Kolmosluokkalainen ja sairastupa

Viime viikolla lomailtiin joten ei tehty suuremmin mitää. Toki sunnuntaina vietettin molempien tyttöjen kanssa kunnon aksailtapäivä. Mentiin nimittäin Aavan kanssa kisaamaan HSKH:n kisoihin. Tarkotus oli juosta 3 starttia, mutta meille riitti vain yks. Sillä juostiinAavan kans hieno nollarata, sijalla 1. ja saatiin vimppa luva ja menolippu kolmosiin. Hitsit soikoon, nyt vain kattelemaan kisakalenteria ja nokka kohti kolmosia. Harmittaa ettei tullu videolle Aavan rataa. Mutta tuomarina oli Arto LAitinen joka oli tehny aikas kiemuraisen rdan, mutta se sopii meille paremmin. Nääs, itte keskityn rataan huomattavasti paremmin, ja se että en ressannu siitä että pakko saada se vimppa luva nii johan lähti homma luistamaan.

Kisojen jälkeen oli vielä epikset mihin ilmotin Sikkalaisen. Mietin pitkään että mentäisiinkö supermölleihin vetämään putkiralli vai ilmottaisinko mölleihin. Päätin sitte ilmottaa Sikasen mölleihin jo ihan vaan noitten kontaktien takia. Ja kiitettävän hyvin ne toimiki. Otettiin Sikan kans 2 strattia. Ekalla radalta käytiin hakees hylly ja oli kartturiki vähä kujalla ku piti vaihtaa ohjaustyyliä Aavasta Sikkasenn. Toisella radalla oltiin Sikasen kanssa samalla radalla ja tehtiin nolla ja sijotuttiinki toisiksi. Toki huomasin että mä varmistelin ihan törkeen plajo ja saatoin esteille ja putkiin ihan saakelin pitkään, sillä kyllähän tuo mali irtoaa. Sen takia oli paikka paikon myöhässä ja ihan saakelin paljo. Mutta mielentila oli sangen hyvä. Joten kyllä sitä varmaan pitää ruveta kattelemaan myös Sikasen kanssa kisakalenteria.

Sikan epirata jolta haettiin nolla:

Maanantaina oli Saijan treenit mihin mun oli alun perin tarkotus ottaa Aava, mutta minä ku fiksuna tyttönä sunnuntai illalla leikkasin tyttöjen kynnet nii sain tyylikkäästi Aavan varpaasta tulemaan verta. Jaun pohja on niin saakelin pitävä nii sai Aava jäädä ilman treenejä ettei kynsi aukee taas. Joten Sikanen pääsi. Rata oli tällä viikolla hankalampi joten Saija keksi meille vähän helpomman oman radan jolla pieni mali oli sangen pätevällä tuulella.

Mutta nytte mulla on molemmat tytöt saikulla. Hitto soikoon. Alotetaan Aavasta. Oltiin normaalisti tyttöjen kanssa lenkillä mettässä. Tytöt leikki ja paini normaalisti kunnes meni leikki vähä totisemmaksi ja leikistä tuli heikki. Sikka kaatoi Aavan kunnolla. Ku Aava nousi ylös niin ontui vuoron perään jokasta jalkaansa ja kävely oli erittäin hoippuvaa, niin ku olis ollu humalassa tai unilääkeen teho olis loppunu. Käveltiin joku 20 m kunnes Aavalta petti takapää. Mä hieroin aluksi mutta neiti oli niin jäykkä ku vaan olla voi pystyy ja kykenee. No ei auttanu muutaku koira kantoon. Kannoin sitä muutamia satoja metrejä jonka aikana Aava rentoutui kunnolla. Päästin Aavan takas maahan ja neiti käveliki suht normaalisti, toki ei ihan niin rennosti mitä normaalisti mutta käveli ja ravas pois tiehensä. Pelolla Aava hyppäs ojan yli minkä yli mä pääsin vain astumalla (eli kyseessä oli hyvin pieni oja) nii sen jälkeen Aavalta meni taas takapää totaalisesti alta. Neiti yritti nousta seiomaan mutta ei vaan pystyny, ei millää. Taas hieroin ja otin Aavan kantoon ja taas neiti oli sangen jykkänä. Tällä kertaa rentoutui nopeemmin ja laskin sen taas sen jälkeen maahan, ja taas neiti käveli ihan normaalisti. Nyt sytetään muutamat päivät kipulääkkeitä mutta nyt Aava on ollu jo huomattavasti parempi. Itte epäilen jotain hermoperästä tai toisena vaihtoehtona tuli mieleen nivunen. Mutta saa neiti lepäillä tän viikon.
Ja että varmasti pääsisin helpolla nii Sikka teki tiistaina sangen hienon syöksyn joten meillä on tällä hetkellä kolmesta jalasta anturat auki tuon jään takia. Mutta ongelmana on ollu töppöset jokka pysyis tuon malin vauhdissa. Parhaimmaksi on todettu perinteiset lasten kurahanskat. Ne on halvat ja pysyy jaloissa yllättävän hyvin. Teippasin vielä "pohjaosan" joka osuu maahan nii varmasti kestää. Voin suositella kaikille :) Joten nyt parannellaan nämä nii sitte pääsee Sikanen taas treenaamaan.

Sikan aksauran korkkaus

Tänään käytiin olempien tyttöjen kanssa kisaamassa Kirkkonummen Kennel Kerhon kisoissa Niinulassa. Tuomareina toimi Vesa Sivonen ja Rauno Virta. Sikkanenki alotti kisauransa hyppärin verran, hitsi vieköön.

Ekana oli Sikanen kisaamassa Vesan radalla Käytiin hakemassa hieno hylly. Voin sanoo että ei jumatsuka mimmonen rata!!! Se oli oikeestaan helpohko kolmsten rata, oli kaaaaauuuuuukana ykkösten radasta. Toisaalta olin tyytyväinen että rata ei toellakaan ollu mitään kentän päästä päähän juoksemista sillä se olis mulle ihan tappo rata. Mutta rata. Tokalta hypyltä hyppäs tosi pitkäksi, mutta sain sen pelasteltua renkaan jälkeen sain Sikasen kääntymään ihan saakelin hienosti!!! Moni epäili vielä mun valssia ennen putkea mutta kerkesin senki sinne tehä. Putki ei osottanu todellakaan kepeille päin joten Sikka kävi hakemassa yhen extra hypyn. Keppien jälkeen tuli nätisti lopussa taas oli hieman hankalaa. Mutta näin kokonaisuutena Sikka an en voisi olla tyytyväisempi!!!! Se teki just sen osaamistason mukaan ja tuo mielentila <3 Neiti tuli niiin nätisti ohjauksiin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Ens kerralla kisoissa mun pitää vaan enempi uskaltaa , eikä epäröidä.

Aavan saldona oli  hyppäriltä 10 ja kolmas sija, ja 2x hylly. Hyllyt oli ihan hyviä, mutta Aava se possuili ja kävi hakemassa muutamat ihan ihme esteet. Pitää vissiin kisoissa ruveta enempi ottaan haltuun eikä vaan mennä ja uskoo siihen että se kilttinä koirana tulee. Mutta monta hyvää pätkää oli silti Aava agiraoista videot: Ekalta radalta haki muurin ylimääräsenä, ja tokalla meni putkeen   o . O

Mestareitten opeissa

Nyt on taas panostettu Sika-possuun. Nimittäin viime perjantaina käytiin Katrin ja Unon sekä Sinin ja Ässän kanssa Jessica Svanljungin ykäritunnilla. Sikasen kanssa kattottiin meidän seuruuta. ja sen mielentilaa. Saatiin Yllättäen taas hyviä neuvoja joista on ollu heti suuresti apua. Nimittäin tuo vire nousee hyvin helposti liian korkeeksi ja sen takia Sikanen ei kykene vastaanottamaan minkäänlaista informaatiota. Ja tuo lähdöissä olevaan pilli-piipariin puututtiin. Jätin koiran maahan, ja muutama nami koiran eteen, siitä vapautus että sai syödä herkut ja sen jälkeen käsky perusasentoon. Tällä tyylillä Sikanen oli heti perusasentoon tulossa huomattavasti paremmassa mielentilassa: rento mutta silti hyvin keskittyny, ja se oli hiljaa. Ollaan jatkettu näitä niin eetä nytte Sikanen on jo samassa mielentilassa vaikken pistäkkään neitia aahan namejen kanssa. Muutenki mun pitäisi vaihdella palkkaustapaa:usein annan palkan (herkun kädestä) nii välillä tiputella ja vaatia kontakti ja sen jälkeen vasta vapauttaa. Sikka lähti näihinki hyvin vastaamaan ja teki hyvää sen mielentilalle. Näitten jälkeen katottiin meijän ruutua, koska välillä tuo näytttäminen ei toimi, välillä toimii. Jessica käski meidän ottaa taas targetti käyttöön mutta ei todellakaan saa käyttää viikkoa enempää. Ollaan tehty nyt kolme treeniä targetin kanssa ja kolme ilman ja hitto soikoon, nyt meijän ruutu on taas kasassa!!! Hitsit niin miksen en oo tehny tätä ennemmin... Muuten jessica kehui meijän seuruuta että se on hyvän näköstä ja Sikka on tosi aktiivinen ja tekee äärimmäisen hyvin töitä. Eli ei meidän seuruu sitte ookkaa ihan huono jos mestarilta saa tuomosta palautetta.

Lauantaina oli taas Marin valmentajakurssin harkkaryhmän treenit. Aluksi puhuttiin kisajännityksestä  ja muusta menttaalipuolesta. Samaan kasaan saatiin kotitehtävksi miettiä meidän kilpailurutiineja : kirjoittaa ne ylös, ja miettiä toimiiko ne vai voisiko joku muu toimia paremmin. Tuli ihan hyvääs saumaan miettiä minkälaiset kilpailurutiinit haluan/toimii Sikkalaisen kanssa. No päästiin me aksaamaankin!! Mari oli tehny esteille kolme erilaista rataa mistä kaikki sai valita omansa. Mä valittin meille sen suoraviivaisimman radan ja hyvä valinta oli. Sikanen oli sangen hieno ja oli mielentilaltansa sangen hyvä. Saatiin paljon hyviä kohti kuten keppien jälkeinen valssi yms.

Maanantaina oli Saijan treenit mihin pääsi Sika-possu aksaamaan. Tällä viikolla oli hieman helpompi rata, jonka takia menin Sikasen kanssa. Tein kepeille pakkovalssin mihin tuli tosi nätisti. palkkasin keppien jälkeen sillä jatko olis ollu liika hankala. 4-6 väliä mietin että kuinka ohjaan sillä se 7 putki oli siinä houkuttelevana. päätin kuitenki tehä takaa leikkauksen vitoselle ja se toimi, Sikka lähti hienosti kutoselle , eikä vilkasukkaa putkea. 7-16välissä ei ollu mitää ihmeellistä teki erittäin hyvää työtä, toki ekalla kertaa ei ottanu aan kontaktia joten tehtiin niin että Saija meni aan viereen ja palkkas kontaktit. Ekalla kertaa jouduin vahvasti ottaa hypyn 13 jälkeen, mutta silti malinaattori haki hienosti seuraavat hypyt. Tehtiin niin että tein liikkuvan vastakäännöksen 13 nii oli linja huomattavasti parempi. 16-20 väliin olin positiivisesti yllättyny. olin nääs sata varma että en saa possua kääntymään 17 hypylta että se olis 20 putkessa, mutta kertaakaan se ei ees meinannukkaa mennä. Ekalla toistolla mun vastakäänös 18 hypylle oli totaalisen myöhässä. Toisella kertaa oli ajotus huomattavasti parempi ja toimi hyvin. Tehtiin loppu 21-29 jossa hieman takuttiin puomin jälkeisen käännöksen kanssa, tein vastakäännöksen ja Sikka meinas mennä pari kertaa puomille, joten kun vaan ohjasin sen selkeemmin putkeen nii toimi taas. Sikanen oli sangen hyvällä mielentilalla, ja moni mulle toteski että mitä mä oon tehny malinaattorille ku se oli niin super!! Ja jopa vain muutama rima tuli alas, jess :)

Keskiviikkona käytiin Tiltulla tokoilemassa. Tällä kertaa otin aiheeksi meijän noudon. Jatkettin taas meidän irti kapulasta-projektia. Ja samalla tehtiin hyvin erilaisia noutoja. Esim. tehtiin niin että jätin Sikasen niin ku luoksariin mutta heitin noutokapulan Sikkaa kohti siitä suoria luoksareita ja välillä noudon kanssa. Tehtiin myös että heitin kapulan mutta käännyinki ympäri ja tehtiin kaket yms. saatiin taas hyviä uusia juttuja noihin luopumisiin kapulasta. Muutaman kerran Sikanen meinas laiskotella eteentulon kanssa joten puututtiin niihinkin. Jätin koiran 45 asteen kulmaan ja kapula sen eteen, ja otin siitä eteentuloja jolloin joutui tehä enemmän töitä eteentulon kanssa. Näihinki lähti hyvin vastaamaan, ja loppua kohde paransi eteentuloja huomattavasti.

Tässä taas hyvin lyhyt kertaus meijän viikosta :)

Mielentilatreeniä

En taaskaan rupee erittelemään meijän treenejä mutta tokon suhteen ollaan Sikan kans paljo tehty töitä mielentilan suhteen. Sikkahan on tarpeeks korkeella, mutta keskittyminen välillä on mitä on. Ja sen takia myös yliyrittää mahottomasti. Usein Sikka myös tärisee hullun lailla ku neiti haluais vaan tehä töitä (totesin että se ei jouhdu palkan odotuksesta vaan ihan vaan siitä että saa tehdä jotain). Joten nyt oon vaan palkkaillu hyvin paljo mielentilasta perusasenossa: rauhallinen, rento mutta silti hyvin keskittyny. Yllättävän nopeesti Sikka on ottanu treenin ja vaikka on taas tärinä-moodissa, nii rauhottuu tosi nopeesti perusasennossa. Nyt ruvetaan pikkuhiljaa siirtämään tuo mielentila kaikkeen muuhunki tekemiseen. Ei oo helppo homma, mutta kyllä se siitä. Hitto ku en oo ennemmin tehny asialle mitää. Mutta eikös treenaaminen oo , lajista riippumatta, omien virheitten korjailua ;D Muuten, me painitaan edelleen tuon ruutu-ongelman kanssa, argh. Välillä treeneissä tekee nättejä ruutuja, välillä ei sitte millä, ei piru vie millää. Sangen turhauttavaa. Ollaan me jatkettu työstämistä myös irti kapulasta -projektia. Se alkaa oikeesti teettämään tulosta!!! Yllättävän nopeesti on saanu tuloksia aikaseksi, mutta tää projekti ei lopukkaan koskaan. Ikinä milloinkaan. Onpas lohduttavaa ;D
Aksan suhteen Sikasen kanssa vihdoin ja viimein on meijänpuomi hyvällä mallilla. Juoksarit unohdin jo kokonaan ku ei ne vaan sovi tuolle pienelle malinoissille, ei se vaan tajua että pitäis osua , saati sitte kasata itteensä koska pieni mali voi myös juosta täysiä... mutta pysärit niin aalla uin åuomilla toimii. Hitto niitten kans tehtiin töitä. Ollaan herätty tyttöjen kans aamulla ennen viittä että ollaan käyty hallilla ottamas Sikaselle nopee kontakti treeni ennen töihin lähtöä, aikas saakelin monena aamuna. Mutta se on kannattanu. Eli voisko sanoa: rakkaudesta lajiin ....

Aavan kans ei oikeestaa mitää ollakkaa tehty.... se on vaan päässy tokossa höntsäilemään. Aksassa, ollaan jatkettu takaakiertojen käskyteeniä, joka pikkuhiljaa rupee onnistumaan. Ja mitä oikeen kunnon treeneihin tulee nii Aava on päässy kahteen kertaan Saijan treeneihin. Aava on ollu sangen hieno, minä en. Yleensä mulla ei oo ollu ongelmia muistaa rataa, mutta en käsitä miten noilla kerroilla on ollu nii saakelin hankala muistaa yhtä 30 estettä.... itteeki naurattaa. Saijaki mulle totes että olisitte tehny helposti hienon nollan jos vaan olisit muistanu radan.  Keskiviikkona käytiin tuuramassa Niinun treeneissä ku Mimi oli saikulla. Kummasti nyt muistin nytte kaikki 40 estettä ;) Tehtiin Aavan kans tosi hienoja paikkoja. Ainoo missä jouduttiin ottamaan uusiksi oli 8-10 väli. Myönnän oli pakko testata ja todeta että en kerkee persjättöön. Eikä päälle juoksukaan toiminu nii tein sitte takaaleikkauksella. Mutta sen kanssaki oli ongelmia. Vaikka itte rytmitin hyvin nii Aava jäi vaan esteen eteen. Kun jätin hyvin hyvin paljon tilaa ja pidin ohjauksen normaaliin nähde huomattavasti kauemmin nii sitte rupes homma toimimaan. Lopuksi mentiin vielä koko rata läpi, sieltä tuli muutama rima alas, mutta ne meni puhtaasti Aavan väsymyksen piikkiin (rimat oli 60)

Käytiin tänään aamusta kameran kanssa pellolla joten muutama kuva tytöistä siltä reissulta:

Pitää pitää Aavaa silmällä ettei se varasta pienen malinoissin palloa :)

Tokokokeitten korkkaus ja pohdintaa

Viime lauantaina pääsi Sika-possu korkkaamaan oman tokouransa Pieksamäellä. Lähempänä ei yksinkertasesti ollu kokeita joten tehtiin kaks kärpästä yhdellä iskulla: käytiin Pieksamäellä kokeessa ja Jyväskylässä sukulaisissa. Tuomarina kokeessa oli Marjo Halmiala, joka oli mulle ihan uus tuttavuus. Tykkäsin kyllä kovasti!! Aikas tiukka mutta hyvin oikeudenmukanen tuomari. Ja näki kyllä arvostelussa jos tykkäs koirasta. Mutta näin yleisesti ottaen voisin todellaki mennä uusiksi kyseisen tuomarin kisoihin. Mutta itte kokeeseen. Ihan parasta suoritusta ei kyllä tehty mutta pisteet riitti silti hyvin ykköstulokseen. Pisteitä kokeesta 169,5. Liikkeet tehtiin normaalissa järjestyksessä:

Paikalla makuu: 9  Sikka meni hyvin nätisti omalla käskyllä maahan (mistä tuomarikin sanoi että erittäin napakka hyvä maahanmeno) mutta Sikanen jäi vähä lysyyn maahan, ja just ennen ku aika loppui korjas oman asentonsa. Tuomarin mielestä Sikka oli tämän takia levoton ja siitä pistemenetys.
Seuruu: 8  Alussa vähä vilkuili ja muutama piippaus sieltä kuului. Vimppa pa oli vino
Liikkeestä maahan: 8  Alussa vilkasi liikkuria mutta teki muuten hyvän normaalin napakan maahanmenon.
Luoksari: 8,5  Jätössä jonki verran levoton, mutta muuten nätti hyvä luoksari, tuli suoraan eteen ja sivulle (tais jäädä aavistuksen vajaaksi)
Kapulan pito: 9 vähä hyökkäs kapulaan kiinni ku annoin. Taas vilkas liikkuria muuten hyvä ja rauhallinen pito . Siis Sikaksi
Kaket: 8   Jäi kiinni kapulaan (minkä arvasinki). Tartti muutaman käskyn että sain Sikasen ees perusasentoon. Muuten liikutti toista etujalkaa , mikä meillä on nyt ollu ongelmana -> toinen pysyy hyvin paikoillaan , toinen ei. Mutta mielentilaan oon suht tyytyväinen!!
Estehyppy: 9 Perus hyvä nätti, tuli hyvin suoraan eteen ja siitä sivulle
Kokonaisvaikutus: 8

Niin. Tuomari rokotti aikas raakasti sillä Sikka on sangen reaktiivinen  ja pälyili jonku verran ympärillensä. Sen takia sanoi suoraa, että se on aivan liian rauhaton, että mulla on paljo töitä sen kanssa. No joo, tiesinki tämän. Koepaikkana ei ollu mitenkään meille sopiva, sillä hallissa ei ollu ku vain pelkkä kehä, eli virittelyt ja kaikki muu mitä teit kehän ulkopuolella piti tehdä ulkona. Ei ihan parhain mahdollinen meille, tai ylipäätään nuorelle kokemattomalle koiralle. Muuten olin kyllä Sikaseen hyvin tyytyväinen: oli vireellisesti hyvällä tasolla, teki niinku käskin ja neiti teki töitä häntä heiluen.
Mitä itteeni tulee nii paljon jäi parannettavaa. Olisin voinu olla vielä asteen verran rauhallisempi helpottaakseni Sikkaa ja olisin voinu olla tietyllä tavalla enemmän koiran tukena. Kun kehästä tulin pois nii oli semmonen fiilis että se oli varsinki omalta osalta semmonen vasemmalla kädellä huitastu koe. Mutta jos muistais nämä asiat sitte seuraavalla kerralla. Sen verran vielä voin lisätä että mä en kyllä jännittäny oikeestaa ollenkaa, semmonen pieni hyvä jännitys. Tää on multa edistystä sillä tähän asti oon poikkeuksetta aina ollu jäätävän moinen rautakanki ja kuset housuissa...

Tuossa ajellessa oli aikaa taas pohtia kaiken näköstä. Niin aksan ku tokon osalta. Tokon suhteen Sikka on kehittyny viimeaikoina hurjasti koska nyt oon ollu huomattavasti suunnitelmallisempi treenaamisessa. Ja Sika on myös kehittyny hurjasti kisaamisessa. Nyt oikeen ittee ottaa päähän että miks hitossa kävin niin aikasi suorittamassa sen bh:n??!!!?? Tuo pieni malinoissin-kutale kehittyy tosi hitaasti, ja se ei silloon ollu todellakaan valmis. Nytte koe osoitti että neiti on kasvanu hurjasti yällä saralla. Mutta silti annan Sika-possun kasvaa vielä kisaamisen suhteen. Mulla ei kuitenkaa oo mikää kiire tuon adhd:n kanssa, joten antaa kasvaa. Turhaa mä hakkaan päätäni seinään ku neiti ei vielä oo valmis. Aksan sihteen päätin että nyt otetan askel taaksepäin ja keskitytään vireeseen ja tehdään helppoja pätkiä missä saadaann mahollisimman paljo onnistumisia. Ruvetaan tekemään perushallintaa radalla . Aa-projeltin jätän pariksi kuukaudeksi tauolle että saa Sikka siinäki kasvaa vielä pääkoppallisesti. Joten näillä mennään nytte Sikasen kanssa. Mutta jos jotain posiviitista nii kokeen jälkeen saatiin taas paljon treenaamisen aihetta ja paljon hyviä suunnitelmia. Joten nyt vain kääritään hihat ja ruvetaan töihin.
Mitä Aavaan tulee nii nyt vaan yritän saada sen vikan luvan ja sitte sterkkaan karvakasan. Sen suuremmin en oo Aavaa ajatellukkaa.

Vitosten keräilyä ja mielentila ongelmia

Viime lauantaina käytiin Aavan kanssa Ojangossa Batin kisoissa hyppimässä kolmen radan verran. Tuomarina oli Henri Luomala. Ihan ei kaikki taaskaan menny ku oppikirjoissa. Sillä olin aamun töissä ja mulla työpäivä vähä venähti, joten olin myöhässä aikas paljon kisoista. Mutta meikäläisen onneksi niin oli kisatki. Töitä päästyä nappasin vaan tytöt vauhdilla mukaan ja tukka putkella Ojankoon. Kävin ilmottautumas ja juoksin siitä täysiä rataantutustumiseen, heitin vaan repun pois ja sinne vaan. Kävin radan vaan hyvin pikasesti läpi ja lämppäämään koiraa. Onneks oltiin loppupääs nii kerkesin lämpätä jollain lailla koiran ja sit vaan radalle. Noh ihan ei ollu oma aivokapasitetti mukana. Kolmannen esteen pakkovalssilta tuli rima alas, joten siihen loppui mun ohjaus. Jotenki kummasti saatiin siltä radalta 10 aikaseksi. Ihan rehellisesti sanottuna, en suosittele kenellekkää mennä tuolla tyylillä radalle, mutta tulipahan seki testattua :D
Toisna ratana hyppäri, joka oli kyllä sangen mukava. Yks kohta oli vähä vaikeempi: kolme hyppyä suoralla linjalla ja totta kai vimppaan oli pistetty takaakierto. Sen olis voinu tehä vippauksella mutta ei oola treenattu niitä piiiiiiiiiiiitkään aikaan joten MINÄ joka en tee koskaan persjättöjä tiukkoihin väliin niin tein sen!!! Ja vielä rytmitinki sen hyvin. Hitto olin tyytyväinen. Mutta toisaalta , tuolla hyppärillä ei ollu meijän kannalta väliä, sillä meillä on jo hyppäriltä luva. Sen takia ohjauksissa en varmistellu ja lähettelin huomattavasti rohkeemmin. Muuten hyvä rata mutta saatiin radan helpoimmassa kohtaa kielto, joten 5.
Vimppaan rataan olin päättäny skarpata ja yrittää tosissaan sitä vimppaa luvaa. Rata oli taas sangen mukavan oloinen. Eniten mietitytti takaaleikkaus kepeille, sillä edelleen sen vanhan virheen takia Aava on epävarma kepeille mentäessä. Kepit onnistui hienosti ja muutenki hyvä rata, linjat oli hyvät, mutta perhanan aan alastulolta vitonen. Voin sanoo että harmitti ja pirusti. Näin jälkikäteen ei harmita yhtää, sillä tehtiin erittäin nättejä pätkiä.

Maanantaina oli taas Saijan treenit mihin mukaan pääsi vaan Sikanen. Tällä viikolla oli ratana selkeesti teknisempi rata. Mutta Sikkalaisella oli kierrokset taas niin tapissa ku vaan pystyy, ettei koko aksaamisesta meinannu taas tulla mitää. Ei ollu aivot ihan ihan mukana maligaattorilta. Oli muuten lähellä ettei Sikasta tullu lapasia!! Useesti. Saatiin muutama ihan hyvä pätkä, mutta silti.Meinas mennä itteltäki hermo. Rupes oikeen ärsyttämään ku nyt viimeaikoina Sikanen on ollu sangen hyvässä moodissa, mutta nyt jotenki kiehu yli. Ku tietäsinki mistä nää johtuu, sillä rutiinit oli samat vanhat eli ne ei oo muuttunu. Pitää vissiin ruveta pitää tarkkaa kirjaa rutiineista ja kaikesta mitä tehään josko sillä olis joku asia minkä takia Sikalla keittää yli.

Tiistaina käytiin nopeesti ekana SIkan kanssa tekemäs muutaman puomi-treenin ja tehtiin tokoa. Nyt ollaan tehty pieni korjauksia vähä jokapaikkaan. Nyt ollaan pääsääntösesti palkkailtu hiljaa olemisesta sillä edelleen ne kokeet on tulossa. tehtiin myös kapulasta luopumista. Muutenki oon tarkotuksella tiputellu Sikan virettä tuon ääntelyn takia. Ja toko on tokoa, eli senki takia on ollu ihan hyvä laskee tuota virettä näin yleisesti.
Illasta pääsi Aava vielä kisaamaan 2 starttis HAU:n kisoihin Purinalle (tai siis nykyään Hurtta-areenalle). Täytyy myöntää, että kyllä sitä pari kertaa mietti että mitä mä täälä teen sillä kylma halli ja mittari näytti -11 astetta. Tuomarina oli Ritva Herrala. Sieltä käytiin hakemas 2x hyl. Purinan pohja, hitto mä vihaan sitä. Enpä muistanu että se on noin inhottava. Aavaki tuntui tosi kummalliselta, okei ollaan koko talvi treenattu tekonurmilla, joten ero on suuri. Putket jotenki hukkuu sinne ja tuntui ettei Aava nähny niitä: ekalla radalla lähetin suht läheltä putkeen mutta Aava pokkana juoksi putken ohi ja jäi hölmistyneenä kattomaan mun päälle että missä täälä mikää putki on. Jos jotain hyvää nii kontaktit oli hienot.

Eileen käytiin kans tokoilemassa molempien kanssa. Sikan kans jatkettii kaikkee turhaa : perusasentotreeniä, edestä perusasentoon tuloja, suoruutta pa:sta maahanmenoon, pitoon rauhallisuutta. Tais Sikka päästä tekemään muutaman ruudun, jokka oli sangen hyviä. Aava teki ruututreenin ja seuruuta.

Tänään sai tytöt pitää vapaapäivän ja käytiin vaan hiihtelemässä järven jäällä.

Keppitreenejä ja tokon hinkkausta

Maanantaina oli taasen Saijan treenit mihin tällä kertaa Sikanen pääsi mukaan. Rata oli sangen mukava, taas semmonen vauhtirata, ettei taaskaan mitään tekniikkahinkutusta. Ihan alun Sikanen tuli sangen hienosti, pikkusen jouduin kalastelemaan vitosputken jälkeen ku ei tullu mun putkijarruun ihan niin hyvin, kolmannella toistolla meni ihan superisti. 9-14 välillä ei mitää ihmeellistä: tuli sangen nätisti päällejuoksuun esteelle 12 (kuka on opettanu tuolle malille nuin hyvät päällejuoksut?? se en oo ollu minä!!) toki jouduin saattaa aika lähelle keppejä sillä ei vielä kovinkaan kaukaa hae kepeille. Eikä kyllä olla kovinkaan hirveesti treenattu ansaesteitäkään kepeille mennessä. Paikka missä jouduttiin hinkkaamaan oli 14-17. Mietin kauan kummalta puolelta ees ohjaan, sillä tämmösiä paikkoja ei olla Sikasen kanssa kovin hirveesti (tai siis ollenkaa) tehty, päätin ottaa keppien puolelta. Hankaluuksia  meinas olla hypyn 15 päällejuoksussa, sillä se oli vielä vinompi mitä tuossa alla olevas raassa. Sikka ei vielä hae kovinkaan helpostinoin vinoista hypyistä päällejuoksuun vaan juoksi monta kertaa pokkana ohi. Nototta kai ku jäin varmistelemaan että hyppää nii olihan mun persjättö sitte myöhässä. Ja voin rehellisesti sanoo että mä oon aina vihannu (ja tuun vihaamaan) tämmösiä päällejuoksu + persjättö ohjauksia, samoin japanilaisia. Ne vaan ei multa onnistu, eikä ne mee mun aivakapasiteettiin ei sitte millää. Joten eipä näitä tuu hirveesti treenattuakaa (ihan sama Aavan kanssa). Enempää ei sitte kereettykkää. Mutta yleisesti tykkäsin Sikasesta hyvinki paljo: se kuunteli ja tuli tavallista paremmin ohjauksiin , ja se kääntyi paljo paremmin mitä normaalisti. Kummallista!

Tiistaina oli omat ohjatut treenit mihin pääsi Aava aksaamaan. Rata oli mukava vauhtirata, jossa oli muutama hankalampi paikka. Meilkein koko porukka ollaan menossa nyt vklp kisaamaan joten sen takia Hanna oli tehny meille radan missä oli myös kaikki kontaktit. Aavalle putki-puomi-erottelussa ei ollu mitää ongelmaa, haki nätisti hypyt ja irtos tavallista paremmin. Eli mun irtoomis-operaatio rupee tuottaa tulosta, enää ei tartte juosta "käsi kädessä". Aava oli sangen vauhdikkaalla päällä ja teki ihan saakelin hienoja pätkiä.

Keskiviikkona käytiin ekaa kertaa Tiltun opeissa tokoilemassa. Tällä kertaa pääsi Sikanen sillä sen kanssa meillä tuppaa noita ongelmia olla. Ja varsinki ku oon ilmottanu sen kokeeseen. Ekana katottiin meijän seuruuta, sillä jotenkikaa en oo siihen tyytyväinen. Seuruutin aluksi normaalisti ja Tiltu toteski heti että Sikanen pitää takapään, lavan ja kyynärät hyvin hallinnassa, mutta kyynärästä alaspäin etujalat menee kuinka sattuu. Eli Sikka seuraa kirjaimellisesti löysin rantein, jolloin etujalat säätää ja häseltää aikas paljon. Näytettiin meijän jäävät, mutta ku annan käskyn niissä Sikka käyttää ranteitaan tosi hyvin ja tekee hyvät stopit. Tiltu sanoiki että mun pitää ruveta käyttämään noita stoppeja hyväksi, sillä heti stopin jälkeen käyttää ranteitaan paremmin. Mutta toki samaan hengen vetoon Tiltu lisäs että tuo on Sikan tyyli, ja toisaalta sille ei oikeestaan voi tehä mitää. Joten me nyt tyydytään noihin löysiin ranteisiin. 

Seuruun jälkeen katottiin meijän kakeja, sillä mun pitäis saada Sikanen paremmin keskittymään juurikin noihin tassuihin että ne pysyis paikoillaan. Nyt Sikanen liikuttaa toista etutassuaan aina kakejen aikana ja toinen pysyy paikallaan (meillä siis edelleen etujalkakaket). Otetaan nyt askel taakse päin ja ruvetaan jumppaamaan niitä nyt olkkarissa. Eli itte istun lattialla ja Sikka joutuu tekemään kaket hyvällä tekniikalla. Ja niin että mä kiinnitän vain huomion pelkkiin etujalkoihin. Eli palkka ku tekee hyvällä tekniikalla, ingnoorataan ku tekee huonosti. Ja sanoin että ku SIkka rupee sähläämään ja turhautuu, nii Tiltu vain sanoi että anna sen sählätä, ja vain hyvistä kunnon palkka. Myös Tiltu ehdotti että ku mä avaan suuni nii Sikka nostaa kierrokset ja on sillee mitä tehään, mitä tehään, mitä tehään, niin että jos jättäisin käskyt pois ja tekisin pelkillä käsimerkeillä nii vois toimia Sikasen kanssa.

Muuten saatiin palautetta, että Sikka tekee erittäin hyvällä mielentilalla seuruuta ja on hyvässä seuruussa (jos noita löysiä ranteita ei lasketa), meillä on erittäin hyvät jäävät ja niitten erottelut. Ja se mistä Tiltu oli hyvin yllättyny että Sikka pystyy menemään oikeeseen mielentilaan noin nopeesti (nytki korkeesta vireestä seuruussa teki hyvällä mielentilalla kakeja). Sikka <3

Eileen ja tänään käytiin Katilla treenailees vähä sitä sun tätä. Sikka pääsi eileen ja tänään tekemään puomia (ylläri pylläri) ja tehtiin vähä seuruutaki. Tänään tehtiin Sikasen kanssa keppitreeni lisäksi. Nykyään SIkka hakee jo tosi nätisti hankalistaki kulmista kepeille ja kestää kaikenmaailman ohjauksia niin ennen ku jälkeenki keppejen. Ja olihan pakko myös testata leijeröintiä, joka onnistui toisella yrittämällä!! Jess!! Kävi jo tuos ittellä mielessä että pitäsköhän mennä testaamaan Sikasen kanssa mennä jo hyppärille...

Aava teki eileen muutaman kontaktin, ja ollaan jatkettu meijän projektia takaakiertojen kanssa. Me alotettiin tää joskus viime syksynä, mutta se on vähä jääny. Eli menin seisomaan vaan hypyn eteen ja pelkällä suullisella käskyllä Aava hakis takaakiertoon. Näin parin treenin jälkeen Aava taas muisti, ja kuunteli tosi hyvin ja lähti hakemaan takaakiertoon vaikka seisoin vaan eleettömänä. Toki tää vielä tarttee paljo treeniä. Jatkettiin myös tänään meijän irtoomis-kuunteöutreeniä. Mä istuin keskellä hallin lattiaa ja lähettelin siitä Aavaa eri putkiin ja kontakteille. Vähän neiti kyseli että mitä hittoa ku toinen vaan istuu ja lähettelee eripaikkoihin. Mutta ku tajus jutun juonen nii hienosti haki kaukaaki!! On se vaan pätevä karvakasa. Näitä mun pitää teä joskus toistekki!!

Sikan keppitreenit:

Ja tästä tulee Sikan treeni-biisi seuruuseen, tai sen kertosäe ;)