Eilen kävin kuuntelemassa Juha Korrin viettiseminaarin. Itse pidin suuresti ko. seminaarista ja sainkin paaaaaljon uusia ideoita ja ajatuksia omaan treenaamiseen. Samalla sain vinkkejä itselleni kuinka kehittää itseäni koiran kouluttajana. Tässä tulee tiivistelmä siitä mistä eileen puhuttiin.
Tää on lähes ranskalaisillaviivoilla tehty juttu että pystyn kertomaan asiat mahdollisimman simppelisti ja lyhyesti :)
o
Mikä on vietti? Vietti on sisäsyntyinen malli toimia tietyissä tilanteissa, joka kuitenkaan ei ole opittu taito. -Koirilla on viisi perusviettiä: puollustusvietti(/suojeluvietti), saalisvietti, ravinnonhankintavietti, laumavietti ja sukupuolivietti.
- Kaikkiin vietteihin liittyy 4 osaa: viretila -> avain ärsyke -> toiminta -> viettipäämäärä (mihin koira pyrkii).
- Jos koiralla on voimakas vietti: se pystyy alhaisesta viretilasta pienellä ärsykkeellä lähteä vahvasti toimimaan / pyrkimään viettipäämäärään.
- Esim. raapiminen ja nukkuminen ei ole viettejä: niistä puuttuu avainärsyke
o
Saalisvietti:
-viretila: nälkä
-avainärsyke: nopea poispäin tapahtuva liike
-toiminta: -tavoittelu (=vaaniminen)
- pureminen (täydellinen pureminen on syvää, kovaa ja rauhallista)
- saaliin omiminen
- päämäärä: tyydyttyminen ja rauhoittuminen eli koira rauhoittuu kun saa saaliinsa kiinni ja saa pitää sen itsellään. Monelle koiralle opetetaan saman tien luopumaan saalistaan, mutta välillä on hyvä antaa koiran kantaa saalis (treenatessa lelu) omaan paikkaan ja antaa koiran rauhoittua kunnolla, tällä tavoin saat koiran "nollattua kunnolla".
-Jos koira rupeaa mälväämään/vinguttamaan leluaan se ei enää ole saalisvietin alaista toimintaa
- paimentaminen on katkaistua saalisviettiä eli koira vaanii lammaslaumansa kasaan, mutta jättää loput toiminnasta tekemättä
- metsästysvietti kuuluu saalisviettiin
- pelkkä saaliin tavoittelu ei riitä saalisviettin, vaan kaikki toiminnan vaiheet
o Ravinnonhankintavietti:
- viretila: nälkä
- avainärsyke: ruoka
- päämäärä: kylläisyys/tyydyttyminen
- tämä on sen verran itsestäänselvyys, joten tähän me ei paneuduttu oikeastaan ollenkaan
o Puollustusvietti:
- viretila: aina aktivoitavissa (koira pystyy puollustamaan aina itseään, ei se totee että nyt on pikkusen väsy kun joku uhkaa)
- avainärsyke: uhka
- viettitoiminta: hyökkäys tai pakeneminen
- viettipäämäärä: rauha
- esim. kahdesta koirasta toinen hyökkää jonkin uhatessa ja toinen juoksee karkuun, silti molemmilla on yhtä voimakas puollustusvietti
- jos jonkun uhatessa koira pysyy paikallaan (ja vaikka häntäkin voisi heilua) , niin koiralla ei ole minkäänlaista puollustusviettiä
o Laumavietti:
- viretila: aina aktivoitavissa
- avainärsyke: johtajan (=ihmisen) tyytymättömyys, lauman hajoaminen
- viettipäämäärä: saada johtaja tyytyväiseksi, saada lauma kasaan
- tärkein vieteistä (koiran kouluttamisen kannalta)
- pystyy käyttämään lajissa kuin lajissa ja kokeen aikana (muita viettejä ei voi käyttää kokeen aikana)
- eli periaatteessa palkitset koiran kehumalla ja taputtamalla (koira saa tyydytyksen siitä)
- Juha kertoi itse ottaneensa koiransa kanssa 3 kk jakson jonka aikana ei palkannut koiraa nameilla eikä leluilla eli palkkasi vain kehumalla. Siltikään tottiksen taso ei laskenut yhtään (tässä hyvä esimerkki kuinka tehokas keino tämä on myös palkata koira!!) Juha myös perään kuulutti sitä, että me ihmiset tyrkytetään koirille nakketa tai nameja aivan liian usein ja aivan liian paljon!!!
- samalla toimii mittarina kuinka hyvä laumanjohtaja itse olet
o Keinoja kuinka saa tekemiseen potkua:
- kovempi viretila
- voimakkaampi ärsyke
- viettipäämäärän vähentäminen
- turhautuma
- voimakkaimmillaan itsestään selvyyksissä (esim. jos koira on aina saanut palkan aina samassa kohtaa (tottunut siihen) ja sitten ei saakaan
- pystyy korjaamaan
satunnaisella palkkauksella (tutkitusti tällätavoin saa parhaimman tuloksen)
- mikä on oman koiran parhain palkkausväli?? Aina ei tarvi antaa palkkaa (tutkitusti koiran palkkausväli keskimäärin joka kolmas kerta)
- patoutuma/patoutuminen
- eli vietin tarvetta kahlitaan (esim. koira istuu perusasennossa ja apuohjaaja leikkii vieressä lempilelulla, silti koiran pitää tapittaa ohjaajaansa siitä vapautetaan tietyn ajan päästä koira lelulle)
- eli ns. painekattila teoria (pidetään kattilan kansi kiinni ja kerätään koiraan painetta)
- pitää aina muistaa "avata kattilan kansi" muuten voi koiralla ruveta pitkässä juoksussa päässä viiraamaan
- meinnään jatkuvasti koiran ehdoilla (toiset kestää painetta paremmin kuin toiset)
- tehdään koira itse aktiiviseksi kun itse on passiivinen
- turhautuma-patoutuman yhdistelmä
- eli mitä passiivisempi olet itse, sitä innokkaammaksi koira tulee
- tämä nostattaa jo itsessään koiran viretilaa
- tällälailla tehdessä koiran pitää olla itse aktiivinen tarjoamaan eri toimintoja
- kanavointi
- koiran ollessa vietin A viretilassa ja se saa vietin A ärsykkeen, mutta koira pyrkii vietin B päämäärään
- eli käytetään paljon suojelua treenatessa: aloitetaan suojeluvietistä mutta loppuu saalisvietin päämäärään
- tämä ei ole synnynnäistä ja se pitää opettaa koiralle
- tällä tavoin voi saada loistavia tuloksia, mutta jos koulutus menee vähäkin väärin, niin ns. on koiraurheilun ura loppu ennekuin se kerkee alkaakaan
Varmaan paljon jäi kertomatta mutta toivottavasti saitte näistä jotain irti :D
