-hiemanko-olen-tyytyväinen-

Niin vaan on yks tokokoe takana: Aavalle hienosti ALO1 pistein 170,5 ja sija 3. :)

Ja jottei mennä taaskaan asioitten erelle niin pohjustetaan hiukan. Ekaksiki
A: en oo ikinä menny noin "valmistelemattoman" koiran kanssa, enkä tuu menemään. Edelliset tokotreenit oli to (pe ja la jäi välistä omien kiireitten takia), joten kaks treenivapaata päivää ennen koetta -> ei sovi meille.
B: Kokeenomaisia treenejä ei-oo-tosiaankaan tullu tehtyä. Edellisistä onki varmaan jo 3-4kk... Oho...
C: Kehään kävellessä totesin että luoksepäästävyyttäki ollan tehty viimeks reilu puolivuotta sitte... Seuraava oho...
D: Aavalla on ollu muutamia muoti-ilmiöitä liikkeissä, mikkä (totta kai) alentaa arvosanaa: enten mietitytti, ku viime aikoina ku jätän luoksariin istumaan niin valahtaa maahan samantein. Eli siinä suhteessa olis paljo treenattavaa ennen koetta... Samoin ku palaan liikkeessä seisomisessa tai hypyssä koiran viereen niin väistää (okei tää ongelma on ollu aina, mutta olis voinu treenata sitä pikkusen enemmän...)

Mutta joo, ei mikkää parhaat pohjat kokeeseen.

Koe oli Inkoossa ja tuomarina toimi Ralf Björklund

Luoksepäästävyys: 10
Oho... Tuomari meni koiran eteen kyykkyyn ja silitteli päästä ja muutenki höpötteli. Aavaa jonku verran ahisti, mutta ei painanu mua vaste tai muutenkaa ollu juoksemas pakoon. Oon pikkusen tyytyväinen :)

Paikkis: 10
Pää heilui jonku verran, mutta muuten ihan ok. Takana meni autotie, nii aina ku meni auto, kattoi sinne päin. Ja EI haistellu maata!!!!! mikä kans on ollu ongelmana

Seuraaminen kytekettynä: 9
Ihan ok, täyskäännös huono, mutta muuten.

Seuraaminen vapaana: 9
Tää oli huonompi: käännöksissä ja täyskäännökssessä ei ollu oikeen mukana, mutta muuten normi Aavaa.

Liikkeestä maahanmeno: 6
Oli kuulemma just menny maahan ennen ku käännyin, eli meni tosi hitaasti. Mutta se meni = edellisissä kokeissa aina jääny seisomaan

Luoksetulo: 6
Ku jätin koiran niin menihän se maahan.... Tuli vauhdilla, mutta jättipompulla sivulle.

Liikkeestä seisominen: 9,5
Älä kysy mistä tiputti puol pistettä

Hyppy: 9
Meinas taas karata hypylle, mutta malttoi. Perusasento oli himppasen vino

Kokonaisvaikutus: 9,5
Tykkäs kovasti Aavan ja mun työskentelystä, ja luen ja ohjaan koiraa erinomaisesti

HIeman tuo palkkaamattomuus meinas näkyä. No ei pahasti, ongelmana oli että ku ennen kehää tehtiin vähä jotain niin palkkasin nakeilla. Odotti vahvasti nakkeja kehässä. JOten olis pitäny vaan palkata patukalla/pallolla, niin ei olis kehässä niin kiinni kädessä... Mutta kokonaisuutena oon tyytyväinen :)

Aava ja voitettu possunkorva. No saatiin me muutaki tavaraa 3. sijan takia :)

Alkuviikon konhotuksia

Sunnuntaina ku töistä pääsin niin otettiin auton suunnaksi Etelä-Pohjammaa, eli juu käytiin aavan kanssa kotona muutama päivä. Ja koska turhaa ei tuu koskaan ajeltua, niin tarkotuksena oli vaihtaa kesärenkaat ja auto katsastaa. Joten nyt taas saa huoletta ajalla menemään.

Yleensä kotona käydessä tulee vaan lenkitettyä koiria mettiköissä ja treenit jää vähälle. Mutta tällä kertaa tuli poikkeus. Tai sehän johtui niin loistavasta treeniseurasta, jota pitää aina käyttää ku eepeelle menee. Joten iso kiitos taas Saara, Stefa ja Possu loistavasta treeniseurasta :D :D

Maanataina käytiin tokoilemassa vesisateessa. Tehtiin vähä seuruuta ja liikkeestä jääviä. Kentällä oli myös muita vanhan seurani koirakkoja niin ne meinas olla Aavalle vähäliikaa, ja alkuun otti aika paljon häiriötä niistä. Loppua kohden (ja varsinki tokalla kierroksella) teki hienosti töitä :) . Saaran ja koirien kanssa treenailtiin vielä keskiviikkona heti aamusta ku käytiin tekemässä jäljet koirille. Aavalle tein vaan 2 janaa, ja Nipsun jäljen tallasi Saara. Aavan eka lähetys oli pientä sähläystä, mutta toinen jana oli huomattavasti parempi. Nipsulle se oli toinen jälki tälle vuotta (ekan kävin tiistaina tallaamas, joka meni suht reisille ku eiti ei oikein muistanu mitä tehdään -> kulki nenä ylhäällä), joten tää oli hyvä jälki Nipsuksi :)
Jälkien jälkeen innostuttiin vielä käymäähän ampumaan tytöille. Aavalle otettiin 3x 2 laukausta. Kahella ekalla sarjalla leikin vaan Aavan kans: ekaan sarjaan reagoi: korvat meniluimuun ja pälyili ympäriinsä. Toisesta ampumisesta ei tuumannu kovinkaan mitää. Vipat ampumiset otetiin paikkiksessa. Siinä Aava jäi tuijottamaan Saaraa, muttei elettäkään että lähtis mihinkään. Ja koska taas mahdollisuus oli pistää Aava menemään A-esteestä yli, niin pitihän se käyttää hyväksi: aluksi jouduin hetsaamaan aika lailla, eikä meinannu heti yli, mutta se meni!!! Käskytin aavan menemään muutamia kertoja yli ja meikäläisen kauhuskenaario kävi toteen: Aava meni yli mutta ei nostanu kunnolla toista takajalkaa joten löi jalkansa. Mutta otin uusiksi ja ei mitään ongelmaa. Hiemanko huokasin  helpotuksesta.....  Ja taas pieni Aavan kevennys: otin aavan perusasentoon ennen A:ta, mutta kaveri päätti että tuossahan 5-6 m päässä olikin metrinen hyppy. No, Aavahan säntäs hypylle ja niin se meni metrisen yli..... Ekaksiki A: en oo ikinä vielä hypyttäny metristä, vaan 80cm (tiiän kyllä että se menee yli mutta jotenki en oo uskaltanu hypytää...) ja B: Aava hyppäs ei-mitenkää-ilmavasti joten kerkesin taas luoda monta kauhuskenaariota. Joten pitäsköhän mun vaan ruveta luottamaan tuohon koiraan....... Mutta niinku Vappu Alatalo sanoi: me itte (ajatuksen, mietteet, tunteet yms.) ollaan ittemme pahin häiriö.

   Isi kävi tallaamassa Aavalle 2 jälkeä: toinen pikkusen alta 400 m, 4 keppiä, kulmia 6 tai 7 (en muista) ja vanheni reilun tunniin. Toinen oli huomattavasti pitempi n. 600 m, 6 keppiä ja varmaan 15 kulmaa, vanheni reilun tunnin. Molemmat Aava ajoi ihan hyvin. Tuon pitemmän me jopa kuvattiin, sillä isillä oli seuran action-kamera, joten pistettiin se muhun kiinni ja lähdettiin ajamaan. Joten videon pätkää tulee siitä tännekki ku vaan saan sen  editoitua julkaisukelpoiseksi :)

Parit koulutukset takana

Nyt on melkoiset 2 päivää takana!!! Eileen tuli istuttua kahdessa seminaarissa: Outi Hermiön FH-jälki (peltojälki) jaVappu Alatalon Psyykkinen optimointi kilpailutilanteessa. Tänään jatkettiin Aavan kanssa tokokoulutuksella Kennelliiton hallilla Klaukkalassa. Ja nyt voin sanoo, että kun tekee puhtaasti seisomatyötä, niin ku joutui istumaan pari päivää, niin kuolema.... Mutta paaaaaaljon tuli uutta ja ihmeellistä, että menee hetki ennen ku sulattaa kaiken. Tai saati sitten, että saa sen käytäntöön.

Kaikista en voi kertoo kaikkee, enkä osaa välttämättä pukee sanoiksi, joten kirjottelen vähä niinku itsee varte tärkeimmöt asiat jokka saan siirtää itselle käytäntöön.

Outi Hermiön pelto/FHjälki luoento:

Outi kertoi kuinka hän opettaa pennun peltojäljelle aiva alusta. Tietopläjäys oli melkoinen joten tässä lyhennän hurjasti.

- Mitä peltojälki on??

• tottelevaisuutta??
• koiran mahdollisuus käyttää vaistoja 
• nenätyöskentelyä
• laji muiden joukossa??
• ongelmanratkaisua, sinnikkyyttä....
• Se on viettiä, tekniikkaa ja harmoniaa (= ohjattavuutta)

- jäljen kuopsuttelu on aiva turhaa!!!

- käytä ihan tavan ruokaa (nappuloita) jäljellä

- kun koira tekee väärin (esim. nenä ylhäällä) pysähdy ja jatka kävelyä VAIN kun koira toimii oikein

- anna koiran itse ratkaista ongelmat

- Outi opetti kulmat hämyjäljellä. Eli tee normi suoraa ja itselle selvässä kohdassa (erivärinen oljenkorsi, tietty kukka yms.) hyppää iso loikka takaviistoon, eli jälki jää kesken = häviää). Tallaa viimeinen askel selkeästi. Viimeiselle 10-15 askeleelle ei herkkuja. Lähde normaalisti ajamaan koiran kanssa jälkee. Koira suurella todennäköisyydellä menee yli jäljen päästä, jolloin tiputa super herkku  joka tuoksuu voimakkaasti (esim. lämpimät lihapullat tuoksuu kaikkista voimakkaimmin) viimeiselle askeleelle (siksi tallattu enempi että itse tiedät missä on). JOten koiran pitäisi peruuttaa ja anna syödä herkku (eli koiralle sellanen fiilis että kuinka mä voin ohittaa tuommosen herkun). Eli aina ku jälki loppuu niin fokus olisi taakse päin. 

- Kulmissa ihmmisten suurin ongelma on että ihminen pysähtyy (ja mehän pyshdytään aina ku koira tekee väärin...) -> eli tuo epävarmuutta. Eli aina ku koira merkkaa kulman (=nenä kääntyy kulman mukaisesti) niin itse pitäisi kääntyä samassa koiran taakse = ohjaaja liikkuu koiran mukana = koira tekee oikein

- koira EI SAA jäljestää näön avulla eli jos näkee esim. esineen , vaadi että jäljestää joka askeleen!!!

Vappu Alatalo: Psyykkinen optimointi kilpailutilanteessa

Jännittäminen ja vireystila:

- Miten vireystila vaikuttaa suoritukseen??

• keskittyminen ja tarkkaavaisuus
• päätöksenteko
• ajatukset ja ajatusmallit
• itseluottamus / rohkeus / optimismi
• tunnetila (aktivoiva)
• fyysisyys = terävä/löysä
• jaksaminen (tunnetilojen heitteleminen väsyttää)

- Mikä on sinun oma optimaali vireystila kilpailutilanteessa??? Mikä on koiran?? Synkkaako??? Jos ei niin se on sun homma mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja tehdä koiran vireystilan mukaisesti

- Mikä on sun oma tunnetila eri vireystiloissa??

Minun optimaalinen vireys

-Vireen nostamisen keinoja:

•  koiran lämmittely/leikitys
• liikkuminen = syke nousee-> vire nousee
• musiikki (eli ihmiselle klassinen ehdollistaminen = tietty biisi soi -> vire nousee), mutta muista annostus (ei makeeta mahan täydeltä = missä menee raja että vire nousee liikaa??)
• mielikuvaharjoitukset, itseluottamus
• ajatukset
• hengitystekniikka (pintahengitys= vire nousee, rauhallinen hidas hengitys (rauhallisuus) = vire laskee)
• huuulenheitto tms. sosiaalinen toiminta

- Rentoutuminen:

• laskee vireyttä ja muuttaa tajunnan tilaa
• rutiini
• palautuminen
• TOISTOJA JA TOISTOJA JA TOISTOJA!!
• Oikeastaan samat asiat mitä vireen nostatuksessa. Me ollaan ihmisiä ja eri asiat toimii eri ihmisillä

- Jännityksen hallintaan:

• jännityksen varhaisten merkkien tunnistaminen
• fysiologia - rentoutuminen/vireen nosto
• keskity mitä teet: mikä tärkeää, tekemisen ohjausketjut -> ei aikaa jännittää (laadi kilpailu päivälle tiukka aikataulu)
• mielikuvaharjoitukset, oikeat ajatukset, suggessiot
• vahvista itseluottamusta
• kisa-analyysien seuranta => rutiini!!
• varaa tämän treenaamiseen aikaa!! Ei tapahdu sormia napsauttamalla

- Keskittyminen:

• oikeat ajatukset, toimenpiteet, reaktiot oikeassa paikassa oikeaan aikaan
• resistenssi häiriöille
• herkkyys reagoida asioihin joihin tuleekin reagoida
• harjoiteltavissa, mutta EI väkisin!!
• Keinoja: suunnittelu, rutiini, liikkuminen, mielikuvat, suggestiot, korvalappustereot (=pystyy uohtaa muun ympäriltä, eikä kukaan tuu häirittemään jos on napit korvissa), valkoiset valheet (esim. pääsy pois tilaanteesta)
• JUURI NYT!!! ei hetken päästä, ei ollut (suunnittelemattomuus)
• omassa kuplassa pysyminen
• Mitä on reilua odottaa itseltä kilpailutilanteessa???? Jos tulee jotain aivan uutta vastaan (mitä ei oo harjotellu), ....

- Mutku häiriö....

• mikä se on? mikä tahansa henkilön ulkopuolinen, sisäinen tai suorituksessa ilmenevä asia, ärsyke tai tapahtuma, joka saa huomion siirtymään pois suorituksen tekemisestä sen arvoisen
• suoritusympäristö/kisatilanne
• sosiaaliset häiriöt
• omat ajatukset / odotukset; myös omat huolet ja pelot
• virheet, onnistumiset, yllätykset suorituksen aikana

- Suurin meidän häiriö on me itse: meidän ajatukset ja odotukset. Me ajatellaan aina aivan liikaa LOPPUTULOSTA. Mitä se vaikuttaa? = > et keskity, pakko-fiilis, pettymykset, hanskat tippuu. Me tehdään tätä huvikseen (kokeet on vain tason mittareita) ja se tuntuma siihen omaan koiraan

- jos on tietty henkilö joka on häiriö kisatilanteessa? Tee itselle tietty toiminta malli kuinka toimia: mitä tunteita ko. ihminen herättää? miksi?, kuinka voi välttää? pystyykö valttää? Kun on valmis toimintamalli ei henkilö olekaan niin iso häiriö

Super lyhyesti tän päivän tokokoulutus

Tänään oli siis FMBB:n tokojoukkueen järjestämä koulutus Kennelliiton hallilla. KOuluttajina oli joukkueen jäseniä jokka kaikki kisaa evl:ssä. 

Ekana tehtiin seuruuta, tai tarkemmin vasemmalle käännöksiä. Paikallaan Aava käyttää hyvin takapäätä, mutta liikkeessä se takapään "aktivoiminen" tulee viiveellä eli vaadi koiralta että rupeaa käyttämään peräänsä heti. tehtiin niin että kun olin kääntymässä niin toistin muutaman kerran sivu-käskyä painokkaasti, että koira herää että nyt heti se takapää käyttöön. Tää vaan vaatii pirusti toistoja.

Ekalla kierroksella tehtiin myös noutoa, sillä sen palautus on edelleen paska. Näytin mimonen meijän nouto on. Menosta kapulalle saatiin hyvää palautetta = lähtee hyvin voimakkaasti, mutta tuo loppu. Joten ruvettaan ketjuttamaan takaperin. Eli pyrkimys on että pidän vain kapulaa edessäni ja katton eteenpäin, Aava tulis kauempaa ja juoksis suoraan pitämään kiinni kapulasta ja siitä vapautus, eli tehdään loppu asennosta super kiva. Paljon myöhemmin tehään että appari antaa koiralle kapulan ja juoksee palautusasentoon. Joten tässä on paaaaaljon tehtävää!!

Toisella kierroksella tehtiin eka ruutua, sillä paikka elää ruudussa. Tähän yksin kertaisisti mun pitää olla tarkempi kriteeristä. Saatiin hyvää palautetta että Aava hakee ruutua hyvin ja tarjoaa sitä hienosti. Paikan vahvistamiseen käytä joka 2-3 kerta targettia, muuten lähetykset ilman.

Loppuun tehtiin vielä kehätarkkeja ku ne on aavasta maailmasta hirveimmät. Siedätyksen kautta se veis aikaa maailman tappiin asti, joten teen sen niin että se on nyt vain epämiellyttävä juttu mikä on pakko tehdä. Eli ruvettiin ajamaan siihen rutiinia: syötän herkkua oikealla kädellä ja vasemmalla kädellä silitän selästä, ja tietenki Aava saa nojata mun jalkaan (eli on "suojassa mun sylissä" kun oon sen päällä). Ja jos itse jo valmiiksi kosketan koiraa niin tuomarin kosketus ei tuu yllätyksenä.

Tässä kaikki nopeesti selitettynä!! Toivottavasti saitte taas jotain tästä ittellenne :)

Maalimiehen kanssa leikkimistä

Tänään pääsi Aava testaamaan jotain uutta. Kaveri nimittäin järjesti saalisvietti/purutreeni/leikityspäivän . Maalimiehenä toimi Pekka Haapalainen. Periaatteessa ei mitään uutta tietoo tullu mulle mutta itte tykkäsin kyllä kovaa!! 

Ekaksi vähä Pekasta. Hän on pitkän linjan maalimies ja koulutellu pitkän aikaa IPO-puolella, nykyään treenaa montsua ja on menossa Tsekkeihin edustamaan FMBB:n Suomea mondeoring-joukkueessa. Joten menestystä Tsekkeihin!! Mutta, maalimiehenä hyvin "kiltti", tekee koiran tason ja luonteen edellyttämällä tavalla töitä, tietotaitoa ku pienes kyläs, ihmisenä aivan mahtava. Eli jos joskus on mahollisuutta päästä Pekalle treenattavaksi/leikityttäväksi niin suosittelen suuresti!!

Mutta ekakierros: Aavaa ahdisti suuresti kun useampi ihminen tuijottaa, eikä lähtenyt Pekan kaa leikkimään. Eli leikiten itte patukalla, ja aina ku meinas mennä omaan ahdistuskuplaan niin perusasento ja muutama askel seuruuta, eli sain koiran "auki". Aluksi leikittiin kauempana ja tultiin jatkuvasti lähemmäs ihmisiä. Lopussa Aava leikki vaikka Pekka seisoi aiva vieressä.

Toisella kierroksella oltiin heti ekoja, sillä nää työt haittaa pahasti harrastuksia: eli joo, jouduin lähtee töihi. Mutta muut oli vielä kahvitauolla ja käyttämässä koiria ku menin jo Aavan kaa kentälle: eli kentällä oli vaan mä, koira ja Pekka. Taas alotin leikkimään patukalla ja Aava oli paljo paremmin mukana. Hyvin nopeesti leikittiin ihan Pekan vieressä ja Pekka otti patukan toisesta päästä kiinni. Kolmisten ku leikittiin , niin no problemos. Siitä annoin koko patukan Pekalle ja hyvin Aava leikki. Alussa oli pientä epävarmuutta ja ku voitti patukan niin juoksi kauemmas patukan kans ja jäi kattomaan. Otin taas ittelle leikityttäväksi ja samantien annoin Pekalle koiran. Loppua kohde aava palautti heti patukan Pekalle ja muutenki leikki ihan yhtä hyvin ku munki kans , josta oon todella positiivisesti yllättyny!! Ku varmuus Aavalla kasvoi niin Pekka välillä koski kuonoon ja välillä leuan alta. Kosketuksesta päästi aina heti irti mutta tarras kiinni saman tien. Parin toiston jälkeen kesti kosketuksen ja puri yllättävän hyvällä otteella.

Ja meidän tuomio ;) Pekka sanoi että Aava on nimenomaan pidättyväinen, mutta pidättyväisyyden "määrään" nähden yllättävän hyvä hermoinen. Käsittelen koiraa erittäin hyvin: olin tukena  tai passiivisena ku tarttee,  ja aina ku rupes ahdistaa niin sain hyvin pois kuplasta, ja helpotin kriteeriä automaattisesti. Puruote on vajaa joka ei tullu yllätyksenä. Mä kuulemma luen koiraa erittäin hyvin ja näkee että on tullu ennenki touhuttua koirien kans :)

Varmaan unohin puolet mutta eipä varmaan sekään yllätä :D

Jäsenkorjausta

Jo viimeviikon aksa-treeneissä katsoin että Aava hyppäs hieman huonolla tekniikalla. Ei mitenkään hälyttävän paljon, mutta itte näin ettei hyppää puhtaasti. No siitä tilasin samantein Aavalle ajan jäsenkorjaajalle Nurmijärvelle. Saatiin helposti aika ja käytiinki sielä eileen aamulla. Eipä varmaankaan yllätä että kyllä sieltä jumeja löytyi.

Nipsun kanssa ollaan käyty Kokkolassa Anulla, joten Anun kautta mä Jaanan löysin. Ja Anu on ollut Jaanan "oppi-isä" (on Kokkolasta kotoisi ja opiskeli jäsen korjauksen sielä, mutta nytte asuu täälä etelässä). Joten tiesin jo sen takia , että pääsee Aava kunnon näppien alle. Joten mainostetaan tässä nyt myös Jaanaaki; suosittelen ehdottomasti käyttämään koiraa Jaana taikanäppien käsittelyssä!! Jaana on vasta vuoden verran tehny , mutta käsittelee hyvin ja tarkasti koiran läpeensä niin ettei varmasti jää jumeja. Itse Jaana myönsi ettei ole niin nopea ku Anu, mutta eipä tuo mua haittaa sitte yhtää ku vaan koira tulee hoidetuksi. JOten kaikki vaan varailemaan aikoja jäsen korjaukseen :) Ja netti osoitehan on www.mahtitassut.fi/

Mutta mennäänpä tarkemmin tuohon Aavaan. Viime hoidosto ei kuitenkaa oo kovin pitkä (tammikuun puolesvälis), joten siihen nähden oli jumeja kertynyt kokonaisvaltasesti ympäri koiraa yllättävän paljo. Mitään isoja mikään ei ollut ja aukes hyvin helposti. Itse epäilin että ongelmaa olisi tuon oikean polven kanssa mikä oli viimeksi huonoss kunnossa (viime kerrasta kirjoittelin tammikuussa näin) . Mutta polvessa ei ollu yhtää mitää. Ainoastaan räätälit oli molemmilta puolilta takareisistä irti, jokka pistettiin paikallensa (oli kuulemma ollu tämän kevään "villitys", kun on ollu niin törkeen liukas. Räätälit irtoo kuulemma helposti jos jalat luistaa alta sivuille päin).
Hännäntyvi oli taas myös jumissa, mutta se on kaikkien aksa-koirien ongelma. Kyljet oli jumissa, varsinki vasemmalta puolelta, joka aiheutti ehkä pahimmat jumit niskaan ja lapojen yläosaan. Mutta nyt on jumit poissa , ainaski hetkellisesti. Ja koiran ryhti parani huomattavasti ja tuntui että niskaan tuli 5 cm lisää pituutta (Jaana sanoi että niskat oli vähä niin ku lysyssä).

Mutta vielä kerran: menkää ihmeessä käymään. Oli kysessä sitte ihan kotikoira tai aktiivinen harrastaja!!

Aksailuja ja jälkikauden korkkaus

Nyt ku tuo iki-ihana valo-ilmiö möllöttää taivaalla niin ei sitä vaan malta istua kotona sisällä. Joten ollaan kulutettu aikaa pihalla vaikka kuinka paljo. Ja hyvin kelien myötä myös mettät rupeaa paikkapaikoin olemaan niin sulia että saa jo jäljet tallattua.  + pellot on sulia että saa peltojälkiä tehtyä.
Kauden ekan jäljen tein Olariin: pituutta 300m, 4 keppiä, vanheni vajaan tunnin. Siitä huomas että oli kaverilla vauhtia ja intoa ku pääsi taas tekemään jotain kivaa. JOnkin verran sain olla jarruna, mutta ihan ok:sti Aava jäljen ajoi. Toisen jäljen tein Luukkiin, joka oli suurinpiirtein samallainen (4 keppiä, n. 350m, vanheni 1h). Se jälki meni samoissa merkeissä: kaahotusta.
   Eileen käytiin Lauran ja Tainan kans tekemäs Luukkiin jäljet: eka jonkun muun talloma, 4 keppiä, n. 350m, toki vanheni melkeen 2h. Siinä Aava keksi jotain aivan uutta: meni hyvin paljon nenä ylhäällä ja ilmavainulla o.O  . Todettiin että ei todellakaan normi Aavaa, että nyt tehdään seuraavaksi monta makkarajälkee, eli back to basics. Itteä sen verran harmitti tuo päiväinen jälki että kävin iltasella tekemäs n. 100 m pitkän makkara-peltojäljen. Makkaroita pudottelin 2-4 askeleen välein että varmasti pysyis nenä maassa. Ja kyllähän se pysyi:söi kaikki nakit matkalta ja teki hienoo työtä.
  Tänään menin heti aamusta Oittaalle tekemään jäljen frisbeegolfradan reunaan (ajattelin ettei sielä ketään oo aamulla klo. 9 ja enpä oo koskaan nähnyt sielä kenenkään heittelevän). No sain jäljen tallattua ja lähdin ajamaan niin tottakai sinne tuli 2 kaveria viskomaan kiekkoja. Yhdessä kohtaa olivat talloneet jäljen päältä, mutta koska olin tehny Aavalle taas makkarajäljen niin pysyi todella hyvin jäljellä häiriöstä huolimatta. Pituutta tällä jäljellä oli n. 600 m, ja makkaroita kylvin kuinka sattuu 1-5 askeleen välein. Nytte Aavalla oli taas vauhtia ja jyräs makkaroiden yli n. 10%, vaikka kuinka olin jarruna. Eli jotain hyvää, jotain huonoa tällä jäljelle, huoh....

Aksapuolella ollaan taas tehty kaikkee kivaa. Viime treeneissä pääpaino oli välissä vedoissa. Niissä ei meillä oo mitään onkelmaa :) kun koira on oikeella puolella niin meni ku vettä vaan, ku koira on vasemmalla puolella, ekan kerran sössin, mutta sitte lähti luistamaan. Samoin ollaan tehty koiran hallintaa, ja kuuntelua. Ja edelleen meillä on ongelmana mun hitaus, ja jään katsomaan aiva liikaa koiran perään meneekö se vai ei erihypyille tai putkeen. Ja to do-listalle pääsee myös että Aava oppis hakemaan esteitä huomattavasti paremmin :) Mutta alla moolemmat radat: 

Välistäveto-treeniä

Ja kuuntelua

Tokotreeniä ja leijeröintiä

Alotetaanpa huonoilla uutisilla: nimittäin A: yritin taas neljään eri tokokokeeseen ja yllätyyyyyssss. Oon varasijoilla 7., 9., 12., ja 13., eli saan taas unohtaa ne kokeet. Ja toiseksi B. Seinäjoella olis ollu viime viikonloppuna tokomaajoukkueen karsintakokeet + 2 huippu koulutusta (Christa Enqvist-Pukkilan ja OIli Huotarin), mutta arvakkaapa sainko töistä vapaata. No en!!!!! Mutta kohti uusia pettymyksiä ja pitää keksiä jotain muuta. Niin, oon saanu jo aikaseksi, että sain haettua itselleni HSKH:n jäsenyyttä jonka sain, eli nyt on mahiksia päästä kokeisiin. Ja nyt on ainaki kunnon treenipaikka tiedossa, Ojanko here we come.

Viime lauantaina pääsin taasen itse opettelemaan jotain uutta aksan saralla. Nimittäin leijeröinnin. Täytyy myöntää että pikkusen joutui taas käyttää aivoja, että sen sai hahmotettua. Mutta voin sanoo että ei oo helppoo. Alapuoella on kuva meijän radasta. Tehtiin että koiran pysäytit puomin kontaktille, siitä heitit koiran kasi esteelle ja appari oli 9-putken päässä lelulla palkkaamassa että saan koiran irtoomaan.Yllättävän nopeesti Aava hiffas kuinka homma toimii. Onneks Aava irtoo musta nätistä mutta putken pimee kulma toi haastetta, sillä pimeitä kulmia on tullu tehtyä hävettävän vähä. Muuten tykkäsin radasta!! Tehtiin myös 3-4 väliä niin valssin ku persäjön kanssa. Ittelle meinas olla ongemla, sillä kylvän molempia joka paikkaan, että kumpaa käytän. Ja nyt jälkikäteen ajateltuna, niin olishan se persjättö huomattavasti loogisempi. Mutta samapa tuo kunhan koira vaan menee niinku pitää :)

Tokopuolella ollaan nyt tehty jonkiverran ruutua, joka on itseasiassa yllättävänki hyvällä mallilla. Vielä pitää keskittyä tuohon vauhtiin ja se että Aava menee keskelle asti. Tähän asti on Aavalla ollu muodissa tuo oikea laita, nyt se on etulaita. JOnki verran koomista, seuraavaks varmaan on vasen laita. Tehotreeniin on nyt vuorostaan päässy noutojen palautus ja pito. Molemmat kaipaa vielä rutkasti treeniä, mutta kyllä sitä hyvä tulee. Pitää vaan myös muistaa keskittyä noutojen mielentilaan sillä ne ei oo Aavan mitään leppareita (joka on toisaalta oma vika: joskus huomauttanu mälväämisestä, niin ahdistuskupla/epävarmuus on taas valmis. Huoh).
Tottis puolella ollaan tehty paljo pk-ilmottautumisia tai oikeastaan niiden mielentilaa; tähän asti Aavaa on ruvennu ahdistaan ku joutuu istua ku tuomari seisoo meidän edessä. Oon hyvin viritelly pallolla ja seuruuttanu "tuomaria" kohti ja kun on vielä hyvällä mielentilalla (ennen ku kerkee ahdistumaan/vilkuilemaan ympärilleen) niin pallo lentää. Välillä ennen tuomaria ja välillä ollaan kävelty "tuomarin" ohi ja pallo lentää. Nyt rupeen olemaan tyytyväinen tuohon mielentilaan :)

Ja ollaan me pienesti alotettu mettälajitki :) nääs tuos Talin golf-kentällä on ollu sen verran sulaa aluetta, niin ollaan tehty esineruutua samalla ku ollaan käyty lenkillä. No, sen verran oon ollu laiska, etten suurempia esineitä oo jaksanu kuljettaa mukana niin ollaan tehty esineruutua vain käytetyillä tunnarikapuloilla. Mutta esine ku esine :) Oli kyllä neidissä virtaa ku pääsi taas ettimään ja käyttämään nenää. Suunnittelin jo että teen jäljen kentälle, mutta totesin että sielä käy niin hitokseen porukkaa lenkittämässä koiriaan että kenttä on täynnä kaikenlaisia jäkiä/hajuja eli turha homma tehdä sinne jälkeä. No toivotaan että mettistä pian katuais kaaaaikki lumi niin päästäis kunnolla ajamaan jälkee ja tekemään ihan oikeesti niitä esineruutuja :)