Torstai oli mulla vapaapäivä joten sai tytöt kahet treenit. Aamusta kävin tekemässä aksat: Sikan kanssa tulin viimeviikolla siihen tulokseen että nyt kun oon nostanu rimoja Sikallekki, nii pikkumali menee takaakierrot niin siivekettä nuollen että yksinkertasesti ei vielä suorista omaa linjaansa niin paljoo, että sen fysiikka riittäis hyppäämään korkeaa hyppyä. KOirahan kuitenki punnertaa periaatteessa ittensä yhellä jalalla sieltä ylös nii onhan se raskasta, ja Sikanen on vielä nuori. Tein niin että laskin siltä puolelta miltä hypättiin takaakierto vähä matalammalle (eli rima oli vinossa). Ihan hyvin Sikka rupes jo jollain lailla miettimään omaa linjaansa hypylle. Tehtiin myös muutamat puomit ihan vaan läpi juoksuna ja aloitettiin tosisteen treenaa kontakteja (2on-2off). Aava pääsi tekeen muutamat keinut. Sillä hitto nyt me oikeesti opetellaan se että päästään kisaamaan!!! Ja tehtiin muutamia keppikulmia. Näistä meillä on vielä paljon tekemistä ylempiä luokkia ajatellen...
Illalla ennen ku pidin treenit hallilla nii tein molemmille tytöille tokotreenit. Sikan kans ensin seuruuta, opiskeltiin hyppyä (tehtiin lelulla hyppynoutoja) ja koska tokoesteeseen oli jotenki ihmeen kaupalla kaikki laudat nii hyppyytin vielä muutamat 80 cm hypyt. Noutojen kans vaikka heitin vähä vinoon nii hyvin haki hypyn eli tää asia meni kerrasta jakeluun. Ja ne kasikymppiset oli niiin hienot... ilmavat, hyvällä tekniikalla, ei kaahottanu ja katto oikeesti sen korkeuden ettei tehny mitään jäätävää kenguruloikkaa. Loppuun pääsi Sikanen opiskelemaan ruutua eli juoksi muutamat kerrat targetille.
Aavan kans tehtiin ruutua, ylläri... nyt haki ihan nätisti takalaitaan. Aava teki myös muutamat hypyt ja ohjatun kokonaisena liikkeenä.
Perjantaina menin hienosti töis niksauttamaan selkäni joten kävin tekees tokotreenit sen mukaan mitä selkä kesti. Muuten tuo selkä on ihan ok, mutta tietyissä asennoissa tulee "pieniä" kipupiikkejä. Sen takia tein molemmille tytöille ruutuun lähetyksiä. Sikka on kyllä oivaltanut yllättävän nopeesti mistä on kyse että uskon että ruudun opettamiseen ei tartteta miljoonaa toistoa. Osaa näyttävästi mun pikkukoiruus käyttää aivoja. Sillä rupes itte jo hakemaan ruudun keskelle vaikkei ees kattonu missä targetti oli. Sikan kans jumpattii myös kakeja. Tulin siihen tulokseen että Sikalle on huomattavasti luonnollisempaa tehä etujalka kaket. Ja rupes tarjoomaan mukavasti oikealla tekniikalla vaihtoja. Hihiii, mun hieno pieni Mali ja superhienot kaket :) Aavalla oliki taas ongelmia ruudun paikan kans... arrrgghhhh, miten tää voi olla näin saakelin vaikeeta tuolle karvattomalle karvakasalle.... eli jouduttiin vähä hinkkaamaan. Tehtiin myös Z, jossa kaikki meni oikeen eli kuunteli hyvin!!
Lauantaista tuli vapaapäivä tytöille. Pitsi sori, nyt huijaan. Ohikulkumatkalla käytiin tekees Aavan kans 2 kertaa keinu.... Mulla piti olla pitkä päivä töis, mutta oli nii hemmetin helppo ja nopeet häät hoidettavana että pääsin ihan oikeesti ihmesten aikan kotiin. Joten käytiin tyttöjen kaa viereisellä pellolla ja otin kameran mukaan. Lopussa muutama kuva siltä reissulta.
Sunnuntaina käytiin heittääs nopeet aksat. Sikalle jatkettiin takaakiertoteemalla ja tehtiin välistävetoja. Nyt huomas selkeesti kuinka oikeepuoli on huomattavasti helpompi mitä vasen niin välissävedoissa ku takaakierroissa. Eli nyt ruvetaan jumppaamaan vasentapuolta. Aavan kans tein lyhyen leijeröintitreenin ja yllätys, pääsi tekemään myös muutaman keinun... Illalla saatiin tyttöjen kans melkosta herrasmiesseuraa ku isosisko tuli kylään omien afgaaniensa kans. Mirvan molemmat herrasmiehet oli ollu kokopäivän maastojuoksu kisois Vihdissä ja tulivat mun työ yökyläilemään. Sikan mielestä varsinki Affe oli varsin kummallinen ja hieman pelottava tapaus. Vähemmästäki ku iso uros jolla on karvaa enemmän ku laki sallii. Mörri on vasta juniori (6kk) joten myöhemmin SIkkaki jopa lämpes leikkimään.
Maanatai oliki sitte jännäpäivä, sillä silloon oli Sikan viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Silmät oli terveet. Sanottiin että lonkat on A:n ja B:n rajamailla, ja kyynärät 0/0. Eli nyt sitte jännätään virallisia tuloksia.
Illasta oliki sitte maailmasta hiennoimmat treenit Aavan kans sillä olin saanu Maaretilta sen vuoron Agilityakatemiaan. Iso kiitos tästä :). Eli päästiin Oreiuksen Juhan valvovan silmän alle treenaamaan. Voin sanoo että oli niiiiiiiin siiiiiiiistiiiiii. Saatiin muutamia hyviä ideoita kuinka mun kannattaa Aavaa ohjata. Ja testattiin semmosia ohjauskuvioita joita en normaalisti tekisi Aavalle (todennäkösesti ei tekis kovin moni muukaa omalle koiralle)., ei olis ittelle tullu ees mieleen . Ja kyllä huomaa että on ammattilainen asialla ja toimihan ne huomattavasti paremmin. Alussa tehtiin muun alkeisporukan mukana suht helppoo 13 esteen rataa jossa oli h-i-t-o-s-t-i takaakiertoja ja sen myötä aika hankaliaki ohjauksia. Tehtiin se pari kertaa läpi, mutta Juha pisti meidät suoraa radalle, mikä oli valmiina. Rata oli oikeesti hemmetin hankala kolmosten rata missä oli hankalia kohtia: Juhan tyyliin paljo takaakiertoja, päällejuoksuja ja hankala keppikulma. Silti niin vaan selvittiin Aavan kans yllättävänki helposti. Saatiin myös paljon kehuja mikä jokseenki lämmitti, koska tiesin että tämä kaveri ei kovinkaan helposti kehuja jakele.
Tästä on niin siisti jatkaa Aavan kanssa meidän aksa-hypetystä, sillä nyt ollaan saatu treeneihin semmonen hieno flow, ja oon löytäny ittelleni se taistelu tahdon vaikka joku menis pieleen niin en lopeta ohjausta siihen vaan silti painetaan menemään. Tän takia oon Aavaan saanu hieman sitä röyhkeyttä mitä kaipaan , niin paljo ku tommoseen lapaseen sitä voi saada. Mutta positiivinen asia oli, että vaikka nytki oltiin ihan vieraas paikas ja vieraita ihmisiä nii aksassa tuo meidän kupla toimii eikä se välitä mistään muusta ku mennään radalla. Ja ihan voin näin loppuun sanoa, että selkä ei ehkä ihan tykänny tuosta aksaamisesta, sillä Juhahan pisti meidät juoksemaan ja huolella. Mutta olisi pojat sen arvosta :D
Illalla ennen ku pidin treenit hallilla nii tein molemmille tytöille tokotreenit. Sikan kans ensin seuruuta, opiskeltiin hyppyä (tehtiin lelulla hyppynoutoja) ja koska tokoesteeseen oli jotenki ihmeen kaupalla kaikki laudat nii hyppyytin vielä muutamat 80 cm hypyt. Noutojen kans vaikka heitin vähä vinoon nii hyvin haki hypyn eli tää asia meni kerrasta jakeluun. Ja ne kasikymppiset oli niiin hienot... ilmavat, hyvällä tekniikalla, ei kaahottanu ja katto oikeesti sen korkeuden ettei tehny mitään jäätävää kenguruloikkaa. Loppuun pääsi Sikanen opiskelemaan ruutua eli juoksi muutamat kerrat targetille.
Aavan kans tehtiin ruutua, ylläri... nyt haki ihan nätisti takalaitaan. Aava teki myös muutamat hypyt ja ohjatun kokonaisena liikkeenä.
Perjantaina menin hienosti töis niksauttamaan selkäni joten kävin tekees tokotreenit sen mukaan mitä selkä kesti. Muuten tuo selkä on ihan ok, mutta tietyissä asennoissa tulee "pieniä" kipupiikkejä. Sen takia tein molemmille tytöille ruutuun lähetyksiä. Sikka on kyllä oivaltanut yllättävän nopeesti mistä on kyse että uskon että ruudun opettamiseen ei tartteta miljoonaa toistoa. Osaa näyttävästi mun pikkukoiruus käyttää aivoja. Sillä rupes itte jo hakemaan ruudun keskelle vaikkei ees kattonu missä targetti oli. Sikan kans jumpattii myös kakeja. Tulin siihen tulokseen että Sikalle on huomattavasti luonnollisempaa tehä etujalka kaket. Ja rupes tarjoomaan mukavasti oikealla tekniikalla vaihtoja. Hihiii, mun hieno pieni Mali ja superhienot kaket :) Aavalla oliki taas ongelmia ruudun paikan kans... arrrgghhhh, miten tää voi olla näin saakelin vaikeeta tuolle karvattomalle karvakasalle.... eli jouduttiin vähä hinkkaamaan. Tehtiin myös Z, jossa kaikki meni oikeen eli kuunteli hyvin!!
Lauantaista tuli vapaapäivä tytöille. Pitsi sori, nyt huijaan. Ohikulkumatkalla käytiin tekees Aavan kans 2 kertaa keinu.... Mulla piti olla pitkä päivä töis, mutta oli nii hemmetin helppo ja nopeet häät hoidettavana että pääsin ihan oikeesti ihmesten aikan kotiin. Joten käytiin tyttöjen kaa viereisellä pellolla ja otin kameran mukaan. Lopussa muutama kuva siltä reissulta.
Sunnuntaina käytiin heittääs nopeet aksat. Sikalle jatkettiin takaakiertoteemalla ja tehtiin välistävetoja. Nyt huomas selkeesti kuinka oikeepuoli on huomattavasti helpompi mitä vasen niin välissävedoissa ku takaakierroissa. Eli nyt ruvetaan jumppaamaan vasentapuolta. Aavan kans tein lyhyen leijeröintitreenin ja yllätys, pääsi tekemään myös muutaman keinun... Illalla saatiin tyttöjen kans melkosta herrasmiesseuraa ku isosisko tuli kylään omien afgaaniensa kans. Mirvan molemmat herrasmiehet oli ollu kokopäivän maastojuoksu kisois Vihdissä ja tulivat mun työ yökyläilemään. Sikan mielestä varsinki Affe oli varsin kummallinen ja hieman pelottava tapaus. Vähemmästäki ku iso uros jolla on karvaa enemmän ku laki sallii. Mörri on vasta juniori (6kk) joten myöhemmin SIkkaki jopa lämpes leikkimään.
Maanatai oliki sitte jännäpäivä, sillä silloon oli Sikan viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Silmät oli terveet. Sanottiin että lonkat on A:n ja B:n rajamailla, ja kyynärät 0/0. Eli nyt sitte jännätään virallisia tuloksia.
Illasta oliki sitte maailmasta hiennoimmat treenit Aavan kans sillä olin saanu Maaretilta sen vuoron Agilityakatemiaan. Iso kiitos tästä :). Eli päästiin Oreiuksen Juhan valvovan silmän alle treenaamaan. Voin sanoo että oli niiiiiiiin siiiiiiiistiiiiii. Saatiin muutamia hyviä ideoita kuinka mun kannattaa Aavaa ohjata. Ja testattiin semmosia ohjauskuvioita joita en normaalisti tekisi Aavalle (todennäkösesti ei tekis kovin moni muukaa omalle koiralle)., ei olis ittelle tullu ees mieleen . Ja kyllä huomaa että on ammattilainen asialla ja toimihan ne huomattavasti paremmin. Alussa tehtiin muun alkeisporukan mukana suht helppoo 13 esteen rataa jossa oli h-i-t-o-s-t-i takaakiertoja ja sen myötä aika hankaliaki ohjauksia. Tehtiin se pari kertaa läpi, mutta Juha pisti meidät suoraa radalle, mikä oli valmiina. Rata oli oikeesti hemmetin hankala kolmosten rata missä oli hankalia kohtia: Juhan tyyliin paljo takaakiertoja, päällejuoksuja ja hankala keppikulma. Silti niin vaan selvittiin Aavan kans yllättävänki helposti. Saatiin myös paljon kehuja mikä jokseenki lämmitti, koska tiesin että tämä kaveri ei kovinkaan helposti kehuja jakele.
Tästä on niin siisti jatkaa Aavan kanssa meidän aksa-hypetystä, sillä nyt ollaan saatu treeneihin semmonen hieno flow, ja oon löytäny ittelleni se taistelu tahdon vaikka joku menis pieleen niin en lopeta ohjausta siihen vaan silti painetaan menemään. Tän takia oon Aavaan saanu hieman sitä röyhkeyttä mitä kaipaan , niin paljo ku tommoseen lapaseen sitä voi saada. Mutta positiivinen asia oli, että vaikka nytki oltiin ihan vieraas paikas ja vieraita ihmisiä nii aksassa tuo meidän kupla toimii eikä se välitä mistään muusta ku mennään radalla. Ja ihan voin näin loppuun sanoa, että selkä ei ehkä ihan tykänny tuosta aksaamisesta, sillä Juhahan pisti meidät juoksemaan ja huolella. Mutta olisi pojat sen arvosta :D
 |
| Aina joukkoon mahtuu näitä, Sikka fiksulla ilmeellä -kuvia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti