Kolmosluokkalainen ja sairastupa

Viime viikolla lomailtiin joten ei tehty suuremmin mitää. Toki sunnuntaina vietettin molempien tyttöjen kanssa kunnon aksailtapäivä. Mentiin nimittäin Aavan kanssa kisaamaan HSKH:n kisoihin. Tarkotus oli juosta 3 starttia, mutta meille riitti vain yks. Sillä juostiinAavan kans hieno nollarata, sijalla 1. ja saatiin vimppa luva ja menolippu kolmosiin. Hitsit soikoon, nyt vain kattelemaan kisakalenteria ja nokka kohti kolmosia. Harmittaa ettei tullu videolle Aavan rataa. Mutta tuomarina oli Arto LAitinen joka oli tehny aikas kiemuraisen rdan, mutta se sopii meille paremmin. Nääs, itte keskityn rataan huomattavasti paremmin, ja se että en ressannu siitä että pakko saada se vimppa luva nii johan lähti homma luistamaan.

Kisojen jälkeen oli vielä epikset mihin ilmotin Sikkalaisen. Mietin pitkään että mentäisiinkö supermölleihin vetämään putkiralli vai ilmottaisinko mölleihin. Päätin sitte ilmottaa Sikasen mölleihin jo ihan vaan noitten kontaktien takia. Ja kiitettävän hyvin ne toimiki. Otettiin Sikan kans 2 strattia. Ekalla radalta käytiin hakees hylly ja oli kartturiki vähä kujalla ku piti vaihtaa ohjaustyyliä Aavasta Sikkasenn. Toisella radalla oltiin Sikasen kanssa samalla radalla ja tehtiin nolla ja sijotuttiinki toisiksi. Toki huomasin että mä varmistelin ihan törkeen plajo ja saatoin esteille ja putkiin ihan saakelin pitkään, sillä kyllähän tuo mali irtoaa. Sen takia oli paikka paikon myöhässä ja ihan saakelin paljo. Mutta mielentila oli sangen hyvä. Joten kyllä sitä varmaan pitää ruveta kattelemaan myös Sikasen kanssa kisakalenteria.

Sikan epirata jolta haettiin nolla:

Maanantaina oli Saijan treenit mihin mun oli alun perin tarkotus ottaa Aava, mutta minä ku fiksuna tyttönä sunnuntai illalla leikkasin tyttöjen kynnet nii sain tyylikkäästi Aavan varpaasta tulemaan verta. Jaun pohja on niin saakelin pitävä nii sai Aava jäädä ilman treenejä ettei kynsi aukee taas. Joten Sikanen pääsi. Rata oli tällä viikolla hankalampi joten Saija keksi meille vähän helpomman oman radan jolla pieni mali oli sangen pätevällä tuulella.

Mutta nytte mulla on molemmat tytöt saikulla. Hitto soikoon. Alotetaan Aavasta. Oltiin normaalisti tyttöjen kanssa lenkillä mettässä. Tytöt leikki ja paini normaalisti kunnes meni leikki vähä totisemmaksi ja leikistä tuli heikki. Sikka kaatoi Aavan kunnolla. Ku Aava nousi ylös niin ontui vuoron perään jokasta jalkaansa ja kävely oli erittäin hoippuvaa, niin ku olis ollu humalassa tai unilääkeen teho olis loppunu. Käveltiin joku 20 m kunnes Aavalta petti takapää. Mä hieroin aluksi mutta neiti oli niin jäykkä ku vaan olla voi pystyy ja kykenee. No ei auttanu muutaku koira kantoon. Kannoin sitä muutamia satoja metrejä jonka aikana Aava rentoutui kunnolla. Päästin Aavan takas maahan ja neiti käveliki suht normaalisti, toki ei ihan niin rennosti mitä normaalisti mutta käveli ja ravas pois tiehensä. Pelolla Aava hyppäs ojan yli minkä yli mä pääsin vain astumalla (eli kyseessä oli hyvin pieni oja) nii sen jälkeen Aavalta meni taas takapää totaalisesti alta. Neiti yritti nousta seiomaan mutta ei vaan pystyny, ei millää. Taas hieroin ja otin Aavan kantoon ja taas neiti oli sangen jykkänä. Tällä kertaa rentoutui nopeemmin ja laskin sen taas sen jälkeen maahan, ja taas neiti käveli ihan normaalisti. Nyt sytetään muutamat päivät kipulääkkeitä mutta nyt Aava on ollu jo huomattavasti parempi. Itte epäilen jotain hermoperästä tai toisena vaihtoehtona tuli mieleen nivunen. Mutta saa neiti lepäillä tän viikon.
Ja että varmasti pääsisin helpolla nii Sikka teki tiistaina sangen hienon syöksyn joten meillä on tällä hetkellä kolmesta jalasta anturat auki tuon jään takia. Mutta ongelmana on ollu töppöset jokka pysyis tuon malin vauhdissa. Parhaimmaksi on todettu perinteiset lasten kurahanskat. Ne on halvat ja pysyy jaloissa yllättävän hyvin. Teippasin vielä "pohjaosan" joka osuu maahan nii varmasti kestää. Voin suositella kaikille :) Joten nyt parannellaan nämä nii sitte pääsee Sikanen taas treenaamaan.