Pamauksia ja muuta hömpöttelyä

Nyt ku vihdoin sain ittelleni seuran kautta starttarin käyttöön nii on sitä nyt käytetty tällä viikolla jo kahdesti. Toki mä en osaa vieläkää käyttää sitä, mutta onneks on parhaat treenikaverit joilla on enempi insinööri-taitoja ku meikäläisellä :D

Keskiviikkona pidin omat treenit Luukissa nii ammuskeltiin sielä. Toki saatiin tupla-pamaukset ku samaan aikaan sinne tuli Eeva ampumaan Gimmalle paikkiksissa. Mutta mulla oli eka Aava paikkiksessa , nii ei se korvaansa lotkauttanu ampuessa, seuruussa ei mitää suurta: korvat kävi ja tais vilkasi kattomaan mistä se tuli mutta jatkoi hienosti hommia. Sikankin kanssa leikittiin kauempana ku ammuttiin nii eipä ollu mitää ongelmaa, jatkoi leikkiä hienosti.

Torstaina oli toiset Sirken koulutukset. Vaikka oli ilmottnu Aavan sinne, jouduttiin jättää välistä, sillä keskiviikko illalla oltiin tyttöjen kanssa lenkillä nii Sikka teki semmosen hienon täyskaadon Aavalle. Aava vähä varoi ja arasteli etujalkaa, nii sai neiti pitää torstaina vapaa päivän. Mutta tällä kertaa ei oikeestaan mulle tullu mitää uusia ideoita. Se on huono ku muut koulutettavat koirakot on niin puhtaasti pk-puolen koiria, ettei ne tee tämmösiä toko-puolen kuuntelu treenejä, eli kaikki koirakot teki eriasioissa erilisia kuuntelu treenejä. Parillakin koirakolla oli ongelmana että jää kiinni kapulaan heitettäessä. Sirke pisti sen tekemään jotain aivan muuta heiton jälkeen; siis seuruuta ja kakeja ja palkaksi sai noutaa kapulan. (Tämmösiä treenejä oon tehny paljo kyllä Aavalle).  Mutta katsotaan sitte puolentoista viikon päästä tuleeko vielä jotain uutta.

Perjantaista tulikin melkoisen koiratäyteinen päivä! Aamusta mentiin Riikan ja Aarnen kanssa treenaan koirat Viilarintien kentälle. Otettin yhtä aikaa Aavalle ja Dorkalle ampumisia; mulla oli ekana Aava paikkiksessa -> taaskaan ei mitää ongelmaa. Vaihdettiin ja seuruutin Aavaa, mutta ku ammuttiin nii pakka hajos ihan totaalisesti: siitä tuli hirmu väljä ja tuntui niin ku se odottin jotain marssilaisia jokka tulis sen noutamaan sillä sekunnilla..... Mietin vaan etteikö se "osannu valmistautua" noihin pamauksiin vai mikä oli. Sen jälkeen vaan leikittiin ku ammuttiin: aluksi kuunteli hirmu tarkkaan ja jonki verran ahisti, mutta loppua kohde pystyi hyvin leikkimään vaikka kuuluikin pamauksia, toki ihan täysillä ei ollu messissä. Jäin vaan ihmetteleään, ku keskiviikkona se ei tuumannu mitää laukaksista.
Illasta käytiin vielä vähän tekemässä tokoa, sillä Heini ja Lieska tartti "viimeistely treenin" ennen seuraavan päivän koetta. Aavan kans tehtiin vaan jotain pientä. Merkin kierrot rupee olemaan jo suht hyviä, enää ei nii ennakoi ja luule sitä tavan merkiksi. Tehtiin myös ruudun hahmottamis treeniä; ekana lähetin sen normaalisti ruutuun, -> palkka. Sen jälkeen jätin koiran ruudun vasemmalle puolelle (siis ruudun ulkopuolelle) että joutui itse korjaamaan oikeeseen paikkaan. Tehtiin sama myös oikealta puolelta ja edestä -> ei mitää ongelmaa, hienosti korjas oikeeseen paikkaan. Mutta kun jätin koiran ruudun taakse, nii oli hankalaa: Aava tuli aina aivan etureunaan niin että välillä jopa tassut oli jo reunan ulkopuolella. Eli näitä takaa korjauksia pitää treenata vielä. Muttamuuten oon kyllä tyytyväinen, että Aava jo hahmottaa ruudun noinkin hyvin!!

Lauantaina pääsin taas itte leikkimään tokotuomaria möllitokoon Hyvinkäälle. Eli NoBody´s Dog Sports järjesti taas möllitokot (sama yhdistys jonka möllitokoissa olin pari kk sitten kans tuomarina) ja samassa kasassa oli myös mätsärit. Ku mun hommat oli tehtynä nii tein Aavalle keskellä mätsäri vilskettä ihan puhtaasti kontaktitreenin. Otin pelkkiä perusasentoja ja muutaman askeleen seuruita mätsärikehien välissä. Aava pääsi yllättämään, ja näki kuinka se teki töitä aiva pirusti ja keskittyi yli hyvin, ilman että oli aikomustakaan mennä ahdistuskuplaan! Sikkaki pääsi vaan leikkimään keskelle vilskettä, eikä välittäny yhden yhtää. Tein myös penskaselle muutaman kontaki treenin ku se istua tönötti mun edessä -> ei aikomustakaa kattoo muualle. Samalla tein ihan muutaman perusasentoon tulon vilskeessä -> tuon ikäseksi pennuksi keskittyi äärettömän hyvin!!!! Mä oon niin ylpee mun pienestä Vilijonkasta!!
Naureskelin vaan että tuo pikku-koiruus tulee mulle vielä kalliiksi, koska kun vaan höpöttelin Tiinan kanssa Sonarcin ständillä nii Sikka-neiti se meni kattomaan mitä kaikkee kivaa Tiina oli tuono sinne ja vei sieltä muutaman lelun ittellensä (Tiina siis omistaa Sonarcin). Ja eipä siinä kauaa menny ku ne parit lelut oli tuhottu.... Oho. Olin vähä pettyny ku me ei saatu pestiä lelujen kestävyyden testaajina :D :D

Loppuun vielä muutama kuva Sikasta (siis Vilijonkasta) perjantailta. Kiitos Riikalle kuvista :))))