2016

Ihan ekana , koska joulu meni jo niin: KOIRAMAISEN MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!!!!! Toisekseen: onpas luksusta ku omistaa nuin hyvä päiset koirat ettei niitä mikkää raketit hetkauta. Enempi Sikka säikähti pikkupoikaa joka seisoi mustissa vaatteissa jonku pensaan vieressä näin pimeellä....

Mutta päivitetään tänne taas tietoa missä maailma makaa, kun en ennen joulua kereenny päivitellä. Elikkäs Aava kävi joulukuun 15. päivä jäsenkorjaaja-Jaanalla. Yks syy oli selkä ku on ollu jäykkä ja pari päivää ennen käsittelyä rupes varomaan oikeeta etusta. Ei se ny virallisesti ontunukkaa, mutta kevensi selkeesti. Jaana sen kattoi läpi ja olise jonku verran paisunu ranteen takapuolelta, mutta kunnollista vikaa vikaa siitä ei löytyny. Selästä taas löytyi pieni patti mikä jouhtui siitä että ilmeisesti Aava on tehny totaali äkkipysähdyksen (Sikan kanssa juostessa tai pallon heittelyssä) nii että selkä ranka on mennyt A:n muotoon . Korkeimman "huipun" kohtaan oli vähä keränny nestettä mutta saatiin seki sieltä tasaantumaan ja selkä taas kuntoon :) Mutta siihen etuseen, nii totta kai ku sitä ronkittiin nii Jaanakin sanoi että lepoo pari päivää ja syötä kipulääkkeitä. NO näin tehtiin, mutta multa loppui Rimadyli omista varastoista ja muutenki ei meinannu jalka antaa periksi nii olisin itte halunnu että ranteeseen olis pistetty kortisonipiikki, mutta lääkäri antoi vaa vanvemmat kipulääkkeet ja edelleen koira lepoon (enpä mee enää sille lääkärille). Syötin vielä melkeen viikon nii sitte rupes antaa periksi (eli kyllä viikon kipulääkkeet olis kuitattu sillä yhellä kortisonipiikillä, mutta ei). Eli mulla oli Aava melkeen 1,5 vk saikulla, ja sen näki koirasta.....

Joulu meni niinku normaalisti, syöden ja syöden ja syöden ja syöden. Sikkaki söi pipareita enemmän ku minä, koska äiti ei oikeen muistanu siirtää niitä pois pöydiltä (kuinka nii mun koiruus hyppii pöydille??). Samalla tuli ittelle täytettyä jälkikeppi varastot :)
JOululahjaksi ostin tytöille (ja ehkä vähä mullekki) Gappayn nahkaisen jälkivaljaan. Itteltä on menny niiiiin käpy ku mikkään valjaat ei meinaa istua noitten belgien päälle, mutta nyt on valjaat mikkä saa säätää joka paikasta ihan kuinka lystää :)

Viikko sitte ku olin tyttöjen kanssa mettälenkillä nii autolle palattua rupesin kattomaan että nyt joku vuotaa verta, ni ylläri Aavalta toisesta etujalasta kynsi hienosti halki keskeltä. Ei se mitenkää ihan pahasti menny, muttei mitenkää pienestikkää, joten Aavalle taas muutama saikkupäivä kynnen takia.

Tiistaina käytiin EPK:n omalla vuorolla Kennelliiton hallilla treenailees (ihan vaan niitten hyvien peilien takia), nii jippijii eileen illalla /yöllä Aava rupes yskimään oikeen huolella. Eli saattiin kaiken lisäksi nyt kennelyskä tähän talouteen. Nyt mä vaan oottelen koska Sikka rupee yskimään. Eli kyllä meni treenisuunnitelmat aikas mukavasti uusiksi.

Sikka se kävi ajamassa Luukin pellolle taas jäljen, jonka Laura talloi: 200m pitkä vanheni 1h. Eli taas yks nami jälki josta tehtii tarkotuksella piiiiiiitkä että saan sen rauhottumaan edes lopussa jäljelle. No ku jälki oli tallattu nii käytiin tekees kaikille kolmelle koiruudelle esineet mettää. Sikka toimi super hyvin, hyvin tekee töitä, nyt vaan varmuutta lähtee ettimään toista esinettä (vielä vähä kyselee ku lähettää uusiksi). Mutta ekana ajettiin Sikan jälki, ja taas, helvetin harakat oli syöny joka ikisen nakin palan jäljeltä o.O  . Täytyy myöntää että ekan 10 metrin jälkee meinas tulla pieni epäusko ittelle: oli muuten semmosta kaahottamista ja sähellystä ja Sikkaki oli ihan kummissaan että kyllähän täälä ruoka haisee mutta mitää ei oo. Onneks mulla oli jääny esineitten takia taskuun puolikas nakin pätkä. Annoin sen Lauralle ja Laura kävi heittelees sinne tänne paljo, että saan neidin palkattua ees jostain. No sen jälkee siitä ei mitää tullu ku Sikka näki että herkkuja lentää, ja kaveri jo meni kahdella jalaalla ja ittekki sai oikeen oikeesti tehä töitä ettei se lähteny mihinkää vaan vaadin että lähtis työstää jälkee. Herkkujen heittelyn jälkee odotettiin varmaa likemmäs 5 min, mutta kyllä sitte rupes nenä hyvin toimimaan ja päästiin jatkaa matkaa. Alku oli taas hieman kaahotusta , mutta voi pojat kuinka hienosti Sikka ajoi vikat 100 m: ei kaahottanu ja teki törkeen hyvin töitä. Siihen vaan kiinnitin huomiota että herku  jälkeen tarkisti 5-6 askelta oikeen mallikkaasti, mutta sen jälkeen,  jos herkku oli oikeen jalan kohdassa nii meni vain tarkistaen oikeen jalan kohdat tai vasemman, nii sama juttu. Eli pitää ruveta pitstää namppoja 5-6 askeleen välein ja siitä ruveta pidentämään ja vaatimaan että tarkastaa joka askeleen. Naurettiin vaan jäljen lopussa että tästä tuliki melkonen taitojen mittaus jälki, mutta tietää mitä treenaa :)

Mutta vedetääs vuosi 2015 nippuun: kaikenlaista on kereenny tapahtua!!! Niin iloja ku surua. Muutamat tokokokeet ja hyväksytty BH-koe, Sikan tulo, muutto, isän kuolema ja nyt tää loppuvuosi ei menny Aavan kannalta ihan putkeen. Mutta mikä parasta, vuosi on ollu täynnä supereita-treenejä, supereita treenikavereita , uusia supereita ihmisiä mihin on saanu tutustua ja paaaaaaljon kaikkeia koiramaisia tempauksia. Eli tästä on hyvä lähtee kohti uutta vuotta 2016 ihanien ihmisten ja ihanien karvakorvien kanssa :D :D