Alotetaanpa huonoilla uutisilla: nimittäin A: yritin taas neljään eri tokokokeeseen ja yllätyyyyyssss. Oon varasijoilla 7., 9., 12., ja 13., eli saan taas unohtaa ne kokeet. Ja toiseksi B. Seinäjoella olis ollu viime viikonloppuna tokomaajoukkueen karsintakokeet + 2 huippu koulutusta (Christa Enqvist-Pukkilan ja OIli Huotarin), mutta arvakkaapa sainko töistä vapaata. No en!!!!! Mutta kohti uusia pettymyksiä ja pitää keksiä jotain muuta. Niin, oon saanu jo aikaseksi, että sain haettua itselleni HSKH:n jäsenyyttä jonka sain, eli nyt on mahiksia päästä kokeisiin. Ja nyt on ainaki kunnon treenipaikka tiedossa, Ojanko here we come.
Viime lauantaina pääsin taasen itse opettelemaan jotain uutta aksan saralla. Nimittäin leijeröinnin. Täytyy myöntää että pikkusen joutui taas käyttää aivoja, että sen sai hahmotettua. Mutta voin sanoo että ei oo helppoo. Alapuoella on kuva meijän radasta. Tehtiin että koiran pysäytit puomin kontaktille, siitä heitit koiran kasi esteelle ja appari oli 9-putken päässä lelulla palkkaamassa että saan koiran irtoomaan.Yllättävän nopeesti Aava hiffas kuinka homma toimii. Onneks Aava irtoo musta nätistä mutta putken pimee kulma toi haastetta, sillä pimeitä kulmia on tullu tehtyä hävettävän vähä. Muuten tykkäsin radasta!! Tehtiin myös 3-4 väliä niin valssin ku persäjön kanssa. Ittelle meinas olla ongemla, sillä kylvän molempia joka paikkaan, että kumpaa käytän. Ja nyt jälkikäteen ajateltuna, niin olishan se persjättö huomattavasti loogisempi. Mutta samapa tuo kunhan koira vaan menee niinku pitää :)
Tokopuolella ollaan nyt tehty jonkiverran ruutua, joka on itseasiassa yllättävänki hyvällä mallilla. Vielä pitää keskittyä tuohon vauhtiin ja se että Aava menee keskelle asti. Tähän asti on Aavalla ollu muodissa tuo oikea laita, nyt se on etulaita. JOnki verran koomista, seuraavaks varmaan on vasen laita. Tehotreeniin on nyt vuorostaan päässy noutojen palautus ja pito. Molemmat kaipaa vielä rutkasti treeniä, mutta kyllä sitä hyvä tulee. Pitää vaan myös muistaa keskittyä noutojen mielentilaan sillä ne ei oo Aavan mitään leppareita (joka on toisaalta oma vika: joskus huomauttanu mälväämisestä, niin ahdistuskupla/epävarmuus on taas valmis. Huoh).
Tottis puolella ollaan tehty paljo pk-ilmottautumisia tai oikeastaan niiden mielentilaa; tähän asti Aavaa on ruvennu ahdistaan ku joutuu istua ku tuomari seisoo meidän edessä. Oon hyvin viritelly pallolla ja seuruuttanu "tuomaria" kohti ja kun on vielä hyvällä mielentilalla (ennen ku kerkee ahdistumaan/vilkuilemaan ympärilleen) niin pallo lentää. Välillä ennen tuomaria ja välillä ollaan kävelty "tuomarin" ohi ja pallo lentää. Nyt rupeen olemaan tyytyväinen tuohon mielentilaan :)
Ja ollaan me pienesti alotettu mettälajitki :) nääs tuos Talin golf-kentällä on ollu sen verran sulaa aluetta, niin ollaan tehty esineruutua samalla ku ollaan käyty lenkillä. No, sen verran oon ollu laiska, etten suurempia esineitä oo jaksanu kuljettaa mukana niin ollaan tehty esineruutua vain käytetyillä tunnarikapuloilla. Mutta esine ku esine :) Oli kyllä neidissä virtaa ku pääsi taas ettimään ja käyttämään nenää. Suunnittelin jo että teen jäljen kentälle, mutta totesin että sielä käy niin hitokseen porukkaa lenkittämässä koiriaan että kenttä on täynnä kaikenlaisia jäkiä/hajuja eli turha homma tehdä sinne jälkeä. No toivotaan että mettistä pian katuais kaaaaikki lumi niin päästäis kunnolla ajamaan jälkee ja tekemään ihan oikeesti niitä esineruutuja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti