Tiistaina pidettiin aksapäivä sillä itte en päässy keskiviikon treeneihin. Tehtiin sama rata mikä, olisi ollu keskiviikon treeneissä (onneks Mari oli lähettäny radan aijjoos meille nii pystyin käyttää). Sen verran muutin että vaihdoin keinun A:han. Ihan hienon radan saatiin Aavan kans aikaseksi. muutaman kerran meinas mennä ysi hypyn jälkee kolmosputkeen mutta saatiin seki lopulta onnistumaan :) samoin aika vahvasti joutui komentamaan ettei menny pituuden 21 jälkeen aalle, vaan että sain kääntymän. Kepit oli niiiiiiiiin superhienot. Eli meidän keppisulkeiset on menny perille, woohooooo. Täytyy myöntää että mä jo kattelin tuota aksapuolen kisakalenteria jos sitä nytte korkkais Aavan kans meidän kisauran . Vihdoin ja viimein.
Sikan kans tehtiin pätkissä esteitä 1-10. Ja voin sanoo että mä oon niiiiin hidas!!!!! Ja mä oon aina myöhäs SIkan ohjauksessa. Mulla ei meinaa millää mennä kaaliin että joudun kertomaan ohjaukset huomattavasti ennemmin. Aavan kans on niin helppoa sillä se rytmittää hyvin kaiken mun mukaan , mutta Sikka ei, ku se vaan menee niiiiin täysiä ku vaa jaloista pääsee. 7-10 välissä lähti ihan hyvin hakemaan esteitä, mutta tekemistä meillä vielä :)
Keskiviikolle sovittiin Heidin kaa uudet jäljet. Sikalle tehtiin ekaa kertaa vieraan talloma jälki, eikä ollu yhtää mitää ongelmaa!!! Ajoi ihan samalla tavalla ku mä olisin tallannu jäljen. Pituutta Sikan jäljellä ei ollu ku 370m, 5 keppiä ja vanheni tunnin verran. Alku oli ihan superhieno, lopussa oli paljo polkuja, nii SIkan tyylillä kaikki piti käydä tarkistaas. Kumma ku ne on pakko käydä tarkistaas ja sitte jatkaa jäljellä... ja ku tuo rupee olemaan tapa. Kepeissä ei mitää ongelmaa.
Sitte Aava, huoh. Heidi tallas Aavanki jäljen: 6 keppiä, pituutta 640m, vanheni reilun tunnin. Aava oli jo janalla hyvin epävarma ja lähti vinoon. otin lyhyemmältä matkalta uusiksi. Otti takajäljen ja meinas jatkaa sitä tavallista sinnikkäämmin. Jäljellä hukkas jäljen kahteen kertaan jonka takia tuli tehtyä pienet lenkit mutta löysi itte takas jäljelle. Toisen "lehmän ringin" takia jäi yks keppi matkan varrelle. Ja lopussa sähellettiin vikan kepin kanssa... Aava oikeesti käveli ainaki 4 kertaa kepin yli eikä nostanu, ja se etti ja etti mutta ei vaan löytäny. Meni yli 5 min ku pyöri ja etti, ennen ku löysi vikan kepin. Ja seki meni näköllä. Näytti ihan siltä ku olis ollu nenäpunkki, mutta se se ei voi olla ku muuten ajoi jäljen. Ihan kummallista. Jäätiin molemmat Heidin kaa miettimään mistä moinen...
Aava vihdoin ja viimein taas leikki ja taistelee lelusta !!!! Jeeeeeeeeee, kyllä siinä meniki aikaa |
Aavalle tein 720 m pitkän, 5 keppiä, jana 10 m, vanheni myös 1,5 tuntia. Jana oli taas epävarma mutta lähti kuitenki suoraan (eli ens kerralla teen vaan janatreenin). Puolessavälissä jälkee oli harha (sen tiesin ku näin tallomassa ollessani muutaman sienestäjän). Kävi tarkistaas harhan mutta jatkoi kuitenki omalle jäljellle. toki oli sen jälkee taassuht epävarma. Muuten ihan ok jälki.
Jälkien vanhentuessa tein nopeen esineruudun. Nyt vein lelut Sikalle valmiiksi. Ei irronnu niin kauas mitä normaalisti joten takaesine oli selkeesti hankala. Muuten teki hyvää työtä. Aavalle tein niin että jätin kaikki esineet heti etualalle. Lähetin nii sinne 50 metriin se irtos eikä elettäkää että ois nenä auki heti alussa, Mutta kyllä ne esineet sieltä sitte löytyi. Eli jatketaan meijän treenejä tämän suhteen!!
Tänään meillä oli taas tarkotus käydä Heidin kaa talloon jäljet, mutta Heidille tuli työkomennus joten kävin ittekseni tekemäs tottikset. Sikan kans tehtiin seuruuta jossa nostatin neitiä, toki sen takia edisti ihan kiitettävästi. Tehtiin myös muutamat noudot kokonaisena liikkeenä ja hitto ku oli hienot!!! Rupeen oleen tyytyväinen teknisesti ja vauhdillisesti meijän noutoon. Loppuun otettiin paikkis, ja eteenmeno mikkä oli sangen hyviä. Hieno pienin Sikanen joka teki hienoo työtä vaikka oliki lämmin.
Aavan kans tehtiin ohjattua, 2 kertaa molempiin suuntiin ja hitto ku lähti hyvin eikä epäröiny ollenkaa. Eli jollain lailla on herneet liikkunu neidin aivokopassa. Tehtiin muutamat luoksarin pysähtykset, mikkä oli hienot. Loppuun tehtiin kans eteenmeno ja pistin maahan asti. Mutta Aava oli sitä mieltä ettei oo koskaan kuullu maahan-käskyä ja jäi istua nököttämään. Eikä millään maahan, arrggghhh. Mutta hitto ku ei voi treenata ku muuten rupee ennakoimaan nii pirusti maahanmenoja....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti