Jälkeilyä ja venähtäneitä treenejä

Torstaina tuli kulutettua aikaa työpaikalla 12 tuntia ja perjantaina 13,5 tuntia, mutta onneks mulla oli Miisa-sisko kylässä joten Miisa lenkitti molempina päivinä nuo hunsvotit. Eli siihen väliin tuli molemmille pari päivää vapaata. Lauantaina tein vaan 4 tunnin päivän joten mulla jäi ilta vapaaksi, joten päätin lähteä tallaamaan jäljet molemmille tytöille. Toki oon saanu Facebookista lukea että yhdeltä jos toiselta on menny jäljet mönkään sienestäjien/marjastajien takia, joten päätin lähteä huomattavasti kauemmas jossa ei tulisi marjastajia/sienestäjiä vastaan. No eipä niitä tullukkaa. Mutta. Millä ihmeen tuurilla ku mä meen tuonne kauas jumalan selän taakse tallaamaan jälkiö, nii just sielä pienellä paikalla on viikonlopun kestävät isot suunnistuskilpailut. This is my luck, don´t ask how it possible. It is. Täytyy myöntää että mietin kyllä muutamaan kertaa että tallaanko jäljet vai en. Mutta alueelta oli jo bileet ohi siltä päivältä. Ja startit on heti aamusta ja itse olin paikalla vasta alkuillasta joten välille jäi niin paljon aikaa että päätin talloa jäljet. Onneks itte tunsin mettät hyvin ja koska itte on tullu suunnistettua paljon niin oli joku käry maastonmuotojen perusteella mistä radat suurinpiirtein menisivät.
Kovin pitkiä jälkiä en viittiny talloa sillä tuossa oli silti aikas paljon vaikeusastetta. Sikka sai 560 m pitkän 6 keppiä ja vanheni 45 minuuttia. En ottanu ollenkaa janaa koska Sikalle en oo tehny kovinkaan paljon harhija tai mitää muutakaa, joten en tienny miten Sikka ajais jäljen. Joten merkkasinki sen melko tiheesti. Ihan turhaa epäilin Sikan kykyjä!!! Neiti ajoi ku katujyrä suoraa ja kaks kolmesta kulmasta meni ihan sukkana. Yhdessä kulmassa pyöri vähäsen mutta siinä oli rasta ihan vieressä ja näki että siitä oli toista sataa kaveria juossu joten oli vähä hankalaa. Kaikki kepit nousi ihan superisti vaikka osaa piilottelin. Olin niin tyytyväinen Sikkaan. Ja Sikan jäljellähän tuli vastaan kolme rastia.
Aavalla jälki oli 550 m pitkä , myös 6 keppiä ja vanheni about 50 minuuttia. Aavallekkaan en ottanu janaa, koska jälki lähti hyvin läheltä yhtä rastia. Aavan jäljellä oli yhteensä 5 rastia joista veikkaan että ekat 4 oli hajontarasteja joten jälkiä meni hyvin paljon sinne tänne. Aavalle tämmönen oli huomattavasti hankalampaa mitä Sikalle. Oli oikeestaan koko ajan vähä ulalla, mutta silti jollain tavalla kuitenki ajoi jäljen, vaikka vaikeeta oli. Kepit kuitenki nousi kaikki.

Sikka löysi rastin joten ollaan kartalla mutta oltiin silti myös vielä ihan jäljen päällä :)

Sunnuntai oli sangen koiramainen päivä sillä aamun vietin Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskuksella Vet Care-näyttelyissä. Tällä kertaa olin I-HAHin kautta tarkastelemassa rokotustodistuksia, myymäs pääsylippuja ja näyttelyluetteloita. Oli kyllä mukava aamupäivä :) ja oli mukava nähä taas tuttuja ja höpötellä niitten kanssa. Tarttui siltä mukaan muutamat lelut tytöille josta Sikka jo rikkoiki yhen... hups. Siltä päästyäni lähdin tallomaan tytöille jäljet. Tarkotus oli mennä Siikajärvelle, mutta hitto soikoon sielä oli kolme eri jälkiporukkaa... Joten kävin sitte Veikkolan puolella (kai se on Veikkolaa tai jotain sinne päin). Eli taas saatiin ihan uusia mettiä missä en ollu ennemmin käyny. Sikalle talloin tasan 700 m pitkän 5 keppiä, jana oli n. 10 m kolme kulmaa. Yks harha tuli ku vanhempi mies oli puolukassa. Sikka ajoi hyvän jäljen mutta alussa otti ekaa kertaa takajäljen o.O  , harhaan ei menny ollenkaan vaan jatkoi vaan jäljestämistä. Ainoo hankala kohta oli ku jälki meni todella märän kohdan yli jossa meikäläinen ui nilkkoja myöte saakelin kylmässä vedessä. Mutta näin jälkikäteen mietittyna, ei olla kovin hirveesti tehty tommosia todella märkiä kohtia. Eli näitä treenilistalle!! (eli mä pääsen uimaan soissa ;) )
Aavalle ajoin 670 m pitkän , 6 keppiä, jana 13 m ja vanheni reilun tunnin. Janalta eka lähti vinoon jäljen suuntaan koska tuuli vei, mutta otin uusiksi ja nyt lähti suoraan ja nosti hienosti jäljen ja lähti heti oikeeseen suuntaan :) Alku oli helppomaastoista, jossa sama mies mikä Sikanki jäljellä oli käyny ,nii harhasta meni hienosti ohi. Puoliväli jo oikeestaan koko loppu (ihan loppu 50 m oli helppoo hyvää maastoo) oli melkoista : paljon kumia ja muutenki hankalaa. Ja hankalammaksi teki koska sielä oli joku pariskunta marjastamassa. Molemmat oli menny pariin kertaan jäljen päältä ja Aavalla oli selkeesti hankalat nää harhat. JOuduin pariin kertaan käskeen Aavan takas mun viereen ja ettimään uudestaan jäljen, eikä meinannu millää ottaa omaa jälkeä. No päästiin jäljelle nii olin tehny piikin (sillä itteni ei huvittanu mennä uimaan polvia myöte turpeiseen suohon, sen verran neiti mäki oon). Huomas että ei olla tehty piiiiiiiitkkiiiiiin aikoihin piikkejä ku Aava automaattisesti tarkasti että kulmat molempiin suuntiin, ja joutui ettimällä ettiä että löysi jäljen uusiksi. Lopun kulmat oli hyvät ja lopun jäljesti ihan ok:sti. Keppejä nousi 5 sillä yks jäi siinä niitten harhojen sekoilun takia. Eli nyt pitää ruveta tekemään piikkejä ja saada itsevarmuutta noihin harhoihin.

Jälkien jälkeen kävin vielä meidän omissa kimppatreeneissä Sirkuskentällä. Aavan kans tehtiin ekana evl-paikkis joka oli super!!! Istuminen tosi hieno, josta meni jopa maahan toki oli vähä hidas mutta yleensä se ei ees mee maahan sillä paineistuu niin paljo. Ja luoksetulo oli hieno ja nopee (ollu hidas paineistumisen takia). Olin tähän ihan supertyytyväinen. Tehtiin vielä pieni liikkuroitu seuruunpätkä ja loppuun ohjattua. Seuruu oli ihan ok. Ohjatussa tein nytte kaikilla kolmella kapulalla. Ekana tein niin, että pistin keskimmäisen kapulan pari metriä taaemmas mitä reunimmaiset. Tein kerran molemmat puolet, jokka toimi hyvin. Sen jälkeen pistin keskimmäisen samaan riviin. Ja edelleen teki hienot kaarrokset molemmille puolille, eikä ollu elettäkää mennä keskikapulalle. Hieno Aava!!!
Sikka joutui odotella autossa sillä sillä on edelleen ne hiton juoksut. Totesin että ku kaveri näkee ku muut treenaa ja joutuu odottaa autossa 1,5 tuntia nii kerkes pieni mli kerätä vähä kierroksia... seuruu oli sangen pomppivaista ja paikka eli ihan mahottomasti. Jäävät oli pahasti sekasin ja muutenki neiti oli kahelilla päällä.... ei sovi meille tuommonen tyyli... Ja kuten viimesunnuntaina jäätiin pahasti suustamme kiinni muitten treenajien kans, nii iltahan venähti... hups.

Maanantaina käytiin heti aamusta Jannin ja koiralauman kans aksaamassa. Nyt joudun myöntää että, vihdoin ja viimein rupeen löytämään Sikan kans sen yhteisen sävelen tuos aksaamisessa. Ja se rupee oikeesti lukemaan mua eikä vaan kaahota hullunlailla menemään keskittymättä mihinkään. Tähän asti (ja varsinki rimojen nostamisen jälkeen) meidän meno on ollu melko kaaottista ja ittellä ollu hermo pikkusen kireellä sen takia. Mutta nyt. Esimerkiksi, en oo vielä viittiny tehö Sikan kans saksalaisia ku tiiän että siitä vaan ei tuu mitää. Maanantaina tehtiin ja perkule, ne toimi hienosti!! Ja tuli hienosti persjättöihin. Ehkä on myös sitä että mä alan oikeesti oppimaan kuinka tuota Sikasta ohjataan (korkeemmilla rimoillaki) . Ja eniten yllätyin siitä että maligaattori ei vaan roiskinu rimoja vaan piti ne ihan oikeesti ylhäällä. Kerran tuli yks rima alas, mutta se meni ihan puhtaasti mun ohjauksen piikkiin. Eli vihdoin valoa tunnelin päässä.
Aava oli taas jotenki vallattomalla päällä. Tehtiin ihan hyviäki pätkiä, mutta joukkoon mahtui muutama huonoki. Isoimmaksi ongelmaksi tuli rengas. Tähän asti Aava on menny renkaan ongelmitta mutta itseasias kaikilla viidellä koiralla oli ongelmia renkaan kanssa. Itte pistän sen sen piikkiin, että tekonurmi hallissa on vihreä, rengas on punainen ja renkaan takana oli niin puomi ja A, jotka molemmat on punaiset (kontaktipinnat on siniset) että liikaa punasta että yksin kertasesti puna-vihersokeelle koiralle hankalaa. Sillä kun tein Aavan kans rengasta yksittäisenä esteenä, nii varmisteli todella paljon kuinka hyppäis läpi. Koska toiseen suuntaan ei ollu mitää ongelmaa. Pitää kattoo että ens kerralla ei tuu moista , tai niin että sielä ei oo kontakti esteitä vieressä/takana heti ensimmäisenä. Nääki treenit pääs vähä venähtään niin että Janni myöhästy töistä ku vaan jäätiin höpöttelemään ja miettimään kaikkee aksajuttuja. Hups...
Illasta tytöt sai vaan pitemmän mettälenkin ku mulla oli vapaapäivä.

Tänään ku edelleen oon vapaalla nii käytiin aamusta taas kunnon pitkällä mettä lenkillä. Nyt päivästä tehtiin ollkari treeninä tunnaria molempien kans. Sikan kans alku oli taas "hieman" kaaottista ku Sikan mielestä on vaan niiiiiin siiiiiiistii ja ottaa vaan ekan näkemänsä tunnarin suuhunsa, jonka jälkeen käsken irti (ei irrota muuten. Eli on menny pito treeni perille), ja sitte vasta alkaa haistelemaan. Jos on liika innoissaan nii rupee vasta kolmannella kerralla käyttämään nenäänsä. Ja alkuun säntää niin saakelin vauhdilla kepeille että tunnarit vaan lentelee sinne tänne. AAARRRGGGHHHHH. Jos moni muu asia on ollu helppo opettaa nii tunnarin mielentilan kans saadaanki tehä töitä... Alun jälkeen rupes ees jollain lailla sujumaan. Tein niin että toinen sohvalle makaamaan ja siitä vuorotellen tekemään tunnari, palkka ja takas sohvalle ja toinen tekemäään tunnari ja taas vaihdettiin. Sikalle otin ennen ku lähetin kapuloille muutamat vaihdoit kaukoista että sain vähä rauhottumaan. Tää tuntui toimivan ihan hyvin ja lähti melko usein samantein käyttämään nenäänsä (ei aina). Aava teki sangen hienoo työtä: kaikki kerralla oikein ja eikä kertaakaan meinannukkaa ottaa väärää tai ees koskenu niihin. Tein siis 10 tunnarilla, että oli monta (Sikan takia, että joutuis tehä ees vähä enemmän töitä). Nää otetaan nyt totaalitreeniin näin olkkarissa nii saadaan näistäki hyvä.

Ihan näin loppuun. Laskeskelin tuos tyttöjen jälkikeppien nostoprosentteja tältä kesältä. Sikalla se on 97,4% ja Aavalla 94,7%, että voin kyllä olla tyytyväinen molempien keppien ilmasuihin :)

Ja muutama puhelin kuva: