännöksessä myöhässä, mutta aina Aava silti tuli hienosti oikeesta välistä ettei ottanu väärää hyppyä. Ja kepit. Ollaan tehty tosi vähä tuommosia keppikulmia, mutta hitto ku joka kerta onnistui oikein. Ekalla kertaa jäin ittekki kattomaan monttu auki että hitto koiruus meni aiva oikein!!!! 13 putkeen irtos hienosti, 14 hypyt meinas aina vähä venähtää ja jouduin aina vähä kalastella ettei menny putkeen . 17 putki meinas olla vaikea ku edelleen kontaktiesteet on vahvemmat ku putket, eli ne edelleen to do-listalle. 20-23 väli oli meijän kompastuskivi tällä kertaa. Ekaksi tein 20 ja 21 jälkeen valssit, ne toimi hienosti mutta sitte testattiin nin että 20 jälkeen valssi siitä lähetettiin vaan muurille ja 22 hypyn jälkeen persjättö. En millää saanu perjätön jälkeen kääntymään Aavaa 23lle vaan hyppäs oikeestaan aina 7 hypyn. Tehtiin tuo kohta aika hemmetin monta kertaa mutta saatiin lopuksi onnistuminen. Eli tuoki menee todellaki treeniin. Muuten mukava rata, missä oli haastetta mukavasti! Ja taas iso kiitos Maaretille!!!!!
Tiistaina kävin ittekseni Luukissa tallomassa molemmille tytöille peltojäljet. Sikalle tein 620 m pitkän, 4 kulmaa, 6 keppiä ja vanheni 2 tuntia. Ei hemmetti mikä jälki... Ihan niinku neiti ei olis koskaan ajanu peltojälkeä. Eka 100 m oli hieno jäljesti hienosti nenä maassa ja suu kiinni, sen jälkeen ei enää ajettukkaa jälkeä. Hukkas jäljen aina kulmissa ja se oli jotain niiin kamalaa. Onneksi lopun n. 70 m ajoi kuitenki ihan hyvin että sain palkattua vikalla kepillä. *syvä huokaus* . Onneks Aava pelasti mun päivän. Aavan jälki oli 710 m, 6 kulmaa, 6 keppiä ja vanheni kans n. 2 tuntia. Aava ajoi tasasen varmasti , kulmat oli hienot ja kaikki kepit nousi hienosti.
Illalla käytiin taas Meten kanssa treenailees HVK:n kentällä. Sikan kanssa opiskeltiin hyppynoutoa patukoilla, eli heitin patukan madalletun hypyn yli . Kerran tuli takasi kiertäen josta huomautin sen jälkeen teki hienot hyppynoudot joista palkkasin vauhdista toiselle patukalle. Hitto oliko tää näin helppo opettaa. Testasin myös kerran hypyttää metrisen ja ei ollu ongelmaa: hieno ilmava hyppy hyvällä tekniikalla :)
Aava pääsi vaan höntsäilemään, eli tehtiin vähä seuruuta jossa paikka pysyi yllättävän hyvin. Tehtiin jäävät jokka oli ihan ok ja jatkettiin kakejen hinkkaamista, jokka edistyy hitaasti mutta varmasti.
Tänään kävin uusiksi tallomas molemmille peltojäljet Röylän suunnalla: Sikalle 590 m, 5 keppiä, 2 kulmaa, ja vanheni n. tunnin. Nyt oli saakelin hienoo ajamista, niin ku olis konsanaan peltojälki koira!!!! Suu kiinni, nenä maassa ja kulmat meni sukkana. Siis aiva erilainen jälki mitä eileen. Toki eileen oli saakelin märkä heinikko nilkkoihin asti, tänään oli aika kova tuuli ja heinikko oli melkein polveenasti. Ainoastaan sivutuulessa meinas mennä hivenen sivussa, mutta muuten jälki oli ku oppikirjasta konsanaan.
Aavalle tein 480 m pitkän, 5 keppiä, 1 piikki ja 2 kulmaa, ja vanheni myös tunnin verran. Piikissä meinas vähä sekoilla mutta niin kuin eileen sangen hieno varma jälki jossa kaikki kepit nousi. HIeno pieni karvakasa :)
Jälkien vanhentuessa tein olemmille tottikset. Sikan kanssa tehtiin lyhyt seuruu pätkä. Sen jälkeen keskityttiin eteenmenoihin ja nimenomaan suoriin sellaisiin. Vein riviin 3 lelua 10 m välein ja lähettelin niille. Aluksi meinas lähtee vinoon eri lelulle mille meinasin lähettää, mutta hyvin sain Sikan tekemään suoria hienoja lähetyksiä :) Tehtiin myös maahanmenoa niin että heitin pallon ja Sikka sai lähteä perään, siitä käskin yhtäkkiä maahan ja vapautin pallolle. Alussa oli tosi epävarma eikä oikeen tienny mitä sen piti tehdä, eli tämmösiä treenejä ruvetaan tekemään ennen ku liitän sen kokonaan eteenlähetykseen.
Aavan kans tehtiin Ztaa, joka oli hieno, ainoastaan maahanmeno oli hieman hidas, mutta teki kaikki liikkeet oikein :) Sen jälkeen tehtiin merkki - kierto -erottelua. Yllättävän hyvin erotteli molemmat!! Missä välissä Aava erottelun on oppinu ku en oo ees sitä sille opettanu??!!??
Maanantaina oli taas hallitreenit sakemanniporukan kans. Sikka oli taas alussa sangen aksa-moodissa mutta nyt siirtyi huomattavasti nopeemmin tottis-moodiin. Tehtiin muutamat ilmottautumiset, seuruuta ylipäätään aksaesteitten vieressä. Ilmot oli hienot , ei mitään ongelmaa, mutta tuo seuruu aksaesteitten vieressä oli aluksi vaikeeta, mutta kyllä se siitä. Pitää vaan treenata tuommosta hirveesti. Toki asiaa ei auta että viereisellä kentällä koirat kiljuu ku aksaavat nii totta kai Sikan on hieman hankalampi pysyä aksamoodissa. Noh, meillä on koko talvi aikaa :) Tehtiin myös jääviä jokka oli superit, loppuun muutamat luoksarit , joissa ei mitää ongelmaa. Siitä siirryttiinki sitte aidan toiselle puolelle, sillä Maaret oli iltavuorossa joten päästii sen takia taasen treenaamaan Agility Akatemialle aksaamaan. Aava teki ihan hienoo rataa, mutta tuli taas todettua että kyllä meillä on vielä plajo tehtävää!! Ekaksiki, Aava varasti lähöstä aiva hemmetin monta kertaa, murrrrrr...... Muuten alku oli hieno, toki vähä meinasin olla jatkuvasti vitosesteen vastakäännöksessä myöhässä, mutta aina Aava silti tuli hienosti oikeesta välistä ettei ottanu väärää hyppyä. Ja kepit. Ollaan tehty tosi vähä tuommosia keppikulmia, mutta hitto ku joka kerta onnistui oikein. Ekalla kertaa jäin ittekki kattomaan monttu auki että hitto koiruus meni aiva oikein!!!! 13 putkeen irtos hienosti, 14 hypyt meinas aina vähä venähtää ja jouduin aina vähä kalastella ettei menny putkeen . 17 putki meinas olla vaikea ku edelleen kontaktiesteet on vahvemmat ku putket, eli ne edelleen to do-listalle. 20-23 väli oli meijän kompastuskivi tällä kertaa. Ekaksi tein 20 ja 21 jälkeen valssit, ne toimi hienosti mutta sitte testattiin nin että 20 jälkeen valssi siitä lähetettiin vaan muurille ja 22 hypyn jälkeen persjättö. En millää saanu perjätön jälkeen kääntymään Aavaa 23lle vaan hyppäs oikeestaan aina 7 hypyn. Tehtiin tuo kohta aika hemmetin monta kertaa mutta saatiin lopuksi onnistuminen. Eli tuoki menee todellaki treeniin. Muuten mukava rata, missä oli haastetta mukavasti! Ja taas iso kiitos Maaretille!!!!!
Illalla käytiin taas Meten kanssa treenailees HVK:n kentällä. Sikan kanssa opiskeltiin hyppynoutoa patukoilla, eli heitin patukan madalletun hypyn yli . Kerran tuli takasi kiertäen josta huomautin sen jälkeen teki hienot hyppynoudot joista palkkasin vauhdista toiselle patukalle. Hitto oliko tää näin helppo opettaa. Testasin myös kerran hypyttää metrisen ja ei ollu ongelmaa: hieno ilmava hyppy hyvällä tekniikalla :)
Aava pääsi vaan höntsäilemään, eli tehtiin vähä seuruuta jossa paikka pysyi yllättävän hyvin. Tehtiin jäävät jokka oli ihan ok ja jatkettiin kakejen hinkkaamista, jokka edistyy hitaasti mutta varmasti.
 |
| Sikan tiistain jälki |
 |
| Aavan tiistain jälki |
Aavalle tein 480 m pitkän, 5 keppiä, 1 piikki ja 2 kulmaa, ja vanheni myös tunnin verran. Piikissä meinas vähä sekoilla mutta niin kuin eileen sangen hieno varma jälki jossa kaikki kepit nousi. HIeno pieni karvakasa :)
Aavan kans tehtiin Ztaa, joka oli hieno, ainoastaan maahanmeno oli hieman hidas, mutta teki kaikki liikkeet oikein :) Sen jälkeen tehtiin merkki - kierto -erottelua. Yllättävän hyvin erotteli molemmat!! Missä välissä Aava erottelun on oppinu ku en oo ees sitä sille opettanu??!!??
 |
| Sikka ja Sikan ongelma ku on niin hirveesti leluja :) |
sunnuntai 25. syyskuuta 2016
10 + 5 + 15
Keskiviikko illalla meillä oli myös ohjaajien vimpat treenit Pian ohjauksessa. Sikkasen kans tehtiin jääviä. Ekaksi otettiin käsittelyyn seisominen. Tehtiin takapalkalla muutamia, ja teki hienot lukkojarrutukset. Tehtiin useempi toisto, nii ei ollu lopussa läheskää niin napakka pysäys mitä ekoilla toistoilla, joten pitää tehä maksimissaan pari toistoo per treeni. Mutta tuo takapalkka toimi hyvin. Sen jälkeen tehtiin maahanmenoja muutama toisto: Sikka putos erityisen hyvin maahan heti käskystä, että jopa ittekki hämmästyin. Eli jotain pientä herneitten liikehdintää oli tapahtunu malinoissin aivokopassa. Sitte meijän vitsaus nimittäin istuminen. Ja sitä hinkattiin, eikä siitä yksinkertasesti meinannu tulla vaan yhtää mitää. Ku itte kävelin takaperin nii teki hienot istumiset hyvällä tekniikalla (= haluan siis että koiralla etujalat jää paikoilleen ja tuo peppunsa alle, eli ei lysähdä taakse päin), mutta ku otin Sikan seuruuseen nii istumisista ei tullukkaa yhtää mitää ja tekniikkaki oli huono ( eli lysähti taakse päin). Loppujen lopuksi oli Sikanenki niin sekasi että mitä siltä nyt loppupeleis vaaditaan. Mutta saatiin palautetta siitä että ollaan tehty erittäin hyvät pohjat jääville (jos multa kysytään niin onhan se sulaa tyhmyyttä jos ei hajota liikkeitä atomeiksi ja treenaa niitä erillisinä asioina, eikä yritä tehdä kokonaista liikettä). Sikkaan olin siinäki mieles tyytyväinen että edelleenkää se ei kertaakaan ruvennu ennakoimaan, vaikka tehtiin monta jäävää putkeen ja kuunteli oikeesti mitä sille sanon!!!
Torstaina kävin ittekseni Korson nurtseilla treenailemassa. Molemmat tytöt sai ruutu-treenin ja Sikka sai yllättäen taas treenata jääviä. Seisominen ja maahanmeno oli hieno joten tein vain yhet molempia. Ja vikana istuminen, ja hitto se toimi ihan hemmetin hyvin . Eli taas oli herneet liikkunu yön aikana pienen malin päässä. Eli nyt meillä on liikkeestä istumnenki hyvin hanskassa. Hyvällä tekniikalla ja ilman minkäään näkösiä apuja :)
Perjantaina oli tarkotus mennä Heidin ja sakemannien kans Talille treenaamaan mutta sielä oliki porukkaa nii mentiin Sirkuskentälle. Sikka pääsi taas tekemään muutaman kerran kaikki jäävät ja kaikki toimi ihan hemmetin hyvin. Jessss. oon tyytyväinen :) Sikka teki myös paikkista ja eteentulemista ku on nytte ruvennu hidastamaan hirmusesti, joten monta vauhtipalkkaa ja välillä otin eteen asti , niin nyt on taas vauhti kohdallaan. Sikan kans tehtiin myös kierto - nouto -erottelua. Voi pojat ku oli aluksi hankalaa, mutta rupes kyllä hyvin kuuntelemaan. Mutta taas mun tuurilla otin sen perinteisen klassisisen "vielä yks" ja sitte ei enää onnistunukkaa ja sen jälkeen ei meinna onnistua millää ja Sikasta tuli hirmu epävarma. Olis taas vaan pitäny lopettaa ennemmin.......
Aava teki kiertoa noutokapuloitten ohitte, muutaman kerran sai muistuttaa mitä tehdään, mutta sen jälkeen toimi hienosti. Hinkattiin myös kakeja, jokka nyt kaikki vaihdot toimi hyvin!!!! Eli nyt vaan pitää ruveta kasvattamaan etäisyyttä :)
Taas sai tytöt lauantaista vapaapäivän. Mutta tänään startattiin Aavan kisa ura aksapuolella. Hienosti sieltä tuliaisina 10 , 5 (sija 2.) ja 15, eli ei sentää hyllytetty yhtäkää rataa. Eka rata oli mukava hyppäri jossa tuomarina Johanna Wüthrich. Siinä meillä oli ongelmana kepeille meno, sillä meni vasta kolmannella kerralla oikeeseen väliin. Sen verran hankala rata että makseissa oli vain 2 nollaa.
Toisena oli agi-rata jossa tuomariharjoittelija Jarmo Kumpulainen oli tehny yllättävän vaikeen radan ku oli kuitenki kyseessä ykkösten rata, silti vauhdikas ja tykkäsin itte kyseisestä radasta. Aavalla oli hyvin lähellä ettei tehny lentokeinua ja puomille meni vähä epävarmasti. Lopussa tuli kielto vikasta putkesta. Kepit haki tässä paljon paremmin ku jäin enemmän Aavan taakse :) Tällä radalla ei tullu yhtäkää nollaa ja oltiinki toiseksi nopeimpia vitosellamme eli korkattiin palkintopallisija :)
Vika rata oli kans agi-rata ja edelleen Jarmon käsialaa. Taas yllättävän vaikee yllösten radaksi. Ja tältäkään radalta ei tullu yhtäkää nollaa. Aava oli jo lähtöön mentäessä hyvinki tahmea ja jäi selkeesti kiinni puomiin, joten ekalta putkelta kielto (toki ohjasinki melko huonosti....), samoin virhe puomi ylösmenolta ja aan alastulolta. Eli sangen epätyypillisiä virheitä Aavalta, muuten hieno rata ja superit kepit.
Tänään illasta käytiin vielä yhteisissä kimppatokoissa Sirkuskentällä. Aava pääsi vaan hötsäileen ja tein muutaman ruudun ja muutamat vaihdot kakeihin. Molemmat oli yllättävän hyviä. Sikan kans tehtiin ekana paikkis, missä pysyi yllättävän hyvin. Tehtiin seuruuta ja keskityttiin paikkaan sillä meinaa elää mun makuun vähä liikaa. Seuraavassa treenissä näkee auttoiko yhtää. Tehtiin myös muutamat ruudut ja niin että mulla ei ollu ees targettia ruudussa ja silti teki hienon ruudun . Eli eihän meijän ruutu vielä valmis oo mutta se rupee oikeesti oleen hyvällä mallilla :) Tehtiin myös luoksarin pysäytyksiä, mutta tein ne vaan kierroista. Seisomisia ollaan tehty muutamia kertoja niin että mulla on ollu niin käsi- ku ääniapu, mutta nyt tein vaan pelkällä käsimerkillä. Edelleen superit lukkojarrutukset, Ekaa kertaa testasin myös maahanmenoja, Hitto ku toimi hyvin, tein ekalla niin ääni- ku käsimerkki ja tokan pelkällä käsimerkillä, ja sinne se tipahti kentän pintaan . On se vaan niin <3 eikä taaskaan ennakoinu yhtää!! Tästä on niiin hyvä lähtee kohti uutta viikkoa :)
Torstaina kävin ittekseni Korson nurtseilla treenailemassa. Molemmat tytöt sai ruutu-treenin ja Sikka sai yllättäen taas treenata jääviä. Seisominen ja maahanmeno oli hieno joten tein vain yhet molempia. Ja vikana istuminen, ja hitto se toimi ihan hemmetin hyvin . Eli taas oli herneet liikkunu yön aikana pienen malin päässä. Eli nyt meillä on liikkeestä istumnenki hyvin hanskassa. Hyvällä tekniikalla ja ilman minkäään näkösiä apuja :)
Perjantaina oli tarkotus mennä Heidin ja sakemannien kans Talille treenaamaan mutta sielä oliki porukkaa nii mentiin Sirkuskentälle. Sikka pääsi taas tekemään muutaman kerran kaikki jäävät ja kaikki toimi ihan hemmetin hyvin. Jessss. oon tyytyväinen :) Sikka teki myös paikkista ja eteentulemista ku on nytte ruvennu hidastamaan hirmusesti, joten monta vauhtipalkkaa ja välillä otin eteen asti , niin nyt on taas vauhti kohdallaan. Sikan kans tehtiin myös kierto - nouto -erottelua. Voi pojat ku oli aluksi hankalaa, mutta rupes kyllä hyvin kuuntelemaan. Mutta taas mun tuurilla otin sen perinteisen klassisisen "vielä yks" ja sitte ei enää onnistunukkaa ja sen jälkeen ei meinna onnistua millää ja Sikasta tuli hirmu epävarma. Olis taas vaan pitäny lopettaa ennemmin.......
Aava teki kiertoa noutokapuloitten ohitte, muutaman kerran sai muistuttaa mitä tehdään, mutta sen jälkeen toimi hienosti. Hinkattiin myös kakeja, jokka nyt kaikki vaihdot toimi hyvin!!!! Eli nyt vaan pitää ruveta kasvattamaan etäisyyttä :)
Taas sai tytöt lauantaista vapaapäivän. Mutta tänään startattiin Aavan kisa ura aksapuolella. Hienosti sieltä tuliaisina 10 , 5 (sija 2.) ja 15, eli ei sentää hyllytetty yhtäkää rataa. Eka rata oli mukava hyppäri jossa tuomarina Johanna Wüthrich. Siinä meillä oli ongelmana kepeille meno, sillä meni vasta kolmannella kerralla oikeeseen väliin. Sen verran hankala rata että makseissa oli vain 2 nollaa.
Toisena oli agi-rata jossa tuomariharjoittelija Jarmo Kumpulainen oli tehny yllättävän vaikeen radan ku oli kuitenki kyseessä ykkösten rata, silti vauhdikas ja tykkäsin itte kyseisestä radasta. Aavalla oli hyvin lähellä ettei tehny lentokeinua ja puomille meni vähä epävarmasti. Lopussa tuli kielto vikasta putkesta. Kepit haki tässä paljon paremmin ku jäin enemmän Aavan taakse :) Tällä radalla ei tullu yhtäkää nollaa ja oltiinki toiseksi nopeimpia vitosellamme eli korkattiin palkintopallisija :)
Vika rata oli kans agi-rata ja edelleen Jarmon käsialaa. Taas yllättävän vaikee yllösten radaksi. Ja tältäkään radalta ei tullu yhtäkää nollaa. Aava oli jo lähtöön mentäessä hyvinki tahmea ja jäi selkeesti kiinni puomiin, joten ekalta putkelta kielto (toki ohjasinki melko huonosti....), samoin virhe puomi ylösmenolta ja aan alastulolta. Eli sangen epätyypillisiä virheitä Aavalta, muuten hieno rata ja superit kepit.
Tänään illasta käytiin vielä yhteisissä kimppatokoissa Sirkuskentällä. Aava pääsi vaan hötsäileen ja tein muutaman ruudun ja muutamat vaihdot kakeihin. Molemmat oli yllättävän hyviä. Sikan kans tehtiin ekana paikkis, missä pysyi yllättävän hyvin. Tehtiin seuruuta ja keskityttiin paikkaan sillä meinaa elää mun makuun vähä liikaa. Seuraavassa treenissä näkee auttoiko yhtää. Tehtiin myös muutamat ruudut ja niin että mulla ei ollu ees targettia ruudussa ja silti teki hienon ruudun . Eli eihän meijän ruutu vielä valmis oo mutta se rupee oikeesti oleen hyvällä mallilla :) Tehtiin myös luoksarin pysäytyksiä, mutta tein ne vaan kierroista. Seisomisia ollaan tehty muutamia kertoja niin että mulla on ollu niin käsi- ku ääniapu, mutta nyt tein vaan pelkällä käsimerkillä. Edelleen superit lukkojarrutukset, Ekaa kertaa testasin myös maahanmenoja, Hitto ku toimi hyvin, tein ekalla niin ääni- ku käsimerkki ja tokan pelkällä käsimerkillä, ja sinne se tipahti kentän pintaan . On se vaan niin <3 eikä taaskaan ennakoinu yhtää!! Tästä on niiin hyvä lähtee kohti uutta viikkoa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)