Hatun noston arvonen suoritus

Ihan ensimmäisenä, joudun nöyrimmästi kumartaa syvään ja nostaa hattua erittäin korkeelle. Nääs Berran porukoille menee nämä kiitokset. Mulla oli ensin Berran Enstex-mallin liivi joka kesti vain vuoden verran. Nyt mulla on ollu käytössä Berran Pro Light-mallin treeniliivi joka kesti mun käytössä vain puoli vuotta. Siitä yksin kertasesti hajos saumat ihan totaalisesti. Pistin siitä palautetta Berralle ja sieltä soittivatki seuraavana päivänä. Sain kokonaan uudet liivit, kyllä liivit. Eli sain molemmat nii Pro Lightin kuin Enstex -liivin. Harmikseni olin jo Enstexin heittäny mäkeen, mutta annoin Pro Lightin että saivat käydä viemässä sen ompelimoonsa ja saivat tutkia, mistä moinen saumojen heikkous johtui. Kävin tänään hakemassa liivini ja sain vielä lisäksi muutamat patukat tytöille. Toisen antoivat sen takia, että ovat juuri lanseeraamassa uutta patukkaa ja antoivat mulle saate sanoilla: "tässä sulle tämmönen mitä me ollaan justiinsa lanseeraamassa. Saat testata kestääkö se sun käytössä viittä minuuttia pitempään, että tiedetään pitääkö meijän tehdä vielä tuotekehitystä tälle patukalle". No Sikkahan mielellään testaa patukoita, no problemos :) Mutta olipas hyvää palvelua :)

Maanantaina oli taas hallitreenit sakemanniporukan kans. Sikka oli taas alussa sangen aksa-moodissa mutta nyt siirtyi huomattavasti nopeemmin tottis-moodiin. Tehtiin muutamat ilmottautumiset, seuruuta ylipäätään aksaesteitten vieressä. Ilmot oli hienot , ei mitään ongelmaa, mutta tuo seuruu aksaesteitten vieressä oli aluksi vaikeeta, mutta kyllä se siitä. Pitää vaan treenata tuommosta hirveesti. Toki asiaa ei auta että viereisellä kentällä koirat kiljuu ku aksaavat nii totta kai Sikan on hieman hankalampi pysyä aksamoodissa. Noh, meillä on koko talvi aikaa :) Tehtiin myös jääviä jokka oli superit, loppuun muutamat luoksarit , joissa ei mitää ongelmaa. Siitä siirryttiinki sitte aidan toiselle puolelle, sillä Maaret oli iltavuorossa joten päästii sen takia taasen treenaamaan Agility Akatemialle aksaamaan.  Aava teki ihan hienoo rataa, mutta tuli taas todettua että kyllä meillä on vielä plajo tehtävää!! Ekaksiki, Aava varasti lähöstä aiva hemmetin monta kertaa, murrrrrr...... Muuten alku oli hieno, toki vähä meinasin olla jatkuvasti vitosesteen vastakäännöksessä myöhässä, mutta aina Aava silti tuli hienosti oikeesta välistä ettei ottanu väärää hyppyä. Ja kepit. Ollaan tehty tosi vähä tuommosia keppikulmia, mutta hitto ku joka kerta onnistui oikein. Ekalla kertaa jäin ittekki kattomaan monttu auki että hitto koiruus meni aiva oikein!!!! 13 putkeen irtos hienosti, 14 hypyt meinas aina vähä venähtää ja jouduin aina vähä kalastella ettei menny putkeen . 17 putki meinas olla vaikea ku edelleen kontaktiesteet on vahvemmat ku putket, eli ne edelleen to do-listalle. 20-23 väli oli meijän kompastuskivi tällä kertaa. Ekaksi tein 20 ja 21 jälkeen valssit, ne toimi hienosti mutta sitte testattiin nin että 20 jälkeen valssi siitä lähetettiin vaan muurille ja 22 hypyn jälkeen persjättö. En millää saanu perjätön jälkeen kääntymään Aavaa 23lle vaan hyppäs oikeestaan aina 7 hypyn.  Tehtiin tuo kohta aika hemmetin monta kertaa mutta saatiin lopuksi onnistuminen. Eli tuoki menee todellaki treeniin. Muuten mukava rata, missä oli haastetta mukavasti! Ja taas iso kiitos Maaretille!!!!!

Tiistaina kävin ittekseni Luukissa tallomassa molemmille tytöille peltojäljet. Sikalle tein 620 m pitkän, 4 kulmaa, 6 keppiä ja vanheni 2 tuntia. Ei hemmetti mikä jälki... Ihan niinku neiti ei olis koskaan ajanu peltojälkeä. Eka 100 m oli hieno jäljesti hienosti nenä maassa ja suu kiinni, sen jälkeen ei enää ajettukkaa jälkeä. Hukkas jäljen aina kulmissa ja se oli jotain niiin kamalaa. Onneksi lopun n. 70 m ajoi kuitenki ihan hyvin että sain palkattua vikalla kepillä. *syvä huokaus* . Onneks Aava pelasti mun päivän. Aavan jälki oli 710 m, 6 kulmaa, 6 keppiä ja vanheni kans n. 2 tuntia. Aava ajoi tasasen varmasti , kulmat oli hienot ja kaikki kepit nousi hienosti.
Illalla käytiin taas Meten kanssa treenailees HVK:n kentällä. Sikan kanssa opiskeltiin hyppynoutoa patukoilla, eli heitin patukan madalletun hypyn yli . Kerran tuli takasi kiertäen josta huomautin sen jälkeen teki hienot hyppynoudot joista palkkasin vauhdista toiselle patukalle. Hitto oliko tää näin helppo opettaa. Testasin myös kerran hypyttää metrisen ja ei ollu ongelmaa: hieno ilmava hyppy hyvällä tekniikalla :)
Aava pääsi vaan höntsäilemään, eli tehtiin vähä seuruuta jossa paikka pysyi yllättävän hyvin. Tehtiin jäävät jokka oli ihan ok ja jatkettiin kakejen hinkkaamista, jokka edistyy hitaasti mutta varmasti.

Sikan tiistain jälki

Aavan tiistain jälki

Tänään kävin uusiksi tallomas molemmille peltojäljet Röylän suunnalla: Sikalle 590 m, 5 keppiä, 2 kulmaa, ja vanheni n. tunnin. Nyt oli saakelin hienoo ajamista, niin ku olis konsanaan peltojälki koira!!!! Suu kiinni, nenä maassa ja kulmat meni sukkana. Siis aiva erilainen jälki mitä eileen. Toki eileen oli saakelin märkä heinikko nilkkoihin asti, tänään oli aika kova tuuli ja heinikko oli melkein polveenasti. Ainoastaan sivutuulessa meinas mennä hivenen sivussa, mutta muuten jälki oli ku oppikirjasta konsanaan.
Aavalle tein 480 m pitkän, 5 keppiä, 1 piikki ja 2 kulmaa, ja vanheni myös tunnin verran. Piikissä meinas vähä sekoilla mutta niin kuin eileen sangen hieno varma jälki jossa kaikki kepit nousi. HIeno pieni karvakasa :)

Jälkien vanhentuessa tein olemmille tottikset. Sikan kanssa tehtiin lyhyt seuruu pätkä. Sen jälkeen keskityttiin eteenmenoihin ja nimenomaan suoriin sellaisiin. Vein riviin 3 lelua 10 m välein ja lähettelin niille. Aluksi meinas lähtee vinoon eri lelulle mille meinasin lähettää, mutta hyvin sain Sikan tekemään suoria hienoja lähetyksiä :) Tehtiin myös maahanmenoa niin että heitin pallon ja Sikka sai lähteä perään, siitä käskin yhtäkkiä maahan ja vapautin pallolle. Alussa oli tosi epävarma eikä oikeen tienny mitä sen piti tehdä, eli tämmösiä treenejä ruvetaan tekemään ennen ku liitän sen kokonaan eteenlähetykseen.
Aavan kans tehtiin Ztaa, joka oli hieno, ainoastaan maahanmeno oli hieman hidas, mutta teki kaikki liikkeet oikein :) Sen jälkeen tehtiin merkki - kierto -erottelua. Yllättävän hyvin erotteli molemmat!! Missä välissä Aava erottelun on oppinu ku en oo ees sitä sille opettanu??!!??

Sikka ja Sikan ongelma ku on niin hirveesti leluja :)

10 + 5 + 15

Keskiviikko illalla meillä oli myös ohjaajien vimpat treenit Pian ohjauksessa. Sikkasen kans tehtiin jääviä. Ekaksi otettiin käsittelyyn seisominen. Tehtiin takapalkalla muutamia, ja teki hienot lukkojarrutukset. Tehtiin useempi toisto, nii ei ollu lopussa läheskää niin napakka pysäys mitä ekoilla toistoilla, joten pitää tehä maksimissaan pari toistoo per treeni. Mutta tuo takapalkka toimi hyvin. Sen jälkeen tehtiin maahanmenoja muutama toisto: Sikka putos erityisen hyvin maahan heti käskystä, että jopa ittekki hämmästyin. Eli jotain pientä herneitten liikehdintää oli tapahtunu malinoissin aivokopassa. Sitte meijän vitsaus nimittäin istuminen. Ja sitä hinkattiin, eikä siitä yksinkertasesti meinannu tulla vaan yhtää mitää. Ku itte kävelin takaperin nii teki hienot istumiset hyvällä tekniikalla (= haluan siis että koiralla etujalat jää paikoilleen ja tuo peppunsa alle, eli ei lysähdä taakse päin), mutta ku otin Sikan seuruuseen nii istumisista ei tullukkaa yhtää mitää ja tekniikkaki oli huono ( eli lysähti taakse päin). Loppujen lopuksi oli Sikanenki niin sekasi että mitä siltä nyt loppupeleis vaaditaan. Mutta saatiin palautetta siitä että ollaan tehty erittäin hyvät pohjat jääville (jos multa kysytään niin onhan se sulaa tyhmyyttä jos ei hajota liikkeitä atomeiksi ja treenaa niitä erillisinä asioina, eikä yritä tehdä kokonaista liikettä). Sikkaan olin siinäki mieles tyytyväinen että edelleenkää se ei kertaakaan ruvennu ennakoimaan, vaikka tehtiin monta jäävää putkeen ja kuunteli oikeesti mitä sille sanon!!!

Torstaina kävin ittekseni Korson nurtseilla treenailemassa. Molemmat tytöt sai ruutu-treenin ja Sikka sai yllättäen taas treenata jääviä. Seisominen ja maahanmeno oli hieno joten tein vain yhet molempia. Ja vikana istuminen, ja hitto se toimi ihan hemmetin hyvin . Eli taas oli herneet liikkunu yön aikana pienen malin päässä. Eli nyt meillä on liikkeestä istumnenki hyvin hanskassa. Hyvällä tekniikalla ja ilman minkäään näkösiä apuja :)

Perjantaina oli tarkotus mennä Heidin ja sakemannien kans Talille treenaamaan mutta sielä oliki porukkaa nii mentiin Sirkuskentälle. Sikka pääsi taas tekemään muutaman kerran kaikki jäävät ja kaikki toimi ihan hemmetin hyvin. Jessss. oon tyytyväinen :) Sikka teki myös paikkista ja eteentulemista ku on nytte ruvennu hidastamaan hirmusesti, joten monta vauhtipalkkaa ja välillä otin eteen asti , niin nyt on taas vauhti kohdallaan. Sikan kans tehtiin myös kierto - nouto -erottelua. Voi pojat ku oli aluksi hankalaa, mutta rupes kyllä hyvin kuuntelemaan. Mutta taas mun tuurilla otin sen perinteisen klassisisen "vielä yks" ja sitte ei enää onnistunukkaa ja sen jälkeen ei meinna onnistua millää ja Sikasta tuli hirmu epävarma. Olis taas vaan pitäny lopettaa ennemmin.......
Aava teki kiertoa noutokapuloitten ohitte, muutaman kerran sai muistuttaa mitä tehdään, mutta sen jälkeen toimi hienosti. Hinkattiin myös kakeja, jokka nyt kaikki vaihdot toimi hyvin!!!! Eli nyt vaan pitää ruveta kasvattamaan etäisyyttä :)

Taas sai tytöt lauantaista vapaapäivän. Mutta tänään startattiin Aavan kisa ura aksapuolella. Hienosti sieltä tuliaisina 10 , 5 (sija 2.) ja 15, eli ei sentää hyllytetty yhtäkää rataa. Eka rata oli mukava hyppäri jossa tuomarina Johanna Wüthrich. Siinä meillä oli ongelmana kepeille meno, sillä meni vasta kolmannella kerralla oikeeseen väliin. Sen verran hankala rata että makseissa oli vain 2 nollaa.

Toisena oli agi-rata jossa tuomariharjoittelija Jarmo Kumpulainen oli tehny yllättävän vaikeen radan ku oli kuitenki kyseessä ykkösten rata, silti vauhdikas ja tykkäsin itte kyseisestä radasta. Aavalla oli hyvin lähellä ettei tehny lentokeinua ja puomille meni vähä epävarmasti. Lopussa tuli kielto vikasta putkesta. Kepit haki tässä paljon paremmin ku jäin enemmän Aavan taakse :) Tällä radalla ei tullu yhtäkää nollaa ja oltiinki toiseksi nopeimpia vitosellamme eli korkattiin palkintopallisija :)

Vika rata oli kans agi-rata ja edelleen Jarmon käsialaa. Taas yllättävän vaikee yllösten radaksi. Ja tältäkään radalta ei tullu yhtäkää nollaa. Aava oli jo lähtöön mentäessä hyvinki tahmea ja jäi selkeesti kiinni puomiin, joten ekalta putkelta kielto (toki ohjasinki melko huonosti....), samoin virhe puomi ylösmenolta ja aan alastulolta. Eli sangen epätyypillisiä virheitä Aavalta, muuten hieno rata ja superit kepit.

Tänään illasta käytiin vielä yhteisissä kimppatokoissa Sirkuskentällä. Aava pääsi vaan hötsäileen ja tein muutaman ruudun ja muutamat vaihdot kakeihin. Molemmat oli yllättävän hyviä. Sikan kans tehtiin ekana paikkis, missä pysyi yllättävän hyvin. Tehtiin seuruuta ja keskityttiin paikkaan sillä meinaa elää mun makuun vähä liikaa. Seuraavassa treenissä näkee auttoiko yhtää. Tehtiin myös muutamat ruudut ja niin että mulla ei ollu ees targettia ruudussa ja silti teki hienon ruudun . Eli eihän meijän ruutu vielä valmis oo mutta se rupee oikeesti oleen hyvällä mallilla :) Tehtiin myös luoksarin pysäytyksiä, mutta tein ne vaan kierroista. Seisomisia ollaan tehty muutamia kertoja niin että mulla on ollu niin käsi- ku ääniapu, mutta nyt tein vaan pelkällä käsimerkillä. Edelleen superit lukkojarrutukset, Ekaa kertaa testasin myös maahanmenoja, Hitto ku toimi hyvin, tein ekalla niin ääni- ku käsimerkki ja tokan pelkällä käsimerkillä, ja sinne se tipahti kentän pintaan . On se vaan niin <3 eikä taaskaan ennakoinu yhtää!! Tästä on niiin hyvä lähtee kohti uutta viikkoa :)

Nenähommeleita ja aksaa erimuodossa

Perjantaina kävin ittekseni tallomassa molemmpille tytöille suht helpohkot jäljet. Sikalle jälki oli 670 m pitkä , 6 keppiä jokka piilottelin, jana 12 m vasemmalle, ja vanheni tunnin verran. Jana oli hieno, ainoo että huomas että oon tehny paljo niitä vähä alta 10 m janoja nii jäi pyörimään niille paikkeille. Ja ei ihan siinä kohtaa riittäny varmuus jatkaa. Otin uuden lähetyksen ja irtos nyt hyvin sinne reiluun 10 metriin, tarkisti takajäljen mutta lähti oikeeseen suuntaan. Muuten jälki oli alussa melkoista kaahottamista eikä meinannu rauhottua jäljelle millää. Kyllä Sikka jäljellä pysyi, mutta sinkoili ja tarkisteli hirveesti kaikkee, eli mitenkää nättiä ajamista se ei todellakaan ollu. Totesin että pitää käydä vaikka pellolle talloos muutamat jäljet että saadaan tarkkuus taas kuntoon. Kepeistä ekan meinas mennä yli muta sen jälkeen nousi loput kepit hienosti. No se eka keppi oli pienen kallion kielekkeen heti alla mistä Sikka veti jäätävän moisen loikan, joten yli se sen takia meni.
Aavalle tein 640 m , 5 keppiä, vanheni reilun tunnin . Jana ei ollu pitkä mutta siinä oli jyrkkä "töntäre" jonka jälkeen lähti jälki oikeelle. Hienosti Aava meni töntäreen ylitte ja lähti oikeeseen suuntaan. Maasto oli helppoa joten mentiin hyvinkin vauhdilla : Aava kirjaimellisesti juoksi koko jäljen ja itte yritin pysyä vaan perässä. Ainoo kohta missä vauhti hidastui oli kun talloin jäljen tien piennarta pitkin ja takaisin metsään. Aava oli siitä vähä ihmeissään, mutta jäljesti silti hirmu hienosti. Kaikki kepit nousi, eikä menny harhaan vaikka joku marjastaja semmosenki meille teki.

Lauantaista sai tytöt vapaapäivän ku itte vietin työmaalla 14 tuntia. Mutta sunnuntaina mentiin piiiiiiiitkästä aikaa Heidin ja poikien kans treenailemaan. Heidi on lomalla ja tuli loppuviikosta omalta lomareissulta jenkkilästä, joten päätettiin illasta mennä tallaamaan jäljet Talosaareen. Heidi talloi mun tytöille jäljet ja mä talloin Pojulle, koska Luka oli saanut jäädä kotiin. Sikan jälki oli 450 m pitkä 5 keppiä, jana oli 7-8 m, vanheni n. 50 minuuttia. Janalta lähti ku tykki ja kävi taas tarkistaas takajäljen, nyt vaan hieman pitemmältä matkalta mitä perjantaina. Kuitenki kääntyi ja jatkoi jäljestämistä oikeeseen suuntaan. Nyt Sikka ajoi huomattavasti tarkemmin eikä seilannu jäljellä yhtän. Toki Sikka ei oo pitkään aikaan ajanu vieraan ihmisen jälkeä. Eli edelleen halutaan vapaaehtoisia tallomaan Sikalle jälkiä !!! Kaikki kepit nousi hyvinki varmasti.
Ja Aavan jälki. Kröhöm... En tiiä kuika me taas pystyttiin sössimään Aavan jälki. Okei, meistä ei kumpikaan ollu tajunnu että tuo pimeä tulee nykyään jo nii hiton aikasin, ja eihän kummallakaan ollu mitää lamppua mukana. Sori, oli Heidillä autossa, mutta eihän siinä ollu patteria. Janalta ei ees nähty mihin koko jälki meni (eikä Heidikää sitä muistanu) , onneks tsägällä Aava nosti jossain kohtaa jäljen ja lähettiin ajamaan. Ku vaan päästii jäljelle nii alun Aava ajoi super hienosti, pari ekaa keppiä nousi, vaikka tuotti meille hankaluuksia ku ei enää pystyny kattoo koiraa ku piti keskittyä omiin jalkoihin ku oli jo hämärää. Mutta sen jälkeen Aava hukkas jäljen koska siinä oli samoillu pari sienestäjää niillä paikkeilla. Ja koska oli muutenki pimeetä nii ei nähty missä ees merkit oli. Samoiltiin meki siinä joku tovi. Onneks puhelimissa on ees jonkilaiset taskulamput nii mentiin niitten valos ja löydettiin yks merkki mistä Aava sai nostettua jäljen ja päästiin loppuun asti. Mutta taas, tää oli jo 6-7 kerta ku me onnistuttiin kusemaan Aavan jälki. Todettiin että tullaanpa seuraavana päivänä talloon aamusta uudet jäljet, nii samalla saadaan loput merkit mitä ei pimeessä nähty nii kerättyä pois. Mulla oli maanantai vapaa joten näin tehtiin. Taas Heidi talloin mun tytöille jäljet ja mä talloin nytten molemmille pojille jäljet. Sikalle tuli jäljeksi 840 m, 5 keppiä, jana 12 m, vanheni  yli 2 tuntia ku jäätiin vaan Heidin kaa höpöttään kaikkee turhaa. No ihan hyvä välillä ajaa vanhempiaki jälkiä.Nyt Sikalla tuli taas epävarmuus janalla, eikä meinannu millää irrota sinne yli 10 metriin. Eli otin vähä lähempää ja sit nosti jäljen hienosti. Mutta itte jäljestäminen oli taas kaukana sunnuntai-illan hienosta tarkasta, eli sama moodi mikä perjnataina. Oli sielä muutama tosi hyväki pätkä, mutta pääsääntöisesti se oli kaukana nätistä tarkasta ajamisesta. Eli todellaki mennään nyt sitte pellolle ajamaan jälkiä. Kepit nousi kaikki hienosti.
Sitte Aava. Ja taas hitto kustiin periaatteessa taas sen jälki. Talosaaressahan on jousiampujien rata sielä mettäs ja sielä on niitä kaiken maailman elukota ja erilaisia maalitauluja, mutta e-i  k-o-s-k-a-a-n sielä oo tullu ketää vastaan. No ku Heidi tuli jäljeltä pois , nii totes että sielä oli ihmisiä ampumassa,  Kun hän oli kuullu että jousipyssyillä ammutaan nii ei oikeestaan uskaltanu enää liikkua ja pyrki mahdollisimman nopeesti pois. Oli sielä tullu muutamat ihmiset vastaan jokka oli oli kuulemma ollu vähä ihmeissään että mitä Heidi sielä tekee. Ja sanoivat vielä Heidille että sielä on muitakin että kannattaa olla tarkkaavainen. Sen takia ei Heidi merkannu loppua jälkeä eikä pistäny loppuun ees keppiä. No todettiin että Aavalle piti saada onnistunu jälk,i nii Aava ajoi Lukalle tarkotetun hyvin helpon ja lyhyen jäljen (eipä eläkkeellä olevalle spondarikoiralle tartte ihmeellisempää jälkee talloo, ku vaan pääsee jotai tekemään mielenvirkeydeksi). Eli Aava sai hyvin helpon hieman alta400 m pitkän 4 keppiä pitkän jäljen missä ei ollu yhtää mitää ongelmaa. Luka kävi ajamassa Aavan jäljen about puoleen väliin kepille, missä ei ollu vielä jousiampujia, eli saatiin Lukallekki jonkilainen jälki, ja haettiin ne pari merkkiä samalla pois mikkä oli Heidi vielä pistäny.

Maanatai illalla päästiin taas uuteen porukkaan treenaileen tottista koska Heidi kuuluu Saksanpaimenkoiraliiton Helsingin alajaostoon, ja heiltä puuttui halliporukasta muutama ihminen joten päästiin siihen porukkaan Heidin siivellä. Maanantaina siis alkoi niitten kanssa hallitreenit, jokka on Agility Akatemialla. Eli naurettiin Heidin kans että molemmat kävi nukkuus päikkärit ja syömäs ja sit mentiin yhessä vielä tottistelemaan. Ekaks ku mentiin halliin nii Sikka oli totaalisen agilitymoodissa, sillä sielä oli jätetty muutamia esteitä ja putkia keskelle kenttää houkuttimeksi. Eikä niitä siirrelty pois koska kukaan muu koira ei tee aksaa niin eihän ne niitä häirinny. Mutta oli pienen malin pää hieman sekasi, eikä meinannu mennä ollenkaa tottismoodiin aksa-härpäkkeitten takia. Sikka saattoi olla hyvässä seuruussa hyvässä mielentilassa, silti se yhtäkkiä singahti putkeen ja tuli taas takas seuruuseen niinku mitää ei olis tapahtunukkaa. Vein Sikan hetkeks autoon ja otin toisen kierroksen nii oli huomattavasti paremin tottis-moodissa ja teki huomattavasti paremmin töitä. Mitää suurta ja ihmeellistä ei tehty, ku nyt vaan oli tärkeetä ettei oltu aksamoodissa. Mutta kyllä se siitä. Sinänsä oon tyytyväinen että siirsi ittensä samantein aksamoodiin paikasta riippumatta, vaikka näki esteitä kentällä. Ja ehkä ens kerralla siirrän kaikki esteet reunoille nii ei meekkää sen takia aksamoodiin.
Aava pääsi vähä höntäilemään ja pääsi Aava muutaman kerran menemään kepit ja keinun yleisön pyynnöstä.

Siitä innostuneena käytiin Heidin kans tiistai aamuna omalla halilla heittääs nopeet aksatreenit niin että Heidi pääsi testaamaan lajia. Eli pääsi ohjaamaan Aavaa. Olin yllättyny kuinka hyvin Aava toimi Heidin kans, ja teki töitä täysillä. Okei, kyllähän Aava tuntee Heidin erittäin hyvin, mutta esim. Aava ei tee aksaa mun siskon kans oikeestaa ollenkaa. Sikan kans tehtiin aata. Ja että saisin ne juoksukontaktit. Ihanhyviä toistoja saatiin, mutta myös muutamat huonotki.... Tehtiin myös 2o-2o puomille mikä on jo suht hyvällä mallilla.

Tänään oli syyskauden vikat aksatreenit. Ja kuten tapoihin kuuluu niin ainahan on PAKKO pitää perinteiset kisat. Toki tälläkertaa hieman erimuodossa nimittäin pidettiin Gamblersit. Voin sanoo että oli hieman huikeeta!! Laji on maailmalla tällähetkellö melkoinen hitti , mutta meille Suomeen kyseinen laji ei oo vielä rantautunu. Säännöt löytyy Gamblersiin TÄÄLTÄ. Mutta radalla kaikki esteet pisteytetään (5 pistettä: kepit, puomi, 4: keinu ja A, 2: pituus, muuri, putket, 1piste: hyppy). Sulle annetaan tietty aika jonka aikana yrität kerätä mahdollisimman paljon pisteitä puhtaasti suoritetuilla esteillä. Kunkin esteen sai suorittaa vain 2 kertaa eli et voi hinkata esim puomia kokoaikaa. Kun aika umpeutuu tuomari puhaltaa pilliin ja sen jälkeen on tietty aika käydä suorittamassa kolme viimeistä estettä sallitussa ajassa, niin että et saa mennä viivan toiselle puolle vaa joudut ohjaamaan kauempaa. Meillä nämä ajat oli pisteitten keräämiseen 40 sekuntia, ja Gambleriin 20 sekuntia. Eli periaatteessa jos olit radan toisessa päässä nii sulla oli se 20 sekuntia tulla suorittamaan ne viimeiset esteet. Pisteitä sai siitä että jos suoritti hankalemman (meidän radalla putken kautta) ohjauksen Gamblerissa sai + 20 pistettä, jos helpomman (meillä hypyn kautta) sai +10 pistettä (eli sen lopun kolme vikaa estettä mikkä oli määritetty). Samoin jos suoritti kaikki putket radalta nii sai +6 pistettä. Pisteitä kerätessä ei saa kyseistä Gambleria suorittaa numerojärjestyksessä että ns. harjoittelis loppua valmiiksi.
Itte huomasin että vaikka rata näyttää helpolta ja kaikkee, mutta kyseinen laji oliki yllättävän vaikeeta, koska joudut itse suunnittelemaan radan ja se että koska normiaksaradassa on määritelty minne meet seuraavaksi nii tuossa joudut miettimään ja oot hieman epävarma minne mennään seuraavaksi, nii se näkyy koirissa. Myös kokeneemmissakin kisaajissa. Ja se jos ohjaus menee pieleen ja koira menee eripaikkaan minne itte suunnittelit, nii siinä kohtaa meinas ainaki itteltä pakka hajota pahasti. Me tehtiin kaks kierrosta mikä tuli tarpeeseen sillä eka kierros tais mennä kaikilta melkoisen plörinäksi. Mutta voin suositella kaikille. Hirmu hauskaa ja erilaista!! Toisaalta tässä näkee myös sen kuinka hyvä estefokus koiralla on. ja tuli todettua ettei se Aavalla ookkaa niin hyvä, varsinki jos oon pikkusenkaan epävarma. Tässä vielä meidän rata:

Mutta ens viikko lomaillaan seuran puolesta aksassa, ja sit alkaaki hallikausi!!

Mutta hieman pohdintaa. Mä en tiiä, mulle on nyt tullu joku ihmeen hinku lähtee opettaan Sikalle juoksukontakti myös puomille. Okei moni varmaan pitää mua täs kohtaa masokistina. Koska tiiän, se ei oo kuukauden , eikä kahden projekti, vaan puhutaan vuoden projektista. Onhan juoksukontaktit näyttäviä ja monessa suhteessa vois toimia Sikkaselle, koska se irtoo nii hyvin että voitettais siinä mielessä aikaa. Mutta toisaalta mietityttää oma vauhti, koska Sikka on jo nyt nii saakelin nopee, nii mietin että jäänkö vielä enemmän jälkeen sen kanssa. Ja toisaalta, meijän 2o-2o ei oo vielä niin vahva ettenkö saisi opetettua sitä juoksukontaktille. Tää idea tuli jo tos viimeviikolla mun mieleen ja oon nytte miettiny asiaa. Itte en halua opettaa sillä boxi-tyylillä (Rachel Sandersin tyylillä  ) vaan nimenomaan sillä  Silvia Trkmanin tyylillä. Mutta katotaan, siin suhtees pitäis vaan tehdä päätös ja lähtee treenaamaan. Eli näillä näkymin tiiän mitä ruvetaan tekemään Sikkaliinisen kanssa. Eli pari kertaa viikkoon juoksukontakti treeniä!!

Ei (kö) se ookkaa niin tyhmä miltä näyttää

Nyt on tullu taas tehtyä niin monenlaista että en jaksa ruveta erottelemaan meijän treenejä mutta muutama nosto:
Viime viikon tiistaina käytiin taas Meten ja Ariittan kans treenailees. Otin eka Aavan jonka kans vaan vähä höntsäiltiin ja tehtiin loppuun kaket. Aavalla m-s vaihto on jo tosi hyvä. Samoin toisin päin eli m-s. Niitä ollaan ny kyllä viimeaikoina hinkattukki.... nyt testailin i-s ja s-i vaihtoja. S-i vaihdot oli ihan hyvät mutta i-s vaihdot oli hirmuhankalat sillö valui melkeen joka kerta. Eli nyt otetaan ne treeniiin kunnolla nii saadaan kaket kuntoon :)
Sikka pääsi eka tekeen ilmottautumisen ja sen jälkee henkilöryhmää. Molemmat meni superhienosti vaikka henkilöryhmässä oli yhtenä ihmisenä Ariittan 3 vuotias tytär joka ei oikeen malttanu seistä paikoillansa. Ei se silti Sikkaa haitannu. Totesin vaan että ku kiersin ihmisiä nii  jos Sikka on ulkoreunalla nii meinaa hivenen irrota joten pitää ruveta kövelemään kaheksikkoa normiseuruussa. Tehtiin jääviä takapalkalla niin että Mette käveli aiva meijän takana ja ku annoin käskyn jäi nii vapautin samantien Metelle leluun kiinni. Maahan menoissa jäi jo kuverran kyttäämään lelua, mutta seisomisissa toimi hyvin. Saatiin hienot lukkojarrutukset niihin :) . Liikkeestö istuminen oli taas supervaikeeta ja jouduin antaa tosi vahvat avut siihen. Ne on selkeesti kaikkista heikoimmat.
Ariitta halus Diolle semmosen niin arkeakin helpottavan luoksetulo/kontaktitreenin. Sillä Dio vaan menee perheen muitten koirien mukana joten haluas selkeesti varmemmat luoksetulot ja se että reagoi omaan nimeensä vaikka ympärillä on muita koiria tai vaikka mitä tapahtuis. Käytettiin mun koiria hyödyksi sillä Meten Santtu-koiruus söis Dion samoin tein. Kirjaimellisesti. Otin Sikan sen oman treenin jälkeen vaan leikkimään ja höntsäileen kentälle ja Ariitta pyöri Dion kans meidän ympärillä. Voin sanoo että on se vaan hienoo ku koko treenin aikana Sikkaei kertaakaan vilassukkaa Ariittaa tai Dioa vaikka pyöri välillä parin metrin päässä. Ei se kyllä mistää välitä ku vaan hengailtiin kentällä <3

Viime ke oltiin ohjaajien treeneissä. Sillä kertaa tehtiin Sikan kanssa ruututreeniä. Voin sanoo että hitto tuo elukka on viisas. Okei päästiin ruudussa paaaaljo eteenpäin paikan suhteen ja sen fokuksen suhteen sinne ruutuun. Nyt ku mä vaan osaan ohjata sitä sinne. Rupes ymmärtämään paikan muutamalla toistolla. Piiaki sanoi että Sikalla oikeesti liikkuu ne herneet sielä pääkopassa sillä ei olis hänkään uskonu että oivaltaa asioita noinki hyvin.

Viime torstaina kävin tekemäs aksaa Kivikossa. Sikan treenistä ei jääkkää jälkipolville kerrottavaa. Mutta Aava. Meidän keinuoperaatio on vihdoin päässy maaliin saakka!!!Eli tehtiin koko korkea keinu ilman ahdistumista tai paineistumista. Nyt on kuulkaa lottovoittaja-fiilis. Jos lähdettiin siitä, että ku vaan kävelinkään keinun ohitte nii Aava jo juoksi pois kentältä. Kaiken kaikkiaan tähän meni yli vuosi sillä pidettiin kunnn taukoja että Aava sai "kasvaa" asian suhteen. Mutta nyt vaan varmuutta ja sittekohti kisoja :)

Tiistaina kävin itteksenitreenailees hallilla aksaa. Aavan kans otettiin takaakierrot treenin aiheeksi, sillä Aava lähtee tosihuonosti takaakiertoihin ja joudun saattaa sen tosi läheltä estettä, hyvin rupes karvakasa tajuumaan ja irtomaan niinhin takaakiertoihin. Sikan kanssa tehtiin niinkin yksinkertaista asiaa, ku että oppis itsenäisesti "noukkimaan"esteitä vaikka en niitä sen enempi merkkaisikkaa. Hyvin neiti ymmärsi. Itseasian ihan hemmetin nopeesti.

Eileen meillä oli kouluttajien treenit hallilla. Lajina siis toko. Päätin räväyttää potin ja tein Aavan kans kokeenomaisen treenin, koko avon lävitte. Konaisuutena oon ihan supertyytyväinen sillä teki hyvällä ilmeellä koko kokeenomasen. Pieniä pikkuvirheitä sattui : kiertotötsä oli pistetty nurkkaan ja lähetettiin vinosti kiertoon, näitä ei olla tehty koskaan , eikä Aava meinannu bongata kulmassa olevaa tötsää millään. Eli tää menee treenilistalle. Seuruu vähä hajoili niin ku se tähän asti on hajoillu, hyppy oli hyvä, luoksari hyvä, jäävät ok, ruudussa jäi liian eteen ja ku karvakasa tulee maahanmentäessä eteenpäin niin varpaat tuli etureunan yli. Eli edelleen jatketaan sen paikan treenaamista. Ja kaukoissa se nousi!!! Tehtiin kaukot vikana ja palkkasin Aavan ekasta istumisesta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin

Muuten ollaan Sikan kanssa saatu nytte kaikki jäävät tietyssä suhteessa valmiiksi: erottelee (mikä ei oo koskaan ollu ongelma), ja tekee hienot jäävät ilman apuja. Luoksarin pysäytykset on hienot lukkojarrutukset. Ja sikkalainen EI ENNAKOI. Hieman luksusta ku ei tartte miettiä että rupeeko ennakoimaan vai ei. KOkeilin vielä eteenmenoon maahanmenemistä, mutta se oli liikaa pienelle malinoissille, sillä neitokainen meni ihan sekasi, Ei tienny mitä piti tehdä, sen jälkeen ei meinannu ees irrota lelulle, ku tein eteenmenon suoraa lelulle. Hassu... Ja meidän tunnariprojekti edistyy. Oon tehny niin että mulla on namialusta metrin pääs tunnareista eka vapautan namille jonka jälkeen ettii oman. Tuntuu toimin ja rauhoittavan neitiä mukavasti että touhusta tuleeki jotain.

Ja jotta saisin tästä tekstistä tulisi jäätävn pitkä nii kirjotetaan vielä tästä päivästä. Nimittäin tänään kävin Sikan kanssa Lahdessa BH-kokeessa. Ja läpihän se meni!!!! Niin vain tuli SIkasta BH Sikka :) Tuomarina toimi Vesa Häkkinen. En ollu ennemmin käyny kyseisen herran kokeissa, mutta voin nyt näin kokemuksesta sanoo että on sitte tiukka tuomari tottiksien suhteen. Monelta muulta olis päässy läpi , mitkä Vesa hylkäs.
 Mun epäonnekseni arvoin meille numeron 2. eli mun kauhu: ekas paris ja heti paikkikseen. .. Puoliväliin asti Sikka makas hyvin, mutta sitte nousi istumaan. Pysyi kuitenki nätisti eikä lähteny minnekkään. Hihnaseuruu: arvaa ollaanko koskaa ees treenattu, ihan ok:sti Sikka seuras. L-siipi meni ihan mettänrajaan minne Sikka vilkaisi muutaman kerran mutta muuten ja hölöryhmässä jouduin antaa lisäkäskyn. Arvosanaksi vielä erittäin hyvä. Vapaana seuruussa normi hyvää työtä, ja arvosanaksi erittäin hyvä. Istumisessa, ei mitää moitittavaa, arvosanaksi erittäin hyvä. Maahanmeno ja luoksetulo: Seuruu hyvä ja jäi hienosti, mun kutsusta Sikka tuli, mutta niin lähti myös rotikkauros paikkiksesta. Kyseinen uros ei ollu ihan niistä kilteimmmästä päästä. Siirsin Sikan mun taakse että jäin koirien väliin. No rotikan ohjaaja tuli muutaman sangen painokkaan kirosanan saattelemana juosten ja hääti koiransa pois. Mutta tämän takia meiltä jäi liike vajaaksi mutta saatiin arvosanaksi hyvä. Myöhemmin kyllä rotikan ohjaaja tuli pahoittelemaan, mutta eipä tuo niin haittaa sillä ku se ei Sikkaa haittaa yhtään, eikä se ollu moksiskaa tilanteesta. Mutta näin kokonaisuudessaan Sikka teki hirmu hyvää työtä, vähän se oli aluksi tavallista enemmän vietereillä mun jännityksen takia. Ja näkyi kokemattomuus kisatilanteessa. Eli nyt vaan rutiinia kisamaisiin treeneihin.
Mutta veikkaan että näistä kokeista tulee vielä sanomista jälkikäteen, sillä esim ku se rotikka tuli luoksarissa meijän "päälle" niin periaatteessa sääntöjen mukaan koirakko pitäis hyljätä ja siitä pitäisi mennä tieto liittoon. Kuitenkin koira suoritti hyväksytysti bh:n läpi (koirakko teki kyllä ihan törkeen hiennon tottiksen ja sai kaikista arvosanaksi erittäin hyvä, ainoo vaan oli se paikkis siihen saakka ku annoin Sikalle luoksarikäskyn) siitä jo moni paikalla olevista vimmastui. Lisää vettä myllyyn toi se että meidän jälkeen olevassa parissa oli sakemanni narttu joka ei koko kaavion aikana ottanu ku yhden hyvin lyhyen kontaktin ohjaajaan. Toki käveli vieressä, välillä vähän haistellen ja oli kunno perinteinen matkalaukkumalli. Koko kaavion aikana ei koira oikeen skarpannu millään lailla ja teki kaikki sangen hitaasti, vaikka ohjaaja hiljaa jutteli höpötti/yritti kehua koiraa puolet koko kaavion aikana. No se koirakko sai hylätyn. Moni protestoi sitä, että koira suoritti kaikki liikkeet ja seuruussa piti paikkansa, mutta missään sääntökirjassa ei sanota että koiran pitää pitää kontaktia (piti ittekki tarkistaa ja eihän sielä sanota ku : koiran täytyy olla rauhallisena ja tarkkaavaisena ohjaajan vieressä). Eli tämä oli maailmasta suurin vääryys sillä rotikka lähti ja sai hyväksytyn mutta tuo sakemanni ei. Mulle ittelleni on oikeestaan ihan sama, ja saa kaikki tehdä omat johtopäätöksensä,  mä en oo tuomari. Mulle riittää se että saatiin Sikkasen kanssa koe hyväksytysti läpi :)

Tokoiluinnostuksen massa-aalto

Täytyy myöntää, että muhun on piiiiiiiitkästä aikaa purru taas perinteinen tokokärpänen. Hitsit ku tokon treenaminen onki kivaa!!!

Tiistaina illalla oli tarkotus mennä kolmisteen treenaileen, mutta Ariittalle tuli logistisia ongelmia joten oltiin Meten kans vaan kaksistee. Olipas kyllä ihan sairaan mukavaa nähdä Metteä ja sen hurpaleita pitkästä aikaa. Ja totta kai oli kiva nähdä mimmonen hirmu-karvakorva Sintistä oli tullu. Sakemanni-neidillä on jo ikää huimat 5 kk. Voin sanoo että mä en oo ikää nähny noin hyvä päistä ja täysjärkistä sakemannia en oo ikää nähny. Hieno pieni :)  Mutta treeneihin: Aava pääsi vaan höntsäileen ku tehtiin tottiksia, eli teki muutaman kerran aan , vähä seuruuta ja eteenmenon.
Sikkasen kanssa tehtiin ilmottautumisia, missä ei ollu yhtää mitää ongelmaa: kertaakaa se ei ees vilkassukkaa Metteä. Tehtiin muutamat noudot ja niiden loput koska meinannu jäädä vähä kauas palautuksessa. Yks luoksari ja loppuun eteenmeno. Hienosti Sikanen teki töitä vaikka oltiin uudella kentällä Espoon perukoilla :)

Keskiviikkona oli omat ohjatut aksatreenit. Kerranki tuli kuvattua omat treenit... tulee tehtyä sitä ihan liika vähä. Kutosputkelle leijeröiti meinas olla vähä hankalaa joten palkattiin Aava muutaman kerran kutos putken alkuun. Ongelmana oli myös kasi putki sillä Aavalla on kontakti esteet huomattavasti vahvemmat joten meni suoraa aalle. JOten palkkailtiin myös putken alkuun sieltä.  Kymppiesteelle meinasin olla melkeen aina myöhässä mutta muuten ok. Kepeillä oli ensin puomin puolella mutta juostessa jouduin tehdä pienen koukun etten törmää esteeseen ja sen takia Aava meni väärään putken päähän. Olis pitäny päästä niin paljo edelle koiraa että se olis toiminu mutta koska Aava tarttee niin paljon tukea kepeillä joten en päässy. Olis pitäny juosta toista puolta jo alun alkaen. Tein sen vasta lopussa . Muuten loppu oli super hieno (otettiin vaan pituudelle asti ku keinu on edelleen vaiheessa). 19 esteen Aava noukki matkalta hienosti ja aalle irtos hyvinki nätisti. Oon kyllä supertyytyväinen. Sen verran olin laiska että en jaksanu fiksata videota minkä Erja kuvas treeneistä joten pistin kaikki yhteen pötköön. Ohjauksissa on vielä paljo parantamisen varaa: esim. en ohjaa loppuun asti monestikkaan putkiin
  Sikan kans tehtiin rengastreeniä, niin että tein erilaisia ohjauksia renkaalle. Sikka rupes hakemaan ihan superisti kyllä renkaalle, eikä missannu kertaakaa että olis menny ohi. Tehtiin vielä juoksukontaktia aalle. Sikkanen asetti oman laukkansa niin superisti jo just niin ku pitää joten muutamia treenikertoja nii uskon että se on sitte siinä. Ei tartteta miljoonia ja miljoonia toistoja.

Torstaina ku olin käyny pitääs treenit nii kävin tekemäs molemmille tytöille lyhyen ruututreenin Heurekan nurtseilla. Aavan kans hakattiin päätä seinään sillä tuntui että karvakasa ei oo koskaa taas kuullukkaa koko ruudusta. Hitto ku välillä Aava tekee hienoja (ja oikeaoppisia) ruutuja, ja välillä ei sitte millää. Hieman turhauduttavaa....
Sikkanen rupee jo ihan hyvin hahmottamaan ruudun ja vauhti on hyvä, mutta nyt meillä on seuraava ongelma: Sikka pysähtyy nopeesti ku sanon, mutta kääntyminen vaatii sen verran ison tilan jolloin jää ruudun reunaan, mun tapauksessa ruudun oikeeseen reunaan. Eli työsarkaa meillä on vielä Sikkasen kanssa.

Perjantaista ja lauantaista sai tytöt vapaapäivät mun töitten takia ku taas vietin pitkät päivät töissä. Tänään oli taas yhteiset tokotreenit Sirkuskentällä. Aavan kans tehtiin ensin paikalla istuminen piilossa: ei mitää  ongelmaa. Tehtiin muutamat ruudut, joista eka oli hyvä mutta tyhmänä en jättäny siihen joten homma taas kusi arrrggghhhhh..... tehtiin muutamat jäävät ja ohjatut. HIenosti Aava toimi, eli ei ongelmaa.
Sikan kans tehtiin kiertoa sillä matkalla kiertoon juostessa vilkasee mua e(mutta se ei oo millää tapaa epävarmuutta vaan tarkistus että koska tulee palkka) joten palkkailin suorista menoista suoraa merkille niin että mulla oli pallo tötsän takana. Sikka meni siitä ihan sekasi, mutta pienen vääntämisen jälkeen neiti tajus jutun juonen. Tehtiin myös liikkeestä jääviä. Ne etenee pikku hiljaa. Eniten olin tyytyväinen että Sikka kuunteli kivasti ja teki kyllä kaikki oikein, toki tekniikassa on vielä tekemistä. Lyhyt seuruu, sillä on ruvennu painamaan, ja sille pitää vielä tehdä jotain. Veikkaan ettei se korjaantunu tällä yhellä treenillä. Otettiin loppuun vielä muutamat eteenmenot. Eka vietiin yhessä, hienosti irtos. Tokassa vietiin esine valmiiksi tehtiin seuruuta ja kaukoja jonka jälkeen lähetin eteen. Oli neiti jo unohtanu mutta lähti silti nätisti suoraan ja lujaa eteenpäin. Eli nää meijän eteenmenotki edistyy :) :)

Perjantaina kävin tyttöjen kans  Nuuksios ja jopa muistin ottaa kameran mukaan. Joten loppuun vielä muutama kuva tytöistä siltä reissulta :)