Sunnuntaina ku töistä pääsin niin otettiin auton suunnaksi Etelä-Pohjammaa, eli juu käytiin aavan kanssa kotona muutama päivä. Ja koska turhaa ei tuu koskaan ajeltua, niin tarkotuksena oli vaihtaa kesärenkaat ja auto katsastaa. Joten nyt taas saa huoletta ajalla menemään.
Yleensä kotona käydessä tulee vaan lenkitettyä koiria mettiköissä ja treenit jää vähälle. Mutta tällä kertaa tuli poikkeus. Tai sehän johtui niin loistavasta treeniseurasta, jota pitää aina käyttää ku eepeelle menee. Joten iso kiitos taas Saara, Stefa ja Possu loistavasta treeniseurasta :D :D
Maanataina käytiin tokoilemassa vesisateessa. Tehtiin vähä seuruuta ja liikkeestä jääviä. Kentällä oli myös muita vanhan seurani koirakkoja niin ne meinas olla Aavalle vähäliikaa, ja alkuun otti aika paljon häiriötä niistä. Loppua kohden (ja varsinki tokalla kierroksella) teki hienosti töitä :) . Saaran ja koirien kanssa treenailtiin vielä keskiviikkona heti aamusta ku käytiin tekemässä jäljet koirille. Aavalle tein vaan 2 janaa, ja Nipsun jäljen tallasi Saara. Aavan eka lähetys oli pientä sähläystä, mutta toinen jana oli huomattavasti parempi. Nipsulle se oli toinen jälki tälle vuotta (ekan kävin tiistaina tallaamas, joka meni suht reisille ku eiti ei oikein muistanu mitä tehdään -> kulki nenä ylhäällä), joten tää oli hyvä jälki Nipsuksi :)
Jälkien jälkeen innostuttiin vielä käymäähän ampumaan tytöille. Aavalle otettiin 3x 2 laukausta. Kahella ekalla sarjalla leikin vaan Aavan kans: ekaan sarjaan reagoi: korvat meniluimuun ja pälyili ympäriinsä. Toisesta ampumisesta ei tuumannu kovinkaan mitää. Vipat ampumiset otetiin paikkiksessa. Siinä Aava jäi tuijottamaan Saaraa, muttei elettäkään että lähtis mihinkään. Ja koska taas mahdollisuus oli pistää Aava menemään A-esteestä yli, niin pitihän se käyttää hyväksi: aluksi jouduin hetsaamaan aika lailla, eikä meinannu heti yli, mutta se meni!!! Käskytin aavan menemään muutamia kertoja yli ja meikäläisen kauhuskenaario kävi toteen: Aava meni yli mutta ei nostanu kunnolla toista takajalkaa joten löi jalkansa. Mutta otin uusiksi ja ei mitään ongelmaa. Hiemanko huokasin helpotuksesta..... Ja taas pieni Aavan kevennys: otin aavan perusasentoon ennen A:ta, mutta kaveri päätti että tuossahan 5-6 m päässä olikin metrinen hyppy. No, Aavahan säntäs hypylle ja niin se meni metrisen yli..... Ekaksiki A: en oo ikinä vielä hypyttäny metristä, vaan 80cm (tiiän kyllä että se menee yli mutta jotenki en oo uskaltanu hypytää...) ja B: Aava hyppäs ei-mitenkää-ilmavasti joten kerkesin taas luoda monta kauhuskenaariota. Joten pitäsköhän mun vaan ruveta luottamaan tuohon koiraan....... Mutta niinku Vappu Alatalo sanoi: me itte (ajatuksen, mietteet, tunteet yms.) ollaan ittemme pahin häiriö.
Isi kävi tallaamassa Aavalle 2 jälkeä: toinen pikkusen alta 400 m, 4 keppiä, kulmia 6 tai 7 (en muista) ja vanheni reilun tunniin. Toinen oli huomattavasti pitempi n. 600 m, 6 keppiä ja varmaan 15 kulmaa, vanheni reilun tunnin. Molemmat Aava ajoi ihan hyvin. Tuon pitemmän me jopa kuvattiin, sillä isillä oli seuran action-kamera, joten pistettiin se muhun kiinni ja lähdettiin ajamaan. Joten videon pätkää tulee siitä tännekki ku vaan saan sen editoitua julkaisukelpoiseksi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti