maanantai 21. syyskuuta 2015

Koulutusta koulutusten perään vol. 1

Täytyy myöntää että nyt on muuten pikkusen pakko jakaa näitä useempaan postaukseen sillä muuten tästä tulis uhtä pitkä  ku viimesin Harry Potteri on. Mutta ihan alkuun, taas kerran. Meille EPK:n kouluttajille oli taas tänä vuonna järkätty Sirke Viitasen kouluts, tai siis koulutukset. Eli Sirke on meitä kouluttamassa tottista kolmena torstaina aina joka toinen viikko. Homma alkoi toissa viikon torstaina ja jatkuu tän viikon torstaina.
Aavan oli ilmottanu näihin kahteen ensimmäiseen koska en tienny pääsisinkö vimppaan omien töitten takia.

Pistän näin tyylikkäästi vaan ranskalaisilla viivoilla asioita mitä pitää itte testata tai josta voi olla joskus hyötyä muille tai ihan miten vaan....


  •  Noudon loppu: Monet koirat ei ajattele noutoa loppuun kokonaan, eli juoksee vauhdilla kapulalle joka on just heitetty, mutta sen jälkeen tulee muutaman sekunnin viive että mitäs sitte palauttaa (eli koira menee hyvin vahvasti saaliilla kapulalle, mutta ei siinä kohtaa muista mitä tehdään seuraavaksi). Joten koiran pitäisi jo tietää selkeästi mitä se tekee jo ennen ennen kuin on ottanut kapulan suuhunsa. Tähän vinkkinä, että ekaksi leikit koiran kanssa lellulla niin, että kapula on parin metrin päässä maassa . Yhtäkkiä kesken leikin lähetät koiran kapulalle, ja heti kun koira ottaa hampailla kiinni kapulaan nii vapautus takasi lelulle. Myöhemmin vain pidentäämatkaa kapulalle, ja samalla saa hyvät palautukset sillä koira odottaa lelua vaikka on jo menossa kapulalle.
  • Liikkeestä jäävien tarkkuus ja nopeus, sama toimii myös jos koira edistää seuruussa: Jäävissä, koiralla on hihna mistä appari pitää kiinni. Kun ohjaaja antaa käskyn seuruusta nii appari kiskoo koiraa eteenpäin samaan suuntaan minne ohjaajakin kulkee, jolloin koiran pitää vastustaa kunnolla että pysähtyy oikeeseen asentoon. SEuruussa sama, eli jos koira edistää, appari on taas narun päässä kiskomassa sitä eteenpäin, että koira olisi vielä enemmän edessä, jolloin se joutuu ITSE korjaamaan paikkansa oikeeseen kohtaan. Tätä samaa tapaa käytetään myös luoksareitten pysäytyksissä (Norjan tokomaajoullue käyttää tätä tapaa, ja on muuten hyviä tuloksia tullu)
  • Eteenmenoihin: Vie kolme palkkaa suoraan linjaan niin että ku lähetät koiran ekan kerran se menee ensimmäiselle, lähetä koira uusiksi samasta paikasta samaan paikkaan niinettä se meneekin toiselle palkalle joka onki pari metriä kauenmpana kun ensimmäinen ja samalla tavalla kolmas. Eli lähetät koiran uudestaan ja uudestaan samasta kohtaa, että koiralle tulee se mielikuva, että vaikka sinne eteen vaan lähtee nii sielä on aina palkka (paitsi kokeessa)
Katsotaan mitää uusia ideoita tulee torstaina :)

Vähä muutakia:
Kävin tuossa viime tortaina tekemässä molemmille tytöille jäljet Malminkartanon Sirkuskentän takana oleville nurtseille. Sikalle tein n. 20 metriä pitkän nami jäljen, mutta totesin tuossa jo enemmin että jos pistän nameja 2 per askelma (kengän kannan ja kärjen kohtaan) nii yli puolet  jää syömättä ja ajaminen on yhtä kaaosta. Sain kaverilta idean että pistä vain kengän kärjen kohtaan mutta jätä siihen pieni namikasa. JOten tein jäljen tällä tyylillä. Näytti toimivan hyvin ja pikkuneiti ruhoittui jäljelle huomattavasti paremmin. Joten jatketaan tällä tyylillä.
Aavalle tein samalla mukamas helpon jäljen, mutta eipä se nii helppo ollukkaa. Ekaksi tallasin Aavan jäljen ja sitte Sikan. Siinä ku Sikan jälkee tallasin nii  kattoin vaan että joku ihana koiranomistaja meni kahen pikku-Fifinsä kanssa juuri Aavan jäljen päältä aikas pitkän matkaa, ja totta kai molemmat koirat oli irti ja näki kuinka ne jollain tyylillä ajoi Aavan jälkeä. Ja mulla oli muutama namikasa hankalissa kohtaa, nii ei ollu enää. Joten siihen nähden Aava teki tosi hyväää työtä, ja pysyi yllättävän hyvin jäljellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti