Tosiaan otsikkokin kertoo jo paljo. Meillä töissä on ollu viimeset pari viikkoa melkosia horror-viikkoja, joten sen myötä on tytötki saanu mennä kevyemmin. Myös kelit on vaikuttanu ku kentät on ollu kelien takia sangen huonossa kunnossa.
Toissa viikolla ei ollu ollenkaa puruja ku tiistaina satoi sitä lunta, joten Kari joutui olla pitkän päivän töissä. Kävin ite vaan tekemässä lyhyet tokot omalla hallilla. Sikan kanssa keskityttiin mielentilaan ja rauhottumiseen, ku se meinaa olla hallilla aikas liian korkee. Aavan kanssa keskityttiin oikeen puolen seuruuseen.
Viime keskiviikkona joka paikka oli nii lumessa nii tehtiin vaan yhellä parkkiksella tunnaritreeniä. Sikan kanssa ku on taas tovi vierähtäny ku näitä on tehty ja sen näki. Meni liian vauhdilla kapuloille ja käytti suussa muutamaa kapulaa (yleensä oman kapulan viereisiä) ennen ku otti oman. Selkeesti ei malttanu tarkentaa mikä on se oikee vaan otti ku sai vähän hajua. Joten näissä pitää palata Tiltun antamiin neuvoihin eli paaaaaaaaljo kapuloita rinkiin , koiralle naru ja sit ku ei ryykää nii pääsee kapuloille. Eli mielentilaa
Loppu viikolla ei oikeestaa tehty mitää treeniä. Ainoostaa jatkettiin meijän olkkarihömppäilyjä temppujen merkeissä.
Viime viikon maanantaina käytiin isolla porukalla ; Iina ja Sinna, Sanna, Poppi ja Hevi, Noora ja Jippi, Claudia, Kipinä ja Flamma, Tuulikki, Kimi ja Naava hallilla tekemässä nollatreenit agilityssä. Ihan ei meidän radasta tullu nollatreenin tyylistä rataa mistä jäis hyvä mieli. Ekakierros tehtiin kisanomaisena eli hyllyllä sai jatkaa loppuun, mutta treenaamaan ei saanu jäädä, tokalla sai treenata. Sikalla oli liikaa virtaa, joten neiti tuli sylikyydillä pois. Tokalla rundilla oli parempi. Aavan kans eka kierros meni pipariksi, tokalla kierroksella tehtiin 5 ku toka vimppa rima tuli alas. Aavalta kummallinen rima, sillä selkee edestäpäin oleva hyppy.
Tiistai ja keskiviikko meni tytöillä vaan viettäen vapaapäivää, mun töitten takia. Torstaille olin ostanu Aavalle Juhan treenit akatemialle. Voin sanoo että rata oli melkonen. Paljo kohia joissa jouduit väkisin runtata koiran takaakiertoon. Mutta myös rata missä et todellakaa voinu jäädä odottelemaan vaan oli IHAN PAKKO juosta ja liikkua. Eli siinä suhteessa äärimmäisen hyvä treeni meille. Asia minkä kanssa takuttiin oli tuo keppien jälkeinen elämä ( rata alla). Tein hyvin vahvan päällejuoksun kepeille minkä Aava kest yllättävän hyvin, mutta ongelmaksi meinas tulla tuo este nro 6. Juhan mukaan se olis pitäny juosta niin että este jää ittelle vasemmalle puolelle, työntää koira takaakiertoon ja siitä persjättö. Mutta vaikka kuinka yritit nii en pystyny tekemään persjättöä, sillä olisin ollu täysin Aavan lauskeutumispaikassa. joten tein wiskin ja runttasin väkisin seiskan takaakiertoon. Ei ehkä kaikkista parhain mahdollinen mutta saatiin onnistumaan. Myös jonku verran jouduttiin hinkata 15-17 väliä, sillä vaikka näin näyttää helpolta nii oli yllättävän vaikea rytmittää.
Perjantaina käytiin heittääs nopeet treenit Karin kans ennen ku lähin ajelemaan kohti pohjammaata. Sikkaa läheteltiin piilolle hallinnasta. Sika-possu taas loisti ja teki hyvin töitä. Musta otti häiriöö ku kävelin Sikan taakse piilolle ja aina vilkas muutamia kertoja mua. Uskon että tuo vilkuilu saadaan jo muutamas treenis pois.
Joulu vietettiin vaan syöden ja nauttien joulusta. Tytöt pääsi kunnon mettälenkeille ja saivat nauttia olostansa Ilmajoella. Sielä satoikin mukavasti lunta. Jokseenki närästi tulla takas tänne etelään vesisateeseen.
Meikäläisenkin ihan ensimmäinen kesäloma ever (vaikka töitä on tehty aikas monta vuotta) päättyi eilen ja palasin tänään takaisn sorvin ääreen työmaalle. Okkei, mistään jätti lomasta ei ollu kyse sillä pidin nytte 2 viikoa ja elokuussa odottaa seuraava 2 viikkoa. Pitkälti tytöt on saanu vaan lomailla mutta vähän ollaan saatu aikaseksi.
Muutaman kerran käytiin Talissa puruissa. Sikka on menny hirveesti eteenpäin vietin vaihtojen kanssa. Vaihtaa sangen nätisti ja haukkuki rupee kuulostaa haukkumiselta, eikä siltä ku sikaa tapettais. Vaikka ikuinen kimittäjä se tulee aina olemaan :D
Reilun viikon verran kerettiin käymään oikeen kotona kotona etelä-pohjammaalla. Sielä saatiin yks vklp kulutettua ahkerasti KAuhajoella aksa-kisoissa molempien kanssa. Tuomarina molempina päivinä oli Timo Teileri. Täytyymyöntää että pikkusen pisti naurattamaan koiramäärät kisoissa. ykkösissä makseja oli 5 ja kolmosissa huikeat 8. Tai sitte män oon jo tottunu täälä etelässä huomattavasti isompiin kisoihin.
Lauantaina oli ykköset luvassa ja mukaan kisaamaan lähti myös Miisa-sisko oman Ele-shelttinsä kanssa. Sikan kanssa ei näistä kisoista kovinkaan suuresti jää kerrottavaa jälkipolville... Ekalla agiradalla neidillä keitti yli jo heti alussa . Toki odoteltiin lähistöllä aika pistkään jonka takia nosti kierroksia vielä entisestään. Mutta rimat lenteli, eikä kontaktit pitäny yhtää... aaarrrggghhhh. Toki ohjauksellisesti olin ihan Aava-moodissa, joten silloon lähtee aina Sikalla sokka irti. Ekan radan jälkeen kävin juoksuttamassa neitiä viereisellä pellolla että sais vähä rauhallisemman koiran seuraavalle radalle. Toisena myös agirata. Tällä radalla me mentiin yhessä ja neiti tuli jopa ohjauksiin. Harmittavasti väärä putken pää joten hylly. Ihan ei neiti enää pystyny lopun puomille pysähtymään ku tuli niin lujaa, toki pysähtyi, mutta ei kontaktille, koska oli jo hylly alla nii otin uusiksi. Mutta huomattava parannus versus eka rata. Kolmantena oli hypäri. Siinä oli paljon ansaesteitä ja tutustumisessa jo mietin että kuinkakohan käy... Alku oli selkeesti hankalampi ja loppu oli vaan rallattelua. Sikan kanssa tehtiin nätisti rataa yhdessä esteelle numero 9 asti mutta sitte lähti sokka irti. Toki myönnän ittellä tuli semmonen pieni huh- efekti ku selvittiinhankalista paikoista. Joten mitä tää osottaa. Ei saa yhtää "hengähtää" vaan pitää mennä tiukkana loppuun saakka. Mutta sylikyydillähän neiti tuli sitte pois radalta. Miisalle kuitenki isosti onnea sillä sai nollavoiton ja luvan.
Sunnuntaina otettiin siis Aavan kanssa taasen nokka kohti Kauhajokea. Eipä Aavankaan osalta jääny kovin hirveesti jälkipolville kerrottavaa. Tiesin jo heti alkuun että ekalla radalla tulee rimoja alas, sillä uus pohja. Se vaan vaikuttaa niin pirusti Aavaan... Ekalta agiradalta tais tulla huimat 30: keppi virhe (oli tosi tiukka avokulma putkesta ja meni tokaan väliin) , sekä keinulta virhe. Loput tuli rimoista....Silti oltiin sijalla 3. Toiselle radalle vähä petrattiin: tuloksena 15. Mukaan mahtui 1 kielto putkeen mikä meni omaan piikkiin ku lähin hätiköimään jatkoa, aan alastulo ja yks rima, silti siitä sija 2. Voin sanoo että molemmat radat oli niin jäätävän rumia että hävettää... oonko muka joskus jotain agilityn tapaista harrastanu?? Vimppana hypäri, joka jo rupes näyttämään agilityltä. Sieltä valitettavasti hylly sillä aattelin Aavan tulevan mun puolivalssiin enempi, mutta ei tullukkaa ja hyppäs hypyn väärältä puolen. Mutta nyt oli havaittavissa jonkinlaista taistelu tahtoa ja se että mä oikeesti uskalsin liikkua ja jättää koiran hoitamaan oman tonttinsa. Kotiin päin ajellessa totesin että Aavan oon vaan enempi ja enempi tullu sitä röyhkeyttä mitä oon kaivannu. Ja saakelin possu näykkäs mua ku tultiin maaliin. En olis ikää uskonu Aavasta, mutta erittäin positiivista. Aavalla on myös itsevarmuus noussu hurjasti joten nyt mun pitää oikeesti jättää se beibi sittaaminen pois ja ruveta liikkumaan. Hitto ku se oliski noin helppoa. Totesin myös että kisavireessä ei toimi kontaktit. Enkä mä kyllä niihin luotakkaa kisoissa. Eli asia mille pitää tehä jotain. Tässä vielä Sikan toinen rata, joka oli jollain lailla julkasu kelponen... harmittaa etten tehny vastakäännöstä tuohon muurille, sitte se olis menny oikeeseen päähän putkea...
Kereettiin me käymään Sikkasen kanssa tokokokeessa Tampereella. Eipä siitäkää jääny jälkipolville kerrottavaa. Ittelle vaan hyvänen vitutus. Joudun tässä kohtaa todeta että ei ihan parhaimmasti järjestetty koe. Koe oli siis koulun kentällä missä harmaa hiekka. Ruutunauha oli kulahtunan vaalea violetti eikä sitä todellakaan erottanu maasta, ja totta kai punaset merkit. Koko kokeessa ei ollu ku muutama koira joka löysi ruutuun. Saman näkyvyys ongelma kierto-tötsän kanssa, sillä seki oli punainen (hemmetin hienoo puna-vihersokeelle koiralle) ja tötsästä n. 8 m päässä oli kirkkaan oranssi merkki. Arvatkaapas oliko moni koira sillä merkillä... Muutenkin aikataulu kusi hiemna. Oma luokka ei ollu ku 20 min myöhässä, mutta jäin odottamaan vielä voittajaa (olin luvannut Aavan paikkikseen nollakoiraksi ku ei ollu ku 1 kisaaja voittajassa), niin se oli reilun tunnin myöhässä. Tuomarina oli Vesa Kallio ja tuloksena 3-tulos pistein 214,5. Tässä vielä liikkeittäin: Paikalla istuminen: 10 istui hyvinki nätisti. Toki pientä jännitys momenttia toi sillä siinä kohtaa ku jätettiin koirat nii kentän laidalla juoksi jänis. Mutta pysyi, eikä elettäkää että olis lähteny. Seuruu: 6. En tiiä mistä noin huono numero. Harmittaa etten kysyny kokeen jälkeen. Mutta kaaviossa oli pitkä juoksuosuus minkä pomppitapansa mukaan, välissä painoi, kontakti tipahti tasan 2 kertaa. Eipä tuomari tykänny muutenkaan tuon tyylisestä seuruusta mitä muita kattelin. Mutta hei jotain positiivista: Sikka oli HILJAA koko seuruun , siihen mä oon super-tyytyväinen Liikkeestä seisominen: 8 Edelleenki tuomari ei tykänny seuruusta, nyt ei painanu. Toki pieni ääni kuului, muuten hyvä Luoksari: 6 Ku jätin maahan nii jäi toinen kyynerpää hieman koholle, ja hivenen rauhaton, eteen jonku verran vino ja ennakoi liikkuriin käskyllä sivulle tulon. Istuminen tai maahanmeno liikkeestä: 8,5 Taas se sama pieni ääni lähdössä , muuten hyvä. Ruutu: 0. bongas hyvin ruudun mutta meni hivenen yli. Enkä saanu korjattua ruutuun. Annoin uuden ruutu-köskyn niin pyöri ruudussa ja lähti tuli maahan puoleen väliin mua ja ruutua, käskin siitä ruutuun nii löysi ja oli oikeella paikalla. Oon kyllä tyytyväinen että löysi sinne ruutuun. Mutta arvakkaapa meneekö ruudun korjaukset treeniin ;) Nouto: 6 piippas ku sain kapulan käteen, samoin käskyn saatuansa (tää oliki tiedossa että näin tulee käymään). Oli liian tiivis edessä, ja taas ennakoi sivulletulon liikkurin käskystä. Kaket: 6 Tää harmittaa. Käskin maahan nii jäi taas mun puoleinen kyynerpää hieman ilmaan. Mulkasin sikasta nii meni kunnolla, Siinä kohtaa ku olin just lähössä nii nousi puoli-istuvaan asentoon, käskin uusiksi maahan. Muuten ihan täydelliset kaket. Vesaki sanoi, että harmittavasti tuon alkusählingin takia joutuu tiputtamaan kutoseksi, mutta ei oo kuulemma nähny hetkeen niin hyviä etujalkakaukoja. Taas saan olla tyytyväinen sillä noudon jälkeen kykeni tiputtamaan mielentilansa ja tekemään hyvät kaket. en olis uskonu!!! Hyppy: 8,5 Tuli taas tuomarin ielestä liian tiiviksi eteen, ennakoi sivulle tulon mun suun avauksesta Kierto: 8 ääni, mutta oikeestaa tääki oli tiedossa, huoh... Kokonaisvaikutelma: 8 . Tuo ääni....tai siis se sama pillipiipari. JOka aina liikkeitten alussa nostaa päätä, Ja seuruusta tuli sanomista, liika tiivis, samoin ku eteentulot.
Eli summa sumarum. Paljon hyvää mutta plajo huonoa. Tuolle pillipiiparille pitää nyt oikeesti tehä jotain ku siitä rokotetaan niin pirun paljo!!! Ja se ku ne on ne 2-3 piippausta aina liikkeen alussa. Ja enempi pillipiipari pääsee vauhtiin noudossa ja kierrossa...
Sunnuntaina käytiin ottamassa kimppatokot katrin ja Unon, Sinin ja Ässän, ja Sannan, Minnin ja Mymmen kanssa. Yllättääkö jos sanoin että treenattiin ruudun korjauksia. Ja voi pojat ku meni pienen malin päänuppi ihan sekasi mitä pitää tehä... eli treenit jatkuu tehtiin myös kiertoon merkkihäiriöö : paljo merkkejä ja niitä matalempia versioita kierto-tötsän ympärillä. Siinä ei mitää ongelmaa. Tehtiin myös evl-paikkiksia nii saatii hyvää häiriöö
Maanantaina oli piiiiiitkästä aikaa jälki-päivä tytöillä. Molemmille talloin n. 600 m pitkän, 5 keppiä ja vanheni 1,5 tuntia. Olipas kyllä hyvät jäljet!! Sikka jopa keskittyi eikä kaahottanu ja häseltäny yhtää. Aavan kanssa tehtiin kunnon hyvän sunnuntaikävely-jälki, vanhaan tapaan. Molemmilla tytöillä kaikki kepit nousi nätisti. Jälkien vanhetessa talloin kapeen kaistaleen esineitä varte (n. 6x35m) ja tarkotuksen oli testata onko se nenä auki alusta asti molemmilla tytöillä. tein näyttönä kolme toistoa yhdessä esineellä niin että hetsasin oikeen kunnolla ja vein lelun takarajalle. Neljännellä kerralla vein taas näyttönä ja hetsasin oikeen kunnolla, mutta jätin yllärinä eri esineen n. 10 metriin. Kyllä sen molemmat nappas vaikka focus oli hyvin vahvasti takaesineelle. Olin kyllä tästä(kin) erityisen positiviisesti yllättyny.
Eileen kävin tekemässä nopeet aksa-treenit hallilla ku tuli tuo ukkonen. Sikka pääsi tekemään, jälleen kerran, yllätys yllätys kokoomisia ja jarruttamisia hypyille. On se vaan pienelle malille hankalaa jarruttaa. Ei malta nii ei malta. Itsessään Aava pääsi vähemmällä ja treeni oli enempiki mun pääkopalle. En edelleenkään tee niitä sokkareita , vaikka kerkeisin vaikka kahteen kertaan. Oon tästä joskus ennemminki avautunu. Nii tein lyhyttä radan pätkää muutamalla hypyllä missä tulis kiire niihin sokkareihin ja pistin itteni niitä tekemään.. Ehkä mäki vielä näissä kehityn. Hitaasti mutta varmasti...
Niin, otsikko kertoo taas kaiken olennaisen. Lomat on lusittu ja kyllä me siitä tyttöjen kans nautittiinki. Käytiin kotona Ilmajoella, jossa tytöt sai vaan pääsääntösesti lenkkeillä ja nauttia olostansa. Eli juoksivat hullun lailla siskon Affe-afgaanin kanssa (toki tytöt kyllä hävis 6-0 vauhtinopeudessa ;) ) ja leikkivat 5kk vanhan Ilme-sheltin kanssa. No sen verran tartuin treenikassiin että käytiin Aavan kanssa Lagun kisoissa heittämässä kaks agilityrataa. Noh, niistä ei jälkipolville kovin hirveesti jääny kerrottavaa..... Tuloksena saatiin vitonen ja hylly, tumarina Muotkan Esa. Eka rata oli ihan mukava , toinen oliki sama rata väärinpäin (kakkosilla sama yhdellä hypyn muutoksella), voin sanoo että näyttää helpommalta mitä oli. Voin sanoo suoraan , että tuo että ollaan radalla heti alkupäässä, ei sovi mulle , ei ollenkaa. Omat kisarutiinit meni niin persiilleen ku olla ja voi. Eli edelleen ilmotan koiran viimetippaan että saan olla viimesten mukana :) .Muutenki, vaikka kuinka yritin juosta nii tuntui etten liikkunu yhtää mihinkää. Ja olin ihan kaikissa ohjauksissa nii saakelin myöhässä. En oo koskaa ohjannu koiraa noin huonosti. Vaikka mulla on radat videolla nii en todellakaan viitti niitä julkasta. Noh, sunnuntaina tulin kipeeksi, että silläki oli ehkä osa merkityksensä... Ilmotin Aavan sunnuntaille JAUlle kisoihin, jos nyt saatais se vimppa luva :)
Senäjoen kisojen eka rata
ja toinen
Alkuviikosta kävin treenailees aksaa, niin että tuli pitkästä aikaa kuvattua. Joten tässä Sikan keppetreeni. Se on vielä sangen epävarma, ja sen takia mulla on ohjuri ekassa ja vikassa välissä. Mutta vaan toistoja ja toistoja nii tulee Sikalle vielä hienot kepit.
Tehtiin myös juoksari treeniä. Ei olla yli viikkoon tehty joten jätin ekalla kertaa puomin päälle seisomaan, muissa lähettelin eri kohdista alussa heitin pallon lopussa mulla oli pallo etupalkkana. Etujalat ei osu kontaktille, mutta takajalat osuu hyvin. tai tuohon videoon tulla yks missä ei tullu osumaa. JOten suht hyvällä mallilla ollaan.
Kävin omien tyttöjen ja Iineksen kanssa lenkillä niin että oli kamera mukana ja muutamat kuvat sieltä tuli otettua. Joten tässä muutamat :)
Rakkaalla isosiskollani on tälläviikolla synttärit, joten me jo juhlimme niitä. Totta kai hän halusi koirakakun ja tässä taidonnäyte äitin koirakakusta...
Täytyy myöntää että tytöt on saanu elää koko viikon ku pellossa; ei reenejä, vain tavallista lenkkeilyä. Toki oltiin alkuviikko taas Etelä-Pohojammaalla, jossa tytöt sai juosta vapaana yllin kyllin. Nipsusta varsinki näki kuinka se nautti ku sai juosta pihalla ja mettissä irti, ja se ilme ku lähettiin takasi etelään... No jouluksi mennään taas kotikonnuille niin saa tytöt juosta irti :)
Ilmajoella ollessamme oli "entisellä" hakuporukalla treenit jonne ajattelin mennä ainakin Aavan kanssa. Kaveri oli niin väsyksissä, koska oli juossut pari päivää hullun lailla kotona, että menin vain itse maalimieheksi palelluttamaan varpaitani. HIenostihan nuo kavereitten koirat toimivat :)
No nyt kun tytöt on ollut "lomalla", koska omat työ/muut aikataulut on menny perseelleen, niin sen näkee Aavassa... Kaveri on tuhonnu/yrittäny tuhota vaikka ja mitä: parista kengistä on syöty narut, kevythäkin vetoketju on tuhannen palasina, kaukosäädintä on maistettu (onneksi toimii vielä) yms. joten hieman on saanut olla helisemässä tuon tuhohyönteisen kanssa. Kaiken kukkuraksi Aava päätti eileen lenkillä testata joko lammen jää kestää. Siis käytiin tyttöjen kanssa Luukissa lenkillä aamupaivästä, ja totta kai mulla oli molemmat koirat irti. No se hiton polku menee aiva lammen reunaan ja Aava se päätti juosta suoraa jäälle. Varmaan kaikki kuulivat ku karjasin Aavan pois sieltä. Mutta onneksi jää kesti Aavan painon... muuten oltais oltu hieman kusessa...
Tänään, hieman viisaampana kaikkien tuhojen takia, kävin treenamassa tytöt. Aluksi otettiin hieman tokoiluja, mutta liukkauden takia tyydyin reenaileen molempien tyttöjen kanssa esineruutua. Aavan kanssa opeteltiin ihka ekaa kertaa ja hyvin se näytti löytävän tunnarikapulat, joita sille piilottelin. Intoakin näyttilöytyvän. Nipsulle vaikeutin entisestään esineruutua, koska kaveri meinaa kulkea jälkiä pitkin, niin heittelin esineitä kauemmas "puhtaaseen" paikkaan. Alkuvaikeksien jälkeen kyllä ne esineet sieltä mettästä löytyi, nyt vain pitäis ruveta isontamaan aluetta entisestään :) Nipsun kanssa tokoiltiin myös sen verran että siirsin tunnarin pihalle (tähän asti ollaan otettu sitä vain olkkari treeninä) ja hienosti Nipsunen toi oikean kapulan mulle, Super-Nipsu!!!
