maanantai 25. marraskuuta 2013

Jälkikauden loppu ... tervetuloa hakukausi

Näin kun rakas pakkasukko on saapunut myös pääkaupunkiseudulle niin saa sanoa jälkeilylle heipat talveksi. Mettät/pellot on jo sen verran jäässä, joten jälkeä on turha enää tehrä, mutta keväällä maan (edes vähän) sulettua alkaa armoton treeni.

Tänään aloitettiin siis haku-reenit molempien tyttöjen kanssa. Nipsun kanssa otettiin vielä parit haut esineruudusta. Aavalle koko haku on aivan uutta , joten Aava yritti mennä jälkeä pitkin; kaverilla ei oikein ymmärrä että sitä nenää voi käyttää myös ilmassa, toki jälkikoulutus on sitte menny oikein. Joten Aavan kanssa saa nyt tehrä töitä että saadaan nenä ylös.
Nipsu oli huomattavasti parempi!! Toki Nipsusen nenän käyttö on muutenkin niin uskomatonta niin tämän pitäisi olla "piece of cake". Aivan super Nipsu olikin. Ei muutaku nenä ylös ja juoksi suoraan maalimiehen työ. Toki meirän hakureeneissä on se vika että meillä ei oo riittävästi maalimiehiä (varsinkaan Nipsulle). Nyt pitäis ruveta treenaileen tyhjiä pistoja yms. Joten kyllä Nipsusta saadaan vielä hyvä hakukoira.

Esineruudut on Nipsukkaalle hirween hirween kivoja. Toki me ollaan vielä ettitty vain tunnarikapuloita, ja nyt pitäisi ruveta ettimään muitaki esineitä, ja laajentamaan aluetta. Nipsu irtoaa suht hyvin ja etsii hyvin nenäänsä käyttäen, mutta jos ei meinaa heti löytyä niin Nipsusta tulee tosi herkästi epävarma. Joten tätäkin tullaan reenailemaan aikas paljon. Harmi vain kun sekarotuisen kanssa ei voi osallistua haku/ jälkikokeisiin.... 

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Näyttelyreissu messukeskukseen

Niin vaan käytiin Aavan kanssa ekoissa näyttelyissä , no okei Aavalla on ikää vasta 5 kk joten ne oli epäviralliset pentunäyttelyt Helsingin Messukeskuksessa. Mitään huippu tuloksia ei todellakaan vedetty, mutta kokemuksena sitäkin parempi. Eli saatiin H.

Aluksi Aava oli hyvin pelokas ja jännittynyt yksikkö, joka nyt on todellakin normaalia, kun joutuu uuteen paikkaan kaiken hälinän keskelle. Mutta siitä Aavalle pisteet kuinka nopiaa se tottui/rentoutui näyttelymelskeeseen. Joten kyllä siitä vielä näyttelykoira saadaan leivottua.

Jouduttiin odotella kehän vieressä aika pitkä aika ja se näkyi myös kehässä; Aava ei meinannut jaksaa yhtään keskittyä ja totta kai Chida-sisko oli vieressä jonka luokse oli kovasti hinku mennä leikkimään. Seisonnat ei mennyt aivan putkeen koska Aava seisoi melko "kasassa" eli tätä meidän pitää ruveta reenailemaan huomattavasti enempi.

Mutta Aavan arvostelu:
Hyvä tyyppi ja kokonaisuus. Kaunis pää ja ilme, hyvät hampaat ja purenta. Voisi olla aavistuksen enemmän kulmautunut edestä. Sopiva luusto kokoon ja ikään nähden. Riittävä rintakehä. Hieman jyrkkä lantio, mutta riittävästi polvikulmaa. Liikkuu sivusta kauniisti, maataviistäen, hieman huolimattomasti edestä ja aavistuksen ahtaasti takaa.
Itse oon arvosteluun tyytyväinen, ja tuo penskanen vielä kasvaa ja kehittyy, niin katotaan mitä siitä vielä tulee :) Nyt suunnitelmissa olis mennä koluamaan muutamat mätsärit ja tammikuussa olisi taasen pentunäyttelyt jonne olis tarkotus suunnata ... pitää vissiin ruveta täyttämään tuota näyttelykalenteria pikkuhiljaa...

maanantai 18. marraskuuta 2013

Unohtuneet tokoilut

Nimen omaan unohtuneet tokoilut.... Nytten ku tuo Nipsu on ollut sairaslomalla kaikesta treenaamisesta, niin on tuo Aavan tokon treenaaminen jäänyt totaalisesti unholaan, joten hyi mua!!!! Joten nyt oon ottanu itteäni niskasta kiinni ja ruvennu taasen reenaamaan tokoa. Jälkeä on kyllä tullu treenattua Lunan kanssa jonkin verran mutta tuo toko.... huoh... Oikeen ittiä hävettää, toki nyt ollaan treenailtu jonkin verran tuota näyttelyseisontaa koska sunnuntaita odotanki kauhulla... Toki tuon Nipsun sairasloman takia on Aava opetellut olemaan aivan yksiskseen, koska piti/pitää koirat käyttää erikseen pissalla tuon selän takia. Täytyy myöntää että sen on mennyt todella kivuttomasti:  kaveri ei jää piipittämään yms. ku lähetään Nipsun kanssa. Toki kämpän lattia on miinoitettuna herkuista yms. mutta kuiteski :D tästä pisteet Aavalle.

Mutta niihin tokoiluihin :)
Tässä kohtaa voisin kiittää että silloon ku Aavan otin ja käytiin ekoja kertoja tyttöjen kanssa lenkillä, niin seuruutin Nipsua sillä tarkotuksella että se sais päällensä työtä, niin samassa palkkailin Aavaa kontakteista. Aava oppi vaan Nipsua kattomalla koko seuruun ja nytte se tarjoaa sitä joka väliin ja tosi pitkiä matkoja. Lenkillä tuli testattua tämäki: ilman käskyä Aava seuras helposti yli 100 metriä ja vielä oikealla paikalla, (no okei ois muuten niin täydellistä niin välillä meinas irrota vähän liian kauas, mutta korjaili itte koko paikan) toki välillä meinaa edistää jonku verran, mutta tuo on pieni ongelma tässä vaiheessa :)

Lauantaina käytiin tokoilemassa tekonurmijalkkiskentällä ja Aavanen teki tosi hienosti töitä. Seuruun pysähdyksiä vielä pitää reenailla jonku verran koska kun itte pysähdyt niin Aava tulee eteen istumaan että heitä jo se lelu tai anna jo se nami... Eli sivulla paikan pysyminen on reenilistassa. Paikkiksessa Aava teki lottovoiton ku makas maassa vaikka hypin, pompin, riehuin, liikuin sivuttaisuunnassa Aavaan nähden yms. ja palkkailin sitä siitä. Loppuun otin ns. kokeen omaisen paikkiksen (toki ilman perusasentoja ja toki lyhennetysti), niin vaan Aavanen makas maassa n. 30 sekunttia, hieman huippua!!! Tämän jälkeen reenailtiin maahan menoja, istumisia ja seisomisia leikin ohessa: elikkäa leikittiin kauheesti - lelu piiloon ja käskysana - oikein tehdystä liikkeestä leikki jatkui heti :) toki Aavalla on samaa vikaa kuin Nipsulla: menee maahan istumisen kautta, joten tähän tarkkuutta.

Tänään jatkettiin istumis-seisomis-maahanmeno -leikkiä ja kyllä Aava rupiaa tajuamaan kaikki eri käskyt :) Tänään otettiin myös tunnarin koskemista. Ollaan tehty sitä ennenki olkkarissa, mutta keppihulluna koirana Aava rupeaa heti pureskelemaan tunnaria, joten opeteltiin koskemaan pitkään tunnariin ( ja samalla ettei sitä aina heti tartte ottaa suuhun). Otettiin me loppuun vielä muutama seuruun pätkä :)

Ja taas loppuun näitä Aava kevennyksiä. Tällä kertaa Aava on oppinu hyppäämään sohvalle ja nyt meillä rallitetaan sohvalle-pois-sohvalle-pois-sohvalle... ja tätähän jatkuu piiiiiiiitkään. Taas sain minä kiittää suuresti rakasta pikku-koiraa ku oltiin lenkillä niin Aava löysi ihanan mutalätäkön jossa oli kiva tallustella, no kotia päästyämme ( ja ennen ku kerkesin kissaa sanoa) Aava oli muta tassuilla hypänny sohvalle....

Mun sohvanvaltaaja...

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Eläinlääkäri visiitti

Yllättäen käytiinkin Nipsukkaan kanssa eileen eläinlääkärissä. Tuon sen seljän kanssa on ollu ongelmia, mutta nyt se äityi niin pahaksi että oli pakko soittaa eläinlääkärille aika + sillä oli vähäsen kuumetta aamulla. Ongelmana oli/ on edelleen että kun Nipsu makaa niin se ei meinaa päästä seisomaan, koska selkään tulee niin kipiää :(  Istumaan Nipsu pääsee hyvinki, mutta siitä ylöspääsy on todella hankalaa ja se näyttääkin hyvin kivuliaalta puuhalta. Nipsu ei meinaa saada takajalkojen allensa ollenkaan, ja se pyöräyttää ittensä "terveen selkäpuoliskon kautta" seisomaan. Nipsu kävellessä näkee kuinka takapää on todella tönkkö. Kaiken tämän vielä kruunaa (tietenki) että Nipsu on neljättä päivää ripulilla. Tässä oli toinen syy miks kävin ell. vastaanotolla. 

Ja lopputulos. Ripuliin saatiin lääkkeitä ja nyt toivotaan että se menee ohitte mahollisimman nopiaa. Toki Nipsu sai superpitkän kuurin : nimittäin 10 päivää ja 2 tablettia per päivä. Täytyy myöntää että ihmettelin ittekki kuurin pituutta. Eli se puoli saatiin kuntoon, mutta se selkä... Eläinlääkäri venytti Nipsun jalkoja yms. niin vasemmalta puolella Nipsu antoi käsitellä ja se venyiki yllättävän hyvin, mutta oikeelta puolellta Nipsu oli hyvin arka eikä se antanu venyttää/ kopeloida ollenkaan. Lääkärin diagnoosi olikin että se aristaa oikeata puolta ( .... sen mä tiesin ilma  eläinlääkäriäki). Mutta tähän paskamaiseen puoleen... koska Nipsulla on tuo ripuli niin en saanut särkylääkkeitä tuohon selkään ( niitä ei saa käyttää yhtäaikaa) , en edes nii  että ne olis mulla valmiina ku Nipsun ripuli loppis... Siinä kohtaa hieman sapetti, ku itte näkee että koiraan tulee kipiää. Eikä tuo lääkäri osannu sanoa juuta ei jaata koko selkään. Totesi vaan että kannattaa käydä ortopedilla Nipsun kanssa ja ottaa röntgenkuvat lonkista ja seljästä. Siitäpä tuleeki sitte halpareissu.....   Nipsulta otettiin vielä lopuksi verikoe, että nähtiin onko jotain puustostiloja yms. tuon ripulin takia + tulehdusarvot selän takia. Tulokset oli superhyvät eli jotain positiivista: Nipsun veri on priimaa kamaa :). Sitä ihmettelin ettei tuo selkä ollut nostanut edes tulehdusarvoja, mutta ei niin ei. Toki hyvä tietää sekin asia. Nytten Nipsu on pari päivää "pakkolevossa" ja toivotaan käret kyynerpäitä myöten ristissä että tää menee nopiaa ohitte....

lauantai 9. marraskuuta 2013

Isosiskon hunsvottilauma



Kuten tuossa lupailin niin pitän nytte joitain kuvia viikonlopusta Ilmajoella. Ja muutenkin esittelen Mirva-siskon koirat lyhykäisesti :)
Melkein koko lauma , puuttuu Liekki, mutta vasemmalta oikealle: Nipsu,
Viti, Tuuli (takana), Räpsy, Viivi, Neve ja Siiri. Kuva otettu viime kesänä
Snowmist Artifical Horizon "Neve"
Neve












 Neve-koiruus on yksi endottomia mun lemppareita Mirvan koirista!!! Neve on innokas "työkoira" koira, joka on juossut valjakossa pyöräparina, mutta kun se saa itseluottamusta niin Nevestä tulee loistava kärkikoira. Neve on näyttelyissä ollut hallahousu, eli vaikka hirmu nättikoira onkin, ei näyttelytuloksia ole. Neve on myös  porukan ikiliikkuja ja melkoinen vieterikoipi! Luonne on aivan ihana. Nevellä on ikää 3 vuotta.


 
 Liekki eli Mirtmaker Dragon Attack on meidän komppanjan ainoa husky, jolla ikää on 1,5 vuotta. Varasertejä kalasteleva pikkuriiviö jota ei voi päästää irti. Meidän perheen vitsinä onkin "montako kertaa oot karkuuttanu Liekin?!?" Myönnän oon karkuuttana VAIN kerran... Meidän sylikoira kirjaimellisesti. Liekki koiruus on elementissään juostessaan valjakossa muitten kanssa.


Räpsy eli Snowmist Hot Magical Gold






Räpsy on nyt vasta 7 kk vanha samojedi ja samalla meidän kaikkista isoin sammari vaikka onkin vasta pentu. Tarkoituksena olisi myös tästä saada hyvä vetokoira... katsotaan mitä tulee...










Tuuli-koira



 Tuuli eli Tuiskunhaltijan Tiktak on koko porukan ainoa muotovalio. Tuuli on hirmu avoin ja iloinen koira, jonka kanssa mäki olen ollut lenkillä useita kymmeniä kertoja. Meidän superahmatti juoksee valjakossa usein kärkenä ja agility sujuu myös mukavasti. Toki valjakkourheilu on vienyt ajan akin reenaamiselta. Tuuli täyttää ensi vuoden alussa 5 vuotta. Tuuli on kanssa yks mun suosikkeja :)
Tuuli 

Viti



Tuulilla on tehty yhdet pennut, joista yksi jäi meille kotiin : Viti-koiruus, Tuiskunhaltijan Tuulen Tarina.  Viti näyttä hyvin paljon omalta mammaltansa, joten yhtäkkiä ku kattoo niin aina ei erota onko se Viti vai Tuuli. Vitillä on ikää nyt 1,5 vuotta ja myös (yllättäen) Viti juoksee valjakossa. Ahneutensa suhteen Viti on tullut äitiinsä... eli superahne.
















Seuraavana vuorossa on Viivi eli koko porukan aivot. Viivi eli Snowmist Yoshino Blossom on ehkäpä yksi rauhallisimmasta koirista. Viivi on valttikortti valjakon kärkikoirana. Viivi ei yritä kusettaa läheskään niin paljoa kuin muut koirat. Eli oikea unelmakoira, joka tekee töitä mielellään. Ikää Viivillä 3 vuotta


Rilla eli Viivin pentu












Viivillä teetettiin viime kesänä pennut ja niistä yksi etsii vieläkin hyvää näyttely/harrastuskotia, jota vielä ei ole löytynyt. Rilla tyttönen siis asustelee vielä siskoni laumassa. Jos hyvää kotia ei löydy, niin  todennäköisesti Rillakin tulee tulevaisuudessa vetämään valjakossa. Ikää Rillalla on nytten 4 kk. Eli Rilla on loitava leikkikaveri Aavalle :)






Viimeisenä, muttei vähäisimpänä meidän Siiri-muori. Siirillä on sekarotuinen vanhus (11 vuotta) joka viettää ansaittuja eläkepäiviä. Edelleen Siirillä on puhtia käydä tekemässä vetolenkkejä, mutta enimmäkseen se saa vaan tehdä metsässä "hengailu-lenkkejä". Siiri on koko lauman johtaja... ainakin vielä...

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Jälkitreenit ...again

Tänään siis käytiin tekemässä tytöille jäljet Lunan kanssa. Toki Nipsun kanssa otetaan hyvin rauhallisesti...

Lisää kuvateksti
Aavalle tein peltojäljen ja metsäjäljen, ja en voi olla ku tyytyväinen. Nyt jätin jo namit pois jäljeltä, mutta ajoi tosi hyvin, vaikkakin se oli hieman haparointia. Jäljen ajaminen oli Aavata niin kivaa, että kaveri ei meinannut huomata jäljen lopussa olevaa palkkaa, eli kyllä kaveri jatkoi matkaan "poismenojäljelle"...  Täytyy kyllä antaa pisteet myös Lunalle, joka aijoi ehkä parhaimmat jäljet ikää :D

Tässä kuveja viimeviikon jäljiltä, jossa samalla koko kolmikko sai hörsköttää pellolla :) Ja kiitos Erjalle superhienoista kuvista!!!!
Nipsu ja Luna pääsi vauhtiin...
Koko huippu porukka!!
Saraharjun Revontulenluna "Luna" ja Aava


Ilmeet kertoo kaiken
Pikkuset vauhdissa


Kuvat: Erja Haverinen

Viikonloppu Etelä-Pohjammaalla sekä osteopatiaa

Perjantaina suunnattiin tyttöjen kanssa autonnokka kohti Ilmajokia ja kotikontuja. Kotona odottikin isosiskon "pieni" 8 koiran lauma,( toki niistä oli yksi Vironmaalla näyttelyissä kasvattajan kanssa) sekä pikkusiskon yksi yksikkö. Joten näin lievästi ilmaistuna koiramainen viikonloppu. Kuvia ppistän myöhemmin ku saan ne koneelle ja muutenkin kerron siskoni koirista hieman enempi :)  eli lue: kun tuo kun ois aikaa ja viitseliäisyyttä...

Tuuli ja Viivi
Mutta tytöt nautti suunnattomasti ku sai juosta pitkin markkia, eikä tarttenu olla narun jatkona. Täytyy myöntää että ittekki kaipaan niitä aikoja jolloin voi lähteä kotipihasta lenkille taakse mettään, eikä tartte ottaa naruja mukaan... Pääsee itte paljo helpommalla... samoin tuon "ei niin sisäsiistin" penskasen kanssa.
No Aava tykkäsi koska sai leikkiä 3kk ja 6kk vanhojen samojedien kanssa. Sai Nipsukin hieman Aava vapaata ;)

Ja se Nipsun osteopaatilla käynti...
Alotetaan hieman pohjustuksella. Me ollaan nyt n. 1 1/2 vuotta käyty jokatoinen kuukausi Jaana-Kaisalla käsiteltävänä. JK on tehnyt näitä hommia 10 vuotta ja voin todellakin suositella!!!Valitettavasti JK on kiireinen ihminen, mutta täältä löytyy lisää: Terveystassu  Nipsulla on tähän asti ollut aina takapää todella jumissa eli lantion nikamissa monta eri jumia. Etupää on hyvässä kunnossa (vielä). Virallista syytä jumeiluun ei ole löytynyt, mutta Nipsulla on jatkuvasti paino enemmän vasemmalla puolella (eli se seisookin hieman vinossa). Mutta JK nauraakin aina että "taas Nipsu tulee pilaamaan päivän jumeineen" ja "etteikö se kokaan ole kunnossa koko koira". Eli Nipsu on osteopaatin pahin painajainen: koira joka ei koskaan ole terve... Viime kerralla aukaistiin (taas) kolme jumia, ja JK sanoi, että syötä B-vitamiini kuuri (se auttaa kudosten ja solujen uusimisessa) jos siitä olisi apua. No Nipsu syö edelleen kunnon "hevoskuurin" : hain siis hevosten B-vitamiiniliuosta. Jälkikäteen voisin todeta että tuo litran pönikkä on aika iso yhdelle koiralle ku se saa sitä vaan muutaman tipan per päivä.

Mutta tämän kertaiseen käsittelyyn. Kun olen valittanut tuota Nipsun selkä ongelmaa, niin löytyi kunnon syy siihenki.... Nipsulla on pitkässä nelipäisen reisilihaksen yläpäässä kaksi kalvon repeymää eli suomennettuna: lihaksen päällä olevassa kalvossa oli lihaksen "alussa" pieni repeymä ja "lopussa" vähän isompi repeymä ja tämä on oikealla puolella. JK tunnusteli kyseistä kohtaa jo totesi sitä kopeluoituaan että lihaksessa ei ole vikaa, vain kalvo on repeytynyt. Tälläkertaa selkä (eli lantion nikamat) oli Nipsuksi tosi hyvässä kunnossa, tämä toki johtuu siitä, että Helsiinkiin muuton jälkeen Nipsu on joutunut tekemään 99% narulenkkejä. JOten pysyy selkäkin hyvässä kunnossa. Eli mun pieniä iloja: selkäkunnossa, nyt vaan tommonen repeymä. Tästä sainkin hyvät naurut. Ja itse JK nauroi ittekki että "kerranki on selkä kunnossa ja nyt sitte repeytymä, mitähän seuraavaksi?!?" Joten nytte kylmätään kyseistä paikkaa, tehdään pelkkiä narulenkkejä ja hierotaan kyseistä paikkaa (ettei rupia keräämään nestettä)  .... ja pitkä saikku...