maanantai 18. heinäkuuta 2016

Sikan sairaalareissu

Huoh, mistäs sitä alottais... No yllättäen alotetaan ihan alusta :)
Oltiin pe illalla ihan normaalisti tyttöjen, ja, Jannin ja koirien kanssa treenailemassa aksaa ku tavallista. Aavalle sain taas muutaman hyvän hienon nollaradan, ja Sikan kanssa opiskeltiin esteille hakemista serppenttiini-hypyillä.
Perjantai-lauantai yönä sain juosta parin tunnin välein Sikan kanssa pihalla ku oli vatta "hieman löysällä". Ja samalla Sikka rupes oksentelemaan. Lauantai aamusta rupes ripulin seassa olemaan verta ja ainaku neiti joi nii tuli pian toisesta päästä pihalle kaaressa. Mietin jo siinä kohtaa että vienkö jo neidin lääkriin mutta ei vielä lähetty ku oli sillee suht pirtee (kaukana normaalista duracell-Sikasta, mutta ei ihan pahassakaan kunnossa). Sunnuntaiaamuna neiti oli menny jo sen verran heikkoon kuntoon ja oksennuksenki seassa oli verta joten pakkohan se oli lähtee ees nesteyttämään jos ei muuta. Sen verran heikossa kunnossa neiti oli että Sikka käveli juomakupin luokse ja jäi vaan seisomaan koska tuli sen verran kipeetä vatsaan. Ja ne jokka Sikan ruokahalun tuntee, nii ees mun antamat herkut ei kelvannu vaikka tarjosin. Siinä kohtaa on asiat todella pahasti pielessä.
Lääkärissä otettiin lämpö joka oli normaali, otettiin laajat verikokeet ja pistettiin neiti tippaan , niin että meni suoraan suoleen. Verikokeissa ei ollut mitään muuta kuin viitteitä kuivumiseen, myös tulehdusarvot oli ihan normaalit. Tämän jälkeen päätettiin että otetaan röntgenkuva että nähdään onko sielä jotain vierasesinettä. Röntgenissä näkyi että paksusuolessa oli muutama paisunut kohta. Siinä kohtaa lääkäri sanoi että maanantaina tulee aamuvuoroon "spesialisti" joka kattoo kuvat mutta näyttää vahvasti siltö että ne laajentuneet kohdat pitää leikata.  Itse sain lähtee kotiin ja Sikanen jäi sairaalalle vielä tippaan ja seurantaan.
Illalla lääkäri vielä soitti mulle että Sikka oli oksennellut muutaman kerran ja oli edelleen vesiripulilla, joten Sikka oli saanut lääkehiiltä, mahansuojalääkkeitä, pahoinvoinnin estolääkettä, kipulääkettä ja alotettiin antibiootti, kaikki suonen sisäsesti. Lääkäri oli myös ultrannut Sikan joissa näkyi että niin paksu- kuin ohutsuolessa oli nestettä (ilmeisesti vttä, koska virtsaa se ei ainakaan ollut), samoin sielä oli myös ilmaa. Paksusuolessa oli jotain mitä lääkäri ei osannu sanoa mitä se oli, joten saisi aamulla spesialisti tutkia Sikan uudestaan. Yön aikana oli lääkkeet sen verran auttanu että Sikka oli jo huomattavasti paremmassa kunnossa ja olivat jopa tarjonneet ruokaa minkä SIkka oli syöny hyvällä ruokahalulla.
Aamulla soitti kyseinen spesialisti ja sanoi että Sikka on jo huomattavasti parempi, että hän teki vain normaalitutkimukset ja totesi, että ei lähdetä leikkaamaan ja katsomaan mitä sielä paksusuolessa on. Kuitenki koira suht hyvässä kunnossa joten turhaa ruvetaan avaamaan. Kun itse töistä pääsin niin kävin hakemassa Sikan kotiin. Täytyy myöntää että on kyllä niiin ihanaa ku se tuossa makaa kylki kyljessä kiinni. Oli jotenki niin hiljasta ku Sikkaa ei ollu.
Mitään lääkkeitä ei saatu kuitenkaan kotiin ku oli saanu kaikki suonenkautta, nyt tarkkailaan ja syötän sille seuraavat paivät vaan keitettyä kanaa, riisiä ja raejuustoa. Neiti kuitenki menetti parin päivän aikana melkeen 3kg painostansa parin päivän sisällä, joten pääsee Sikka lihotuskuurille. Okei, kaveri on kyllä näyttääki jostain katuojasta pelasastetulta ku on sen verran laihas kunnos.

Ja mites Aava? Aavaa kyllä kävin munki sääliksi sillä eileen ku käytiin sen kans mettäs lenkillä nii se vain kyttäili taakse päin "että mihinkä piruun se Sikka jäi"-tyylillä, Kotiin ku tultiin nii käveli kämpän ympäri aika monta kertaa ku etti Sikkaa. Eli eipä oikeen nautittu kovinkaan ihmeellistä laatuaikaa Aavan kans.

Mutta pääasia on että Sikka on parempaan päin :D

Sikan kanssa odotetaan verikokeitten tuloksia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti