Suhteellisen pätevät aksakoiruudet

Lauantaina ku pääsin töistä nii kävin ittekseni tallaamassa jäljet molemmille tytöille Luukissa. Ja samaan kasaan tuli tallottua esineruutu. Voin sanoo että itte olin jo valmiiksi väsyny ku iltavuoroputken jälkeen olin brekuvuoroissa eli kello soi viikonloppuna aivan liika aikasin puoliviiden aikaan... No ku olin jälkien tallomisen jälkeen kävelin autolle vastaan tuli 4 teinityttöä jolla oli oma kultu irti. No koska mulla oli Sikan jäljellä oli namikasoja nii hitto se saakelin kultsu kävi syömässä osan herkuista. No, sitte ku kävelin Sikan kans esineruutupaikkaan, nii sama teiniporukka tuli vastaan. Nyt vaan jouduttiin yli 5 min että ne sai koiransa haltuun, ja tietenkää niillä ei ollu sille narua tai ees pantaa. Voin sanoo että himppasen meinas suoni kiristyä ottalohkossa. Sikka kyllä teki hienon esineruudun. KOlme hienoo pistoo ja kaikki nousi, mutta yhtenä esineenä mulla oli ihan tavallinen sormikas. Sikka ei millään suostunu pitää sitä suussansa. Tiputteli sika monta kertaa. Yllätyin tästä. Eli treeniä, treeniä. Jälki oli suht hyvä, vähän epäröi ja pyöri siinä missä se kultsu oli syöny namit, mutta muuten ihan ok jälki. Pitutta ei ollu ku 300 m.
Aavalla ei mitää ihmeellistä esineruudussa. Tää oli vähä liika helppo sille selkeesti. Ja jälki, noh... Tein vähä alle 500 m pitkän, 5 keppiä jotka otin maasta just ennen ku lähin tallomaan, ja tein paljon pieni kepposia eli ei todellakaan mitää ennalta-arvattavaa jälkeä. Jana oli vähä epävarma, mutta ei ottanu takajälkeä, kepeistä nousi vaan 3(en ollu niitä merkannu muutenkaa jäljelle joten meni myös vähä omaan piikkiin).

Sunnuntaina meillä oli kevätkauden vikat aksat - ja totta kai Sonja oli keksiny meille kaikkee jäynää... Eli pidettiin vähä niinku kisat mutta saatiin pientä lisämaustetta. Meitä oli vaan neljä joten aikaakin oli, joten tehtiin yhteensä 7 kierrosta:
1. lämmittely kierros , eli testirata. Aavan kanssa meni niiiiiiiiiiiiiin persiille koko rata: neidillä oli liikaa virtaa ja itte en keskittyny en sitte yhtää....
2. Kisamainen. Aavan kanssa meni jo paremmin olisko tullu 15 vp
3. Ilman käsiä = kädet selän takana. Tää oli hauska ja hyvinki silmiä avartavaa. Voin sanoo että tää oli myös meidän paras rata. Eli olnko hieman peiliin kattomista: hosun ja häslään liikaa. Toki pitiän sitä keskittyä rataan ihan eritavalla.
4. Ilman ääntä. lähtölupakäskyn ja kontaktille sai antaa käskyn (jotka ihan ymmärrettäviä). Toisaalta tässä ei niin suurta ongelmaa koska en sano hyppyjä tai takaakiertoja. Voin sanoo että tää oli toisaalta tää oli vähä hankalampi sillä sanon tosi paljo "täälä" tai jotain muuta. Ihan hauskaa tämäki.
5. Lainakoiralla meno. Porukassa oli 2 maksia ja 2 miniä joten totta kai maksiohjaajat sai minikoiran ja toisinpäin. Joten MÄ sain ohjattavakseni Stellan joka on oikeesti pieni kokonen kääpiövillakoira. Ei hitto ku meinasin hukata sen radalle miljoona kertaa vaikka esteitä 19. Mutta tehtiin silti Stellan kanssa hieno nollarata toisiks parhaimmalla ajalla. Ja Stellan omista Elena sai ohjattavakseen Aavan. Mietin aluksi että kuinkakohan käy. Mutta Aava yllätti ihan totaalisesti!!! Sanoin että palkkaile paljo alussa ja viimeset 6 estettä Aava meni niin hienosti Elenan käsissä (toki Elena on ohjaajana hyvin pehmeä nii sopi Aavalle hyvin). Voin sanoo että ihan hauska nähdä oma koira menemässä radalla: näet sen tekniikkaa mitä ei vieressä juostessa näe. Samoin jollain tuli vastaan että jos on ongelmana ollu esim. takaakierrot , lainaohjaajalla ei, nii olisko taas hieman peiliin kattomista... Sen verran helpotettiin että vaihdettiin kepit pois radalta normi hypyksi (rupes koirat väsymään ja kepit nii ei pilata kenenkään keppejä sillä ne oli kaikilla aika epävarmat)
6. Bonus-kierros eli saatiin tietää vasta kierroksen alkuun mitä tehään. Sonja oli keksiny meille häiriötreenit. Eli kun oot normaalisti radalla nii muuta juoksentelee ympärillä (varsinki kontaktiesteitten vieressä tuomarin tavoin). Aavalle helpotettiin huomattavasti että pari ihmistä vaan seisoi ja pari liikkui vähäsen. Se ei Aavaa onneksi haitannu. Muille annettiinkin hyvinkin kovaa häiriötä. Yllättävän vähän se ketään häiritti :)
Mutta summa sumarum,  hauskaa ja erilaista. ja hyvin ilmiä avartavaa. Nyt taas tajuaa kaikki omat turhat eeet sanomiset ja kaiken muun turhan sähläämisen . Suosittelen ehdottomasti kaikille aksaajille!!

Kävin vielä Aavan treenien jälkeen aksailees Sikasen kanssa . Ja muistin jopa puolessa välissä kuvata omia treenejä... Mutta nyt oon tajunnu kuinka saan Sikasen toimimaan aksassa: itte oon niiiin hemmetin passiivinen ja naureskelin videolla että näyttää siltä että mulla on semmonen evvk-asenne, namit tiputin vieläkin huonompiin tylsiin kuiviin nappuloihin niin nytte rupee pikku-mali olemaan sen verran tiputtanu kierroksia että voi jotenki ees keskittyä. Tällä kertaa tein semmosen pyörimis treenin sillä ollaan tehty nyt irtoomista nii Sikka ampuu suoraa niiiin täysiä. Alku mitä en kuvannu oli just sellasta, mutta videolla toimi vähä paremmin. Varsinki jos olis suora linja putkeen mutta  pyöräytän pois nii se vasta hankalaa onki (videon lopussa). Ihan hyvin kuitenki SIkka jo toimii :) :)

Eilinen oliki sangen koiramainen päivä. Käytiin ekaksi Heidin ja saksalaisten kanssa ajamas jäljet ja esineruudut Kauhalassa. Sikalle esineissä käytin taas samaa sormikasta, edelleen sama ongelma... Joten ens kerralla pitstän vain pelkkiä sormikkaita. Sikan jälki oli super, okei vähä varmistelin ku edellinen meni pieleen eli oli aika tiheästi namiksoja. Harmittelin vaan että tein nuin lyhyen jäljen.
Aavalla ei taaskaa mitää ihmeellistä. Heidi talloi Aavan jäljen 9 keppiä, pituutta n. 500 m. Alussa oli  vähä epävarma eli nyt pitää saada Aavalle vaan paljon vieraitten jälkiä. Eli jos jollain on ylimäärästä virtaa/halukkuutta nii saa tulla tallomaan jälkiä, mä voin vastapalvelukseksi tulla tallaamaan jäljen teille!!!! (jäätävä myynti puhe ;D )
Illalla pääsi Sikanen vielä pureksimaan. Tehtiin muutama pako ja uutena tehtiin ohjaajan puollustusta. Täytyy myöntää että oli positiivisesti yllättyny Sikasesta. Se malttoi . Eikä mun tarttenu olla jatkuvasti kieltämässä :)