torstai 12. tammikuuta 2017

Aksaa ja tokoa, muuhun ei ookkaa aikaa

Aika vaan taas juoksee nii ei oo ollu tänne aikaa päivittää. Mutta tehdään pientä kertausta mitä ollaan saatu aikaseksi. Aksapuolella Sikan kanssa on ollu pientä ongelmaa. Välillä pienen mali-nulikan viretila on niin sfääreissä ettei Sikapossu kykenen   y h t ä ä n  mihinkään, juoksee hullun lailla. Ja välillä neiti toimii ku unelma. Ja ittellä ku menee mieli sen mukaan: välillä tekis mieli lopettaa koko saakelin aksa tuon malinöössin kanssa. Mutta välillä, hitto ku se onki hienoo. Eli hieman ristiriitaista. Viime Saijan treeneissä neiti oli taas sillä tuulella että hohhoijaa. Ei vaan tullu mitää, sitä edellis kerralla Sikanen oli ihan super. Suurn ongelma on siinä, että mä en tiiä koska se on ja milläki päällä. Tuosta koirasta vaan ei sitä näe. Oon yrittäny miettiä pääni puhki, johtuuko se joistain tietyistä asioista, mutta meillä on jo tietyt rutiinit. Ja niillä ei oo välilä. Eli siis siinä vesiperä että tietäsin millä päällä tuo hunsvotti on. Sen verran mäki oon jo oppinu, että jos hinkataan jotain teknistä juttua, tai mitä vaan missä tulee epäonnistuminen, nii siinä kohtaa Sikka iskee kutosen silmään ja juoksee niin lujaa eikä meinaa tulla ohjauksiin millää. Sitte taas ku saadaan hyvä rytmi meidän tekemiseen niin homma menee ku siivillä. Eli mitenkä viet koiraa eteenpäin ilman virheitä, mission impossible...

Aavan kanssa aksailu on jääny vähemmellä, mutta sen kanssa ei oo ollu mitää ongelmaa. Vielä toistaiseksi.

Tokopuolella ollaan nytte käyty välillä ittekseen treenailees ja välillä Katrin ja Unon. Sikan kanssa ollaan hinkattu seuruuta, joka taas on saatu kuntoon. Mutta ruudun kans onki nyt tekemistä. Oon nimittäin jotenki tyyllikkäästi saanu sen epävarmaksi paikasta ruudussa. Ollaan tehty sillee että jätän Sikasen ruudun sisällä johonki nurkkaan tai ihan reunaan ja siitä ruutu-käsky niin että korjaa keskelle. Eipä oo ennemmin tullu mieleen että jättää koiran ruudun sisään. Sitä varte on mahtavat treenikaverit :).  Ohjattuun ollaan saatu jonkuverran varmuutta, mutta siinä on vielä paljo tekemistä. Ihan ei vielä Sikanen luota että löytää kapulan

Aava on päässy kans jotain tekemään, mutta ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Ollaan tehty zetaa, missä se ei oo mukannu kertaakaa. Ollaan tehty myös maahan menoihin vauhtia ja kakeja.

Marin valmentajakurssin harkkaporukkaan liittyen saatiin muutama kotiläksy. Meidän piti opettaa sheippaamalla koiralle joku temppu. Mä opetin saman minkä Aavalle ja Nipsuki sen jossain vaiheessa osas.  Eli opetin Sikan kattomaan molempien olkiensa yli taaksepäin. Alapuolella videolla joutuu kattomaan molempiin suuntiin ennen ku saa palkan, mutta opetin myös Sikasen erottelemaan oikeen ja vasemman.



Toisena tehtävänä oli tehdä oma rata ja meille annettiin kolme mahdollisuutta saada nolla omasta radasta. Käytiin tänään tekemässä se kotiläksy. En viittiny tehä mitää maailmasta hankalinta rataa, sillä onnistumisia me tarttetaanki Sikasen kanssa. Mutta ihan mitää putkiralliakaa en viittiny tehä. Joten pistän tänne vielä kuvan meijän radasta ja videon. Ekalla toistolla saatiin melkeen nolla, mutta tokalla onnistuttiin :)   Okei ja sanon jo suoraa että tuo kuva radasta on tehty erittäin nopeesti joten mittasuhteet ei täsmää ihan taydellisesti. Mutta saa jotain osviittaa. Mutta täytyy hehkuttaa että molemmilla kerroilla meni kepit. Niihin oon supertyytyväinen, ja samoin otti hienosti mun putkijarrun ysiputkelle :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti