Totta kai se käytiin heti testaamassa :) Aavalle tein noin 20 metrin suoran (makkara)jäljen, jonka se ajoi super hyvin!! Aava senkun vaan parantaa tuota jäljen ajamista, joten kyllä siitä vielä jälkikoira tehdään vaikka millä!!Ainoana ongelma peltojäljessä oli, että kun jälki ei ole "suora" eli askeleet eivät ole suorassa jonossa. Aava meni vain vasemmanjalan tallauskohtia pitkin. Tähän pitää siis pureutua paremmin.
Sitten Nipsu, ...*syvä huokaus* .... Tähän asti hyvinki varma ajaja ei oo enää niin varma. Kaikki alkoi siitä kun ekan kerran joku muu oli tehnyt jäljen ku mä. Silloon se varmisteli paljon multa ja katsoin usein kysyvästi että "teenkö oikein?" ja "oonko vielä oikeassa paikass?" yms. Seuraavalla kerralla taas joku muu teki jäljen, ja koira oli pihalla ku lumiukko; haahuili ympäriinsä ja kadotti jäljen yms. toki positiivista edes vähän: oli siinäki jäljessä pari hyvää pätkää, toki tosi lyhyttä. Viime kerralla ajoin Nipsulle kaksi jälkeä: ekaksi toisen tekemä ja vipaksi omatekemä. Ekalla jäljellä Nipsu oli taas hukassa totaalisesti, ittetehdyllä ajoi hyvin (mutta ei niin hyvin ku se on joskus ajanu).Tästä pitkästä pohjustuksesta tämänpäivän jälkeen: tein melko pitkän jäljen (n. 200 metriä), mutta helpon (paljo suoria ja loivia mutkia). Alun teki hyvin (siis ekat 15 metriä) sen jälkeen alkoi taasen haahuilu... huoh... ihan niinku se ei olis koskaan ennemmin ajanu jälkeä... Enkä kyllä ajanu jälkeä loppuun asti vaan lopetin jäljen keskellä olevaan "välipalkkaan". Itsekkin tässä ihmeissäni pistin koiran maahan ja tein n. 30 metriä pitkän superhelpon jäljen ja ajoin sen melkein heti tekemisen jälkeen. Tässä Nipsu petrasi huomattavasti vaikkakin oli hieman epävarma. Joten seuraavaan jälki tulee olemaan superhelppo makkarajälki... No ei aina voi onnistua, ja välillä menään vähän takapakkia :)
Hyvän näköinen pelto, tuonne lähdetään sitten jossain vaiheessa Lunankin kanssa! :)
VastaaPoista:D
VastaaPoista