maanantai 5. tammikuuta 2015

Uuden vuoden loisto alku

Jotenki aina ku vuosi vaihtuu niin löytyy taas uutta intoa kaikkeen koiran kans tekemiseen. Tai ainaski meillä on käyny niin. Toko on jääny ny vähä vähemmälle noitten pakkasten takia... Juu kyllä, tuotan teille semmoisen pettymyksen että itte en viitti mennä treenaamaan (lue: palelluttamaan näppejä) kun on yli -10 astetta pakkasta. Hienohelma ku oon :D

Ollaan me kuitenki muutamat treenit saatu aikaseksi: nyt ollaan keskitytty kuuntelu-hässäköihin ja erityisesti luoksarien erottelemiseen. Nääs, koska oon tehny omasta elämästäni vaikeeta, niin mulla on luoksareihin 3 eri käskyä: 1. suoraan sivulle perusasentoon 2. eteen tulemiseen ja 3. aina kun pysäytän luoksarin. Noutojakin ollaan jonki verran tehty: loppuasento alkaa olla hyvällä mallilla. Ainooksi ongelmaksi on meinannut tulla lumi, sillä Aava ei tykkää jos kapula on luminen : ote on huono siinä kohtaa. Noo, pikkuseikka se. 
Viimetreeneissä myös ammuttiin seuruun aikana: katsahti mutta ei sen kummempaa: tätäkin pitää treenata paaaaaljo enempi.

Nyt kun lunta ja pakkasta niin alotin Aavaselle "kesä-kuntoon" -projektin, eli pyrkimys olis kehittää fyysistäkuntoa paremmaksi. Onhan neidillä hyvä peruskunto, mutta nyt syksyllä oon itte laskotellu, niin on kunto tippunu jonku verran. Lenkeillä oonki pistäny niin itseni kuin koiran tarpomaan umpihankeen, ja se on parasta mitä me tiedetään!!! Se on hyvinki pienessä ajassa vaikuttanu paljo koiran kuntoon.

Tästä hienona aasinsiltana voidaan mennä seuraavaan projektiin: "kyllä tuosta belgistä vetokoiran saa". Mitenkään erityisesti en oo koskaan Aavaa vedättäny (mutta sehän vasta nuori muutenkin): juoksulenkeillä mulla on sille vetovaljaat (juoksuun tarkotetut jokka tulee puoleen selkään) ja eipä Aava oo vetäny ku alkuinnostuksen ja välillä lyhyitä pätkiä muuten. Olishan siitä saanu vetävän kokonaan, mutta kun olis pitäny alottaa niin lyhyiltä matkoilta, että se vetäis koko matkan ja siitä palkka. Valitettavasti oma hermorakenne ei kestä tommosia kilometrin "juoksupyrähdyksiä", joten  oon antanu asian olla. Jouluna tuli käytyä siskon ylijäämävarastolla jossa oli kauhee kasa husky-mallin valjaita ja löytyihän sieltä Aavalle kuin tehdyt (onneks sisko on valjakko-ihmisiä, niin aina voi käydä tätä lajia silmällä pitäen hakemas lisää tavaraa;)). Alotettiin aiva alusta vain valjaitten päällä pidosta, joka ei Aavaa missään kohtaa haitannu. Tänään illasta tehtiinki eka virallinen treeni: löysin kaapin kätköstä Nipsulle tarkoitetun limppapullon, joka vuoden tauon jälkeen pääsi taas käyttöön. Uutta teippiä vähä ympärille ja baanalle. Ekat 100 metriä Aava katsoi taakseen että mikä piru meteli sieltä tulee, sen jälkeen no problemos. Vedätin n. 600 metriä ja puolesvälis palkkasin kerran. Lopussa tietysti bileet pystyyn. Ja muutama asia mitä otetaan huomioon ens kerralla: aina ku puhun (eli kehun) Aavaa, niin se kääntyy kattomaan mua ja rupee seuraamaan, josta sitä on vaikee saada pois. Joten ens kerralla : pidä akka se turpa kiinni ja anna koiran tehdä työt, lopussa vasta kunnon palkka!!!! Ja jätä välipalkka pois -> sama seuruu ongelma..... Lopussa kun tajusin itte olla hiljaa niin Aava meni hienosti edellä vetäen. Joten ei tää mikään mahottomuus oo ollenkaa. Joten rakas Mirva-sisko: haluatko keulakoiran vai pyöräpariksi???

Ja voin sanoo että pullo kesti paaaaaljo paremmin nyt lumella/jäällä ku hiekalla (yllätyyys ;)). Ja toiseksi voin sanoo ettei kannata käyttää Biltemasta ostettua wanna be-jesaria: ei pysy. Joten joudun tehdä loven mun budjettiin ja käydä hakemas aitoo ja oikeeta jesaria.

Kuvia en pääsy ottamaan sillä lähin taas illalla pimeellä, mutta jos ens kerralla :) niin saanpahan todistusaineistoa!!! Mutta loppuun muutama (puhelin)kuva aamulenkiltä ku paisto arska .



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti