Kuveja

Viime sunnuntaina käytiin aksaamassa taas Aavalaisen kanssa. rata oli helppo, mutta ihan kiva ja taas testailin eri ohjauksia eripaikkoihin.

Siitä kävin vielä Sikan kanssa tekemäs hyppytekniikkaa. Ihan alusta asti en hoksannu kuvata, mutta muutama toistot:- Ekana perussarja jossa vähä kolisee

                           - KOrkeuden arviointina vika este 35 cm

                           - Korkeudenarviointi 45

                           - Toinen 45

                           - Ja loppuun perussarja, vika hyppy oli vähä korkee mutta ei koilise esteet

Tämän viikon päätin pitää tytöillä melkoisena löhöily viikona, oon nääs itte tehny pitkiä päiviä (maanantaina vietin työmaalla 14 tuntia....) . Huomaa että on tullu tarpeeseen sillä molemmat ollu koko alkuviikon silti tosi rauhallisia vaikkei mitää olla tehty. Nyt tuo tekemättömyys rupee näkymään Sikassa sillä enää ei jaksa vaan henggailla. 

Tänään lenkille muistin jopa ottaa mukaan kameran! Ja kyllä nyt ku itte kerkeet nii eihän se aurinko paista ku muuten ollu nii tosi hienoja päiviä. Hieman ärsyttää, mutta minkäs teet. Mutta joka tapauksessa muutama kuva lenkiltä:

Treenistä treeniin

Viime viikolla käytiin pikavisiitti taasen Ilmajoen-kylässä, eli pääsi tytöt nauttimaan kunnon mettälenkeistä. Niin paljon saattin treenirintamalla aikaseksi, että menin siskolle ja Ele-sheltille toimimaan etupalkkana Hurtta-hallille (okei se muutti nimensä Hau-Hau Champion-areenaksi, mutta mulle se tulee olemaan aina Hurtta-halli). Samalla otin Aavalaisen mukaan ja pääsi karvakasa vähä hyppimään esteitä. Tehtiin muutaman kerran keppejä: meni hyvin molemmilta puolin ja pystyin nyt hyvin jätättää itteni taakse. Otettiin muutamia eteen lähetyskin ja hitsi ku kaveri paahtoi menemään. Olin super tyytyväinen kuinka neitokainen irtos. Loppuun muutamat keinut.

Lauantaina käytiin heittääs aamusta pikaset aksat Ojangossa, koska oltiin taas kotiuduttu reissusta. Tällä kertaa Sikkakin pääsi aksailemaan: tehtiin ihan perusohjauskuvioitten alkuja eli valsseja, takaakiertojen alkuja ja sokkareita, ja takaaleikkauksia. Ihan hyvin tuo rupes pääsemään jutun juonesta kiinni. Ja jaksoi jollain lailla jopa keskittyä mitä teki, oho!
Aavan kanssa hinkatttiin 2on-2off .

. Eileen tytöt pääsi taas hommiin. Aamusta käytiin heittääs tokotreenit viereisellä koulun parkkiksella. Tarkotus oli tehä aavalle ruututreeniä, mutta tuo lumen tulo vähä vaikeutti mun suunnitelmaa: eihän kukaan käy auraamassa koulun kenttiä sunnuntaina aamusta. Joten tein molemmille tytöille saman treenin: häiriötä ja kehään menemisiä. Molemmille tuommoset treenit on jääny vähälle... Eli pisti parkkiksen täyteen leluja, namirasioita, merkkejä, yms. roinaa. Ekana otin Sikan, ja painattihan se tutkimaan että mitä maassa oli. Ite odotin että tuli sivulle. Riitti yllättävästi kunniakierros jokasen lelu/esinen luona ennen ku tuli vauhdilla sivulle. Eli nyt treeniä että saatais se kunnia kierros pois. Aavan kans ihan sama homma: eka kunniakierros jokasen asian/esineen luona ja sitte jättiloikalla perusasentoon. Kerkes Aava vielä noutokapulan noutaa siinä jossain välis. Eli Aavallekki treeniä. Pyrin kuitenki molempien kans siihen että MÄ en sano mitää vaan koira itte vapaaehtoisesti tulee mun työ = eli itse vapaaehtoisesti jättää lelut ja muut ja tuleekin mun työ. Eli mennään ja tehdään yhdessä. 
Sikan kans otettiin samalla sivulletuloja häiriöesineet maassa. Kertaakaa pikku-apina ei kattonu , eikä yrittäny ottaa maassa olevia asioita. Jotain on siis saatu taottua tun apinan päähän perusasennoissa. Aavan kans tehtiin samaa, mutta Aava ku ajattelee vähä enemmän nii ei ollukkaa ihan nii helppo homma. Aava tietää että niihin ei kosketa, ja sen takia väistää asioita voimakkaasti. Seuruuttelin noutokapulan vierestä nii neiti yritti väistää, meni epävarmaksi ja muutenki siitä tuli ihan hassun tuntunen mutta vire pysyi silti. Aava oli sen ilonen että entäs jos tuo noutokapula liikkuu ittekseen ja se osuu mihin ja se ei oo hyvä. Ku oltiin pyöritty kymmenen kertaa yhen kapulan ympärillä rentoutui hieman mutta silti oli varpaillaan. On se hienoo ku koira ajattelee liikaa. Otettiin vielä loppuun 2 luoksaria esineitten välistä. Voi mikä S-mutka luoksari se oli. Otettiin uudestaan, joka oli vähä suorempi mutta tartti toisen käskyn että lähti tulemaan. Olipas karvakasan elämä taas hankalaa....

Tänään aamusta käytiin tekees Ojangossa pelkkää hyppytekniikkaa molemmille. Oli muuten Sikan ekat treenit.  Sikalle tein eka perussarjaa. Ekalla hyppäs kahden viimeisen yli kerralla. Sen jälkee meni tosi hyvin, vaikka muutaman kerran kolautteli neljättä rimaa , joissa selkeesti meni liika lähelle. Loppuun otettiin vielä muutama pitenevä sarja joissa ei ollu mitää ongelmaa. Olin ihan varma että näissä saadaan takuta. Sen vaan huomasin että Sikka laski päätään ja ihan oikeesti keskittyi mihin pisti jalkansa!! Hyvä. Aavalle tein alkuun muutaman perussarjan jonka jälkeen tehtiin korkeuden arviointia. Tein tietosesti isoillaeroilla että sen vähä karrikoidusti miettimään hyppykorkeuden. Korkeudet oli 35-45-65-50-35. Nätit hypyt hyvällä tekniikalla ja vaikka laskin korkeutta nii ei tullu mitää jättiloikkia vaan meni supernätisti :)

Koulutusta koulutuksen perään vol. 2

Ja jatketaan tätä mun koulutus huumaa. Viime viikonloppuna oltiin Aavan kanssa HSKH:n järjestämällä tokoleirillä Hartolassa. KOirakoita kaikkiaan oli muistaakseni 28, mutta meidät oli jaettu kahteen ryhmään: kisaavat, jolle oli kunnon kouluttajat. ja aloittelijat, joille hskh:n omat kouluttajat kouluttivat. Totta kai oltiin Aavan kanssa kisaavien ryhmässä. Ja nii siis kouluttajina oli Riikka Pulliainen ja Oili Huotari.

Perjantaina illasta aloitettiin Riikka Pulliaisen luoennolla aiheena: Toko tuomarin silmin. Siinä ei itselle tullut oikeastaan mitään uutta ja ihmeellistä, mutta pistän tähän nyt jotain:

• Alemmissa luokissa kannattaa keskittyä iloisuuteen, ylemmissä luokissa tarkkuuteen
• Uusissa säännöissä sanotaan että kaikki elekieli on nykyään kielletty (lukee jopa säännöissä) eli täytyy olla hirmuisen tarkkana siitä mitä tekee ja mitä ei  (eli esim. koiraa ei saa katsoa liikeitten aikana jäävissä, maahanmeno käskyissä moni hieman kääntää hartiasuuntaa....)
• Jos koira poistuu ohjaajan luota kutsuttava takaisin. Alemmissa luokissa saa kutsua koiran max. 2 kertaa muuten hylsy. ylemmissä luokissa hylsy samantein
• Liikkeitten välit on ihan yhtä tärkeitä kuin itse liikkeet
• Kehään mennään yhdessä!!!!!! Samoin kehästä lähdetään yhdessä
• Ota aina ittelles oma-aika ennen kehään menoa (= siis luo se oma kupla) vaikka liikkuri kuinka hätyyttää
• Opeta kehätarkki yhtenä liikkeenä
• Treenatessa ja kokeessa toimi samalla tavalla: samat kriteerit, vaatimustaso, samat eleet, äänenpainot yms.
• Rutiinit, rutiinit, rutiinit ja rutiinit
• Suuurempi palkkaaminen on kielletty (esim. hypyttäminen) nii opeta koiralee palkka temppu joka ei ole "palkkatemppu"
• Pidä kirjaa treeneistä -> näkee mimmonen treeni vie eteenpäin
• Kuvaa kokeita ja treenejä -> näet mitä teet niissä erilailla
• JOs et halua kuulla tuomarin kommentteja liikkeitten välissä, sano se sille!!!!
• opeta koira olemaan käskys alla

Lauantaina alkoikin tositoimet heti aamusta. Ensin kävin OIlin koulutettavana ja myöhemmin ruuan jälkeen pääsin Riikan oppiin.

Oililta kysyin apua tuohon kun Aava menee tuohon ahdistuskuplaansa aina kokeissa, että millä saisin sen pois. No vastaukseksi sain melkoisen tylytyksen...... Oili ensin testasi, että seuruutin Aavaa mitä Oili liikkuroi ja yritti samalla saada Aavan siihen ahdistuskuplaan. No ei se tarttenu ku  10 metriä nii se oli siinä. Ensimmäiset sanat oli: Se on hyvin reaktiivinen koira (okei sen tiesinki jo) ja  Aavalla on kaikessa tekemisessä 2 vaihtoehtoa: 1. on se että se on nätisti kontaktissa ja tekee mun kanssa. Toinen on se että Aava saa kattella muualle ja ja kiinnittää huomioita aivan kaikkeen joten se pystyy näitten takia menemään siihen ahdistuskuplaansa. Eli tehtiin Oilin kanssa ihan puhtaasti häiriötreeniö perusasennoissa. Mun pitää olla kuulemma mustavalkoisempi että kun on antanut käskyn nii sitä PITÄÄ noudattaa. Sitä kautta saa opetettua, että vaikka pommi räjähtäisi vieressä nii kaikki on fine kunhan vaan kattoo mammaa. Joten nyt vaan ruvetaan tekemään ihan pelkkää häiriö treeniä.

Sain myös uusia ideoita kuinka lähden opettamaan merkitöntä merkkiä. Eli alotetaan siitä että ku koira kattoo eteen päin nii palkka -> saa kunnolla fokuksen eteenpäin, siitä lähettää targetille eteen. Ja pidä aina huoi että koira menee suoraa eteenpäin. Suoraan lähetyksiä voi treenata nii että pistää monta targettiä 5 metrin välein toisistaan ja meet itse aina yhden taakse ja lähetät, aina uudelle targetille. Yleensä ekalle koira lähtee hyvin, toiselle kun lähettää nii todennäköisesti lähtee vinoo ekana käydyllä targetilla, mutta korjaa että menee oikealle targetille.. Muutenkin jos ei halua, että koira rupeaa ennakoimaan pysähdystä (=siis merkitöstä merkkiä), niin lähetä koira ensin targetille käske luokse joka on ruudusta lijasta taaempana, sen jälkeen kutsu koira luokse mutta pysäytä ruudun lijaan ja lähetä ruutuun

Ruuan jäkeen menin Riikan oppiin missä saatiin lisää tylytystä. Nimittäin perusasennot , mutta mä en ollu ainoa. Eli tehtiin peili-treeniä: koira perusasentoon ja siitä menet itse seisomaan koiran nenän eteen ja katso eteenpäin ja mieluusti nii että leuka on ylöspäin. Siitä sivulletulo-käsky. Sen jälkeen tiiät tietääkö koira oikeesti oikeen paikan vai kattokko itte koiraa, jolloin koiran on oppinu että näkee sun kasvot nii on oikees paikkaa... 

Tehtiin myös Riikan kanssa tunnaria. Menovauhdissa ja ettimisessä ei mitään ongelmaa, mutta palautuksessa on. Joten tehtiin niin että jätin yhden tunnarin ja koira sen taakse ja itse menit koiran ja tunnarin taakse; eli olitte jonossa : ensin sinä, sitten koira perä suhunpäin ja sitte yksi tunnari. Mutta mun ja tunnarin välillä matkaa oli luoksarin verran. Siitä käskyllä koira ottamaan tunnari ja tuomaan se mulle, eli palautus oli vähä niinku  luoksari siinä samassa jolloin tuli vauhtia. Siitä ruvetaan luhentämään mun ja koiran välimatkaa ensin ja sen jälkeen lisätään koiran ja tunnarin etäisyyttä.

Lauantain loppuun otettiin melkoinen häiriö treeni, sillä Oili pisti meidät kaikki 28 koiraa tekemään töitä yhdessä: ekaksi otettiin tiiviissä rivissä seuruu kaavio mitä OIli meille huuteli, sen jälkeen mentiin 4-5 riviin missä taas tehtiin seuruu kaavioita, Täytyy myöntää että oli ihan sika siistin näköstä!! Sen jälkeen jääviä: kaikki riviin ja siitä ensin kaikki teki saman jäävän käskystä. Sen jälkeen Oili jakoi jokaiselle oman jäävän, nii että viereisillä oli eri ku ittellä, eli samalla kuuntelu treeni. Sen jälkeen tehtiin paikkistreeni, eli kaikki käskytettiin yksitellen maahan, ja totta kai siitä luoksari sattumanvaraisessa järjestyksessä. Loppuun otettiin vielä kake-treeni, eli oltiin taas tiiviissä rivissä mutta joka toinen toisin ja joka toinen toisin päin ja siitä kaukoja. Ekat vaihdot meni Aavalta hyvin, mutta sitte rupes ahistamaan ja pirusti. Se oli todellaki liikaa Aavalle, ja koko neiti veti niin totaali kipsiin ku voi vain päästä. Muuten ei ollukkaa ongelmaa ja Aava skarppasi tosi hienosti!

Sunnuntaina päästiin vielä Riikalle koulutettaviksi. Siinä tehtiin kaikille kehään tuloja, missä on paljon ihmisiä ja tungosta minkä läpi piti mennä. Riikka oli hirmu tarkka siitä tulitteko koiran kanssa yhdessä vai olitteko molemmat erikseen. Opiskeltiin myös peruuttamista. Siihen saatiin vihjeenä, että kun koira kuulee käskyn nii sen pitää ensin nousta seisomaan ja sen jälkeen ruveta peruuttamaan, eli koira ei vain siirrä peppua ja näytä siltä että istuu samantein. Ja jo pelkän fysiikan kannalta paljo järkevämpää. Loppuun tehtiin vähän merkin kiertoa.

Voin sanoo että viikonloppuna tuli niiiiiiin pirusti infoa, uusia ideoita, , keinoja ja aiva kaikkee, että millää kirjota kaikkee. Mutta nyt on taas ittelle virtaa ja innostusta ruveta nillittämään tokossa, on nääs motivaatio ollu hieman hukassa :)

Parit koulutukset takana

Nyt on melkoiset 2 päivää takana!!! Eileen tuli istuttua kahdessa seminaarissa: Outi Hermiön FH-jälki (peltojälki) jaVappu Alatalon Psyykkinen optimointi kilpailutilanteessa. Tänään jatkettiin Aavan kanssa tokokoulutuksella Kennelliiton hallilla Klaukkalassa. Ja nyt voin sanoo, että kun tekee puhtaasti seisomatyötä, niin ku joutui istumaan pari päivää, niin kuolema.... Mutta paaaaaaljon tuli uutta ja ihmeellistä, että menee hetki ennen ku sulattaa kaiken. Tai saati sitten, että saa sen käytäntöön.

Kaikista en voi kertoo kaikkee, enkä osaa välttämättä pukee sanoiksi, joten kirjottelen vähä niinku itsee varte tärkeimmöt asiat jokka saan siirtää itselle käytäntöön.

Outi Hermiön pelto/FHjälki luoento:

Outi kertoi kuinka hän opettaa pennun peltojäljelle aiva alusta. Tietopläjäys oli melkoinen joten tässä lyhennän hurjasti.

- Mitä peltojälki on??

• tottelevaisuutta??
• koiran mahdollisuus käyttää vaistoja 
• nenätyöskentelyä
• laji muiden joukossa??
• ongelmanratkaisua, sinnikkyyttä....
• Se on viettiä, tekniikkaa ja harmoniaa (= ohjattavuutta)

- jäljen kuopsuttelu on aiva turhaa!!!

- käytä ihan tavan ruokaa (nappuloita) jäljellä

- kun koira tekee väärin (esim. nenä ylhäällä) pysähdy ja jatka kävelyä VAIN kun koira toimii oikein

- anna koiran itse ratkaista ongelmat

- Outi opetti kulmat hämyjäljellä. Eli tee normi suoraa ja itselle selvässä kohdassa (erivärinen oljenkorsi, tietty kukka yms.) hyppää iso loikka takaviistoon, eli jälki jää kesken = häviää). Tallaa viimeinen askel selkeästi. Viimeiselle 10-15 askeleelle ei herkkuja. Lähde normaalisti ajamaan koiran kanssa jälkee. Koira suurella todennäköisyydellä menee yli jäljen päästä, jolloin tiputa super herkku  joka tuoksuu voimakkaasti (esim. lämpimät lihapullat tuoksuu kaikkista voimakkaimmin) viimeiselle askeleelle (siksi tallattu enempi että itse tiedät missä on). JOten koiran pitäisi peruuttaa ja anna syödä herkku (eli koiralle sellanen fiilis että kuinka mä voin ohittaa tuommosen herkun). Eli aina ku jälki loppuu niin fokus olisi taakse päin. 

- Kulmissa ihmmisten suurin ongelma on että ihminen pysähtyy (ja mehän pyshdytään aina ku koira tekee väärin...) -> eli tuo epävarmuutta. Eli aina ku koira merkkaa kulman (=nenä kääntyy kulman mukaisesti) niin itse pitäisi kääntyä samassa koiran taakse = ohjaaja liikkuu koiran mukana = koira tekee oikein

- koira EI SAA jäljestää näön avulla eli jos näkee esim. esineen , vaadi että jäljestää joka askeleen!!!

Vappu Alatalo: Psyykkinen optimointi kilpailutilanteessa

Jännittäminen ja vireystila:

- Miten vireystila vaikuttaa suoritukseen??

• keskittyminen ja tarkkaavaisuus
• päätöksenteko
• ajatukset ja ajatusmallit
• itseluottamus / rohkeus / optimismi
• tunnetila (aktivoiva)
• fyysisyys = terävä/löysä
• jaksaminen (tunnetilojen heitteleminen väsyttää)

- Mikä on sinun oma optimaali vireystila kilpailutilanteessa??? Mikä on koiran?? Synkkaako??? Jos ei niin se on sun homma mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja tehdä koiran vireystilan mukaisesti

- Mikä on sun oma tunnetila eri vireystiloissa??

Minun optimaalinen vireys

-Vireen nostamisen keinoja:

•  koiran lämmittely/leikitys
• liikkuminen = syke nousee-> vire nousee
• musiikki (eli ihmiselle klassinen ehdollistaminen = tietty biisi soi -> vire nousee), mutta muista annostus (ei makeeta mahan täydeltä = missä menee raja että vire nousee liikaa??)
• mielikuvaharjoitukset, itseluottamus
• ajatukset
• hengitystekniikka (pintahengitys= vire nousee, rauhallinen hidas hengitys (rauhallisuus) = vire laskee)
• huuulenheitto tms. sosiaalinen toiminta

- Rentoutuminen:

• laskee vireyttä ja muuttaa tajunnan tilaa
• rutiini
• palautuminen
• TOISTOJA JA TOISTOJA JA TOISTOJA!!
• Oikeastaan samat asiat mitä vireen nostatuksessa. Me ollaan ihmisiä ja eri asiat toimii eri ihmisillä

- Jännityksen hallintaan:

• jännityksen varhaisten merkkien tunnistaminen
• fysiologia - rentoutuminen/vireen nosto
• keskity mitä teet: mikä tärkeää, tekemisen ohjausketjut -> ei aikaa jännittää (laadi kilpailu päivälle tiukka aikataulu)
• mielikuvaharjoitukset, oikeat ajatukset, suggessiot
• vahvista itseluottamusta
• kisa-analyysien seuranta => rutiini!!
• varaa tämän treenaamiseen aikaa!! Ei tapahdu sormia napsauttamalla

- Keskittyminen:

• oikeat ajatukset, toimenpiteet, reaktiot oikeassa paikassa oikeaan aikaan
• resistenssi häiriöille
• herkkyys reagoida asioihin joihin tuleekin reagoida
• harjoiteltavissa, mutta EI väkisin!!
• Keinoja: suunnittelu, rutiini, liikkuminen, mielikuvat, suggestiot, korvalappustereot (=pystyy uohtaa muun ympäriltä, eikä kukaan tuu häirittemään jos on napit korvissa), valkoiset valheet (esim. pääsy pois tilaanteesta)
• JUURI NYT!!! ei hetken päästä, ei ollut (suunnittelemattomuus)
• omassa kuplassa pysyminen
• Mitä on reilua odottaa itseltä kilpailutilanteessa???? Jos tulee jotain aivan uutta vastaan (mitä ei oo harjotellu), ....

- Mutku häiriö....

• mikä se on? mikä tahansa henkilön ulkopuolinen, sisäinen tai suorituksessa ilmenevä asia, ärsyke tai tapahtuma, joka saa huomion siirtymään pois suorituksen tekemisestä sen arvoisen
• suoritusympäristö/kisatilanne
• sosiaaliset häiriöt
• omat ajatukset / odotukset; myös omat huolet ja pelot
• virheet, onnistumiset, yllätykset suorituksen aikana

- Suurin meidän häiriö on me itse: meidän ajatukset ja odotukset. Me ajatellaan aina aivan liikaa LOPPUTULOSTA. Mitä se vaikuttaa? = > et keskity, pakko-fiilis, pettymykset, hanskat tippuu. Me tehdään tätä huvikseen (kokeet on vain tason mittareita) ja se tuntuma siihen omaan koiraan

- jos on tietty henkilö joka on häiriö kisatilanteessa? Tee itselle tietty toiminta malli kuinka toimia: mitä tunteita ko. ihminen herättää? miksi?, kuinka voi välttää? pystyykö valttää? Kun on valmis toimintamalli ei henkilö olekaan niin iso häiriö

Super lyhyesti tän päivän tokokoulutus

Tänään oli siis FMBB:n tokojoukkueen järjestämä koulutus Kennelliiton hallilla. KOuluttajina oli joukkueen jäseniä jokka kaikki kisaa evl:ssä. 

Ekana tehtiin seuruuta, tai tarkemmin vasemmalle käännöksiä. Paikallaan Aava käyttää hyvin takapäätä, mutta liikkeessä se takapään "aktivoiminen" tulee viiveellä eli vaadi koiralta että rupeaa käyttämään peräänsä heti. tehtiin niin että kun olin kääntymässä niin toistin muutaman kerran sivu-käskyä painokkaasti, että koira herää että nyt heti se takapää käyttöön. Tää vaan vaatii pirusti toistoja.

Ekalla kierroksella tehtiin myös noutoa, sillä sen palautus on edelleen paska. Näytin mimonen meijän nouto on. Menosta kapulalle saatiin hyvää palautetta = lähtee hyvin voimakkaasti, mutta tuo loppu. Joten ruvettaan ketjuttamaan takaperin. Eli pyrkimys on että pidän vain kapulaa edessäni ja katton eteenpäin, Aava tulis kauempaa ja juoksis suoraan pitämään kiinni kapulasta ja siitä vapautus, eli tehdään loppu asennosta super kiva. Paljon myöhemmin tehään että appari antaa koiralle kapulan ja juoksee palautusasentoon. Joten tässä on paaaaaljon tehtävää!!

Toisella kierroksella tehtiin eka ruutua, sillä paikka elää ruudussa. Tähän yksin kertaisisti mun pitää olla tarkempi kriteeristä. Saatiin hyvää palautetta että Aava hakee ruutua hyvin ja tarjoaa sitä hienosti. Paikan vahvistamiseen käytä joka 2-3 kerta targettia, muuten lähetykset ilman.

Loppuun tehtiin vielä kehätarkkeja ku ne on aavasta maailmasta hirveimmät. Siedätyksen kautta se veis aikaa maailman tappiin asti, joten teen sen niin että se on nyt vain epämiellyttävä juttu mikä on pakko tehdä. Eli ruvettiin ajamaan siihen rutiinia: syötän herkkua oikealla kädellä ja vasemmalla kädellä silitän selästä, ja tietenki Aava saa nojata mun jalkaan (eli on "suojassa mun sylissä" kun oon sen päällä). Ja jos itse jo valmiiksi kosketan koiraa niin tuomarin kosketus ei tuu yllätyksenä.

Tässä kaikki nopeesti selitettynä!! Toivottavasti saitte taas jotain tästä ittellenne :)

Hyppytekniikkaa

Eileen oltiin Aavalaisen kanssa vain kaksisteen aksaamassa (muilla oli kaikkee muuta). Itte oli juossu hullunlailla töissä, joten aivokapasiteetti ei olis millään pystyny mihhinkää eritoten miettimistä vaativiin ohjauskuvioihin. Näinpä ollen tein Aavan kanssa hyppytekniikkaa: asia jota tulee tehtyä aivan liian vähän!! Oliko tää jopa huimasti meidän kolmas tai neljäs kerta. Ja jopa kuvasinki joten tehdään historiaa ja pistän ekan videon tännekki :)

Mutta joo, eka tehtiin nousevalla sarjalla: vipa ripa 35-40-45-35 ja lopuksi vielä pitenevää sarjaa: vipa rima 7-8-9-10-6 kengän mitan päässä. Normi sarjalla tein 6 mitalla ja korkeus oli 15 cm.

Mutta taas huomataan etten oo mikään tekniikan super-nero: latasin videon Youtubeen niin söihän se pitenevän sarjan hypyt (tai just tais tulla eka hyppy ) joten onpahan ny edes tuo nouseva ikuistettu :)

Epäjohdonmukaisuuden multihuipentuma

Torstaina pidin omat treenit porukalleni Malminkartanon Sirkuskentällä. Menin itse sen verran aijoossa että kerkesin treenata tokoa (meillä on siis kielto treenata tokoa, koska ollaan pk-porukka) ennen kuin muut tulivat paikalle. Päivän suurin missio oli (vihdoi ja viimein ja aikusten oikeesti) saada meidän täyskäännökset kuntoon. Ekana tehtiin vasemman kautta täyskäännöksiä, mutta ne ei vaan toimi; Aava se ei vaan meinaa liikkeessä heittää sitä peräpäätä tarpeeksi. No, ärsytyksissäni päätin, että jos ei se onnistu, niin rupean tekemään saksalaisen käännöksen joten tehtiin näitä muutama toisto, ei mitenkään erityisen hyvin tuloksin. Ja juu, vaihdoin taas täyskäännökset vasemmalle pyörähdykseen. Ja kaiken huipuksi treenien lopuksi päätin sen vielä vaihtaa saksalaiseen. Noouuuuu, kuinka mä v o i n vaihtaa kesken treenin 4 kertaa mielipidettä noin radikaalisti. Juu kyllä, itken krokotiilin kyyneleitä, isoja sellaisia. Ja juu, minäkö muka joskus ennenki koulutellu koiria: aina ei uskoisi... Epäjohdonmukaisuus, pois se minusta!!!
No onneks me tehtiin muutaki. Tehtiin ruutua, joka oli jotenki nihkeetä: Aava keksi omia häiriöitä mitä kyttäili ja yritti tarjota merkkiä. Toki ei olla tehty ruutua kuin "kotikentällä", mutta silti!! Tehtiin muutamia luoksetulon pysäytyksiä, ja voin sanoa, että tää oli (huimasti) toinen kerta ku tehtiin ja teki niin jäätävän hienot stopit: niin jämäkät ja nopeet, huippuu!!! Tehtiin kaks pysäytyksellä ja kaks läpijuoksulla, voin todeta, että läpijuoksuissa hieman (tai aika paljoki) Aava ennakoi eli se mateli luoksarit. Pitää vaan luottaa koiraan ja tehdä paljon paljon enemmän läpijuoksuja.

Perjantaina treenailin ittekseni tuossa naapurissa siis kotikentällä. Jatkettiin taas tosissaan tuon täyskääännöksien parissa. Ja nyt vihdoin ja viimein päätin että me tehdään se vasemmalle!! Ja niinhän me tehdään; ja alkuun tehtiin vähän takapään käyttö harjotuksia ja siitä ruvettiin tekemään kunnon 180 astetta ja tehtiin myös paljon 270 astetta että Aava joutuu todella käyttämään sitä peräänsä. Ja saatiin ne suht hyvälle mallille, ja tulipahan kulutettua siihenki melkeen paketti nakkeja ja mun peukku lyheni sentin ku käytin naksutinta :) Tehtiin kierroista muutama pysäytys ja moooonta läpijuoksua: läpijuoksuissa meinas ennakoida ja hidasteli mutta muuten oli taas hyviä. Loppuun tehtiin noudon loppuja ja Aava piru soikoon yllätti: se kykeni istuutumaan kapula suussa, oho. Loppuun tehtiin nouto kokonaan: loppu oli huono sillä oon palkannu paljon sitä vaan vauhdista, joten tartti kunnon avut. Näitä vaan lisää että saadaan rutiinia noihin loppuihin.

Lauantaina, siis eileen oli jälkitreenit, jokka pidettiin Siikajärvi II:ssa. Päivän teemana oli hallitut käännökset, eli kulma tehdään niin ettei siitä pääsisi jatkamaan (kiven tai pusikon tai puun eteen...) ja kulmaan pistetään keppi, jolloin koira joutuu mennä kulman päähän jolloin (varsinkin kaahottajat) eivät päääse oikomaan kulmia. Samalla periaatteella voi tehdä piikit. Eipä oo ittelle tullu mieleen tehdä kulmia noin, joten näitä vois viljellä aina silloon tällöön. Mutta, hyvän suunnitelman mukaan meinasin että Aavaselle tehtäis keppiviidakko, sillä viimeks jäi muutamat kepit nostamatta, eli max. 500 metriä ja 7 keppiä. Mette tallasi Aavan jäljen, mutta ohjeita antaessani unohdin että kyseessä on Mette: olisi pitänyt sanoa reilu 200 metriä, niin jälki ehkä olisi voinut olla 500 metriä. Jäljestä tuli hieman pitempi, lopputulos: lähes 800 m pitkä ja olihan sielä ne suunnittelemani 7 keppiä, 1 hallittupiikki ja 2 kulmaa kans hallitulla tyylillä. Ja voin sanoo, että oli muuten Aavan vaikein jälki minkä se on ajanu: ekat 50 metriä oli ihan hyvää maastoa, jonka jälkeen jälki meni parivuotta vanhan hakkion läpi johon oli jätetty kaikki risut ja puut, eli melkoinen ryteikkö missä oli jo ittellekki vaikea kulkea, joten mitä se on koiralle, jolla on lyhyemmät jalat ja vielä pitäis jäljestää. Ryteiköstä suoraan mentiinkin uimaan nilkkoja myöte suossa. Onneks loput 200 metriä oli jo taas parempaa maastoa. Mutta nuo hallitut kulmat ja piikki meni tosi hienosti, vaikka eipä nuo kulmat oo koskaan meille mikää ongelma (varmistaa aina kulmat hyvin). Viimeset n. 80 metriä Aava meni hieman siksakkia jäljen päällä ja näki että tyttö on väsyksis. Mette ja Taina (meidän ohjaaja) jokka tuli perässä sanoivat että "sehän (Aava) näyttää niin kuin mitään olisi tehnyt, muut voisi näyttää melko kuolleelta", noh okei ei se ehkä sitte oo ollu väsyksis...

Aava jälkitreenien jälkeen..., ja juu, on huono kuva...

Tänään oli sangen vetiset hakutreenit Puolarmetsässä. Vettä satoi koko 3,5 tuntia, mutta eipä se menoo haitannu ;) Aavan kans keskityttiin suoriin pistoihin, nääs välillä meidän pistot ei oo niin kovin suoria kun lähetän koiran. Joten tehtiin jo maastonkin takia tosi lyhyillä pistoilla (ja tiheään) että saisin varmat hyvät pistot ja koira menis juuri sinne minne lähetän. Tehtiin jopa 7 maalimiehellä ja Aava eteni tosi hienosti suoraan, joten tämä treeni meni kerranki putkeen + Aava ei väistänyt ollenkaan maalimiehiä: meni hienosti meni sukkana eikä epäröinyt :)

Nyt taasen vaan uus viikko ja uudet kujeet :D

Tokokokeet ja Sirke Viitasen koulutus

Vihdoin ja viimein kerkeiän tännekki kirjotella jotaki... Töissä ollu parit viimeviikot melkosta kaaosta että on saanu asua töissä, joten mitään suurempia ei olla tyttöjen kanssa keretty tekemään. Joskos se tästä.. toivottavasti :)

Mutta alotetaan tokokokeesta jossa käytiin Janakkalassa 7.9., siitä kokeesta ei paljoa kerrottavaa jälkipolville jää, mutta kokemuksena hyvä, sillä taas tietää kuinka Aava toimii kokeissa. Saaliina saatiin kakkostulos pistein 142. Tuomarina oli Kaisa Lähdesmäki.

Ensinnäkin en tykänny Aavasta yhtään kun mentiin kehään; se ei ollut hyvässä vireessä ollenkaan ja muutenkin oli jo heti alkuun hyvin paineistunut. Tällä kertaa tein mitä ennemin jo suunnittelin eli otin koiran melkein suoraan autosta sen kummempia virittelemättä, ja nyt voin sanoo että ei toimi Aavalle vaikka se nostaa vireen niin helposti kun vaan käskee perusasentoon. Painestuminen vain paheni yksilöliikkeissä, sillä kehän laidalla sattui meidän seuruun aikaan jokin kärhämä-accident-häppeninki, sillä koirat huusu ja ihmiset huusi koirille ja kaikkee muuta kivaa, se oli liikaa pienen belgin pääkopalle. Mutta liikkeet:

Luoksepäästävyys: 9 , itte olin hirmu tyytyväinen sillä ei väistänyt yhtään tuomaria. Pistemenyt siitä, että tuomari ei viitsinyt tulla samalla tavoin koiran luo kuin muilla sillä väisti kehätarkissa.

Paikkis: 9, vaikka vierestä nousi koira niin Aava ei reagoinut, Jes!!! Muutenkin teki hyväm paikkiksen: ei haistellut paljoakaan ja eikä mennyt lonkalle. maahanmeno saisi olla kuulemma nopeampi.

Seuraaminen kytkettynä: 8, alku meni hyvin, mutta lopussa paineistui tuon häppeningin takia ja taas perusasennot oli hitaita ja viimeinen perusaseto ja uupumaan.

Seuraaminen vapaana: 7, Aavan huonoin seuruu ikinä.... + liikkuri sekoitti suunnat joten ittekki olin hyvin epävarma

Liikkeestä maahanmeno: 0 taas jäi seisomaan ja väisti ku tulin viereen

Luoksetulo: 8, teki niin superin luoksarin!!! Mutta vähensi pisteet sen takia kun kattoin koiraa kun käskin sen edestä sivulle.

Liikkeestä seisominen: 6, tässä näkyi paineistuminen kaikkista eniten ja siitä tuomarikin sanoi: valui käskyn jälkeen koiran mitan ja väisti kun tulin sivulle

Hyppy: 9, kaikkeen nähden teki hyvän suorituksen, ja taas perusasento oli hieman hidas.

Kokonaisvaikutelma: 8, tuomarin mielestä ei keskittynyt muhun tarpeeksi ja mainitsi se jotain myös tuosta paineistumisesta

Yleensä ottaen , en itte tykänny tuomarista yhtään: hänellä ei ollut selkeää linjaa kun antoi arvosanoja, eli kymppejä ei antanut ku muutaman, ysejä ja kaseja vähä kaikille teki koirakko hyvin tai huonosti. Mielestäni antoi arvosanat koirakohtaisesti, ei että kaikille olisi ollut samat kriteerit.

Mutta mennäänpä seuraavaan prokkikseen nimittäin Sirke Viitasen koulutukseen. Hän on tokoringin yksikouluttajista ja kilpaillut tokossa Suomen huipulla kauan. Meille EPK:n koulutusohjaajille hän pitää kolme eri koulutusta jonne oon Aavan ilmottanu yhteen sessioon. Viime tiistaina oli ensimmäinen missä olin kuunteluoppilaana. Mutta sieltä muutama nosto, josta on ainakin meille apua, niin saadaan jatkaa eteenpäin.

 - Noutokapulasta: se on vain pelkkä väline jolla koira saa aina palkan joka on kivempi kuin itse noutokapula. Kapuloita ei kannata viedä koskaan koiralta (varsinkin jos koira ei halua palauttaa/antaa kapulaa tai se on paljon kivempi kuin lelut/namit), sillä jos aina pitää / vie kapulan niin totta kai koira ajattelee että tuon täytyy olla superkiva juttu kun mamma sitä jatkuvasti pitää kädessä/itsellään. Eli kun on treenannut niin jättää kapulan kentälle , eikä noteeraa sitä mitenkään.

- Noutokapulan mälväämiseen: koskaan ei saa vetää kapulaa, sillä silloin siitä tulee vetoleikki, joka sotii edellemainittua asiaa. Ja koira pystyy silti mälväämään kapulaa vaikka se vätääkin sitä: kapula kulmurien takana niin onhan siinä vielä kiitettävä hammasrivistö tekemässä hammastikkuja (ja samalla palkkaantuu siitä). Apukonsti: koiran fokus leluun/namiin jota pidetään rintakehänkohdassa toisella kädellä, siitä annetaan koiralle kapula, jos koira rupeaa mälväämään tai ote löystyy niin vedetään sivulle päin jolloin koira joutuu parantamaan otettaan/ lopettaa mälväämisen ja siitä heti palkkio jossa sillä on fokus.

 - Eteentuloihin: paaaaaaaljon toistoja ja tekniikka-treeniä. Eli koira maahan makaamaan, itse seisomaan koiraa vastapäätä niin että molempien varpaat on vastakkain ja lähes kiinni toisissaan, siitä "vedetään" koiran herkulla oikeaan paikkaan niin että koira siirtä peppunsa alle ( ei siis peruuta istumiseen). Kun tämä on jo liiankin tuttua, niin sama mutta itse on askeleen päässä koirasta. Näitä ei kannata tehdä lyhyellä matkalla sillä silloin koira vain ravaa, eli koiran pitäisi laukata viimeiseen askeleeseen asti ennekuin vetää peppunsa alle (muuten voi tulla tavaksi, että vipat askeleet tullaan ravaten). Näitä kannattaa tehdä vaikkapa kierroista.