Väsynyt pikku-koira

Vihdoin ja viimein päästiin "eroon" Chida-siskosta. Ja näin melkein kahen viikon jälkeen voin sanoa, että todellakin eroon. Ja voisin pistää vaikka pääni pantiksi, että Aava on samaa mieltä. Aluksi Chidan kanssa meni hienosti, kun neiti oli vielä vieraskorea, mutta kun viikko oli vierähtänyt, niin niin alkoi dominointi ja kyttääminen melkein kaikkeen mitä Aava teki. Ja samalla katosi korvatkin aina välillä. Ruoka-ajat olivat pahimmat, sillä Chidan kyttääminen oli kyllä melkoista. Loppupeleissä mun piti pistää jompi kumpi pesuhuoneeseen oven taakse että Aava sai oman ruokarauhansa. Siis ei riittänyt että toinen oli keittiössä ja toinen eteisessä, Chida kyttäs ja saattoi jopa murista vaikka Aava oli omalla kupilla syömässä ja pikku-neiti oli 7 metrin päässä. Ja huomasi, että kyllä neiti testatasi muakin melkolailla. Mutta eipä enää tartte sitä miettiä.
NO ei Chida niin hirveä ollu, minkä kuvan tuosta sai. Kaksisteen ollessa koiruus toimi ku unelma ja neiti on aivan loistava treenikaveri: tekee niin täysillä, viettiä löytyy ja keskittyy hyvin, mutta kestoa ei kestäny yhtää. MOnesti naureskelin, että täähän on ku pientä pentua treenais, sillä Chida ei jaksanu 5 minuuttia pitempään. Ja sen näki kuinka se nautti kun sai tehä kunnolla töitä. 

Oon nyt tarkoituksella ottanu Aavan kans vähä helpommin, että saa neiti kunnolla levättyä, ennenku tulee pikku-penskanen kotiin, toki sitä ennen tulee taas yks koira vielä viikonlopuksi hoitoon.

Jälkiä ollaan kuitenki ajettu muutama. Yks supervaikee mettään ja yks pellolle. Ja nuotten jälkien jälkeen alan edelleen kallistua siihen uskoon että kyllä mä vielä saan Aavalle ainaki FH1. Nyt vaan pitäis vaihtaa ilmasu noudosta maahanmenoon että sais koira ees vähä levätä. Ja harhajälki; en usko että se on ongelma sillä se mettäjälki, voi pojat oon tyytyväinen Aavaan!! Eli, käytiin Lauran kaa treenaamassa jäljet, niin että Laura talloi Aavalle ja mä Selmalle. Mettästä pois tullessa sain tämmönen kommentin: " jos koira ajaa huonosti jäljen nii se ei oo mitenkään koiran vika. Alku on sik-sakkia sillä sielä oli monta marjastajaa ku yritin puhotella niitten välistä. Ja alunperin jälki on pikkusen vajaa 500m mutta vikalla kepillä tuli kyy vastaan, joka ei tehny elettäkää väistääkseen. Se oli niin kauhusta jäykkänäki noitten marjastajien takia, joten lopeta jälki 5 kepille. Käydäänkö tekemäsvtuonne pellolle valmiiksi helppo jälki?" Eli melko loistava lähtökohta. Niin ja jälkee ajaessa tuli vastaan kaikenkaikkiaan 7 marjastajaa jokka oli kyllä hyvin tallannut jäljen päältä. Jonki verran Aava meni sik-sakkia jäljen päällä ku piti tarkistaa kuinka jälki meni. Kepeistä ei noussu ku 2, mutta pistän sen sen piikkiin että Aava joutui NIIIN tarkasti keskittymään itse jälkeen että jäi kepit. Se annettakoon anteeksi. Mutta eipä neiti kertaakaan harhautunut pois jäljeltä. Mutta oli se väsynykki ku päästiin takas autolle. Joten veikkaan ettei se FH-n harha oo ongelma.

Aksaaki on tullu jonkuverran treenattua. Ollaan nyt käyty Katrin ja Sinin kaa treenaan kerta viikkoon edelleen Annin opastuksella. Takaa leikkaukset ei oo koskaa ollu mikää suuri ongelma, joten oon ruvennu kylvämään niitä huomattavasti enempi valssejen tilalle. Ja voin sanoo , että se toimii meillä! Aavan linjat on paljo paremmat ja vauhti on vaan koventunu. Eli näitä jatketaan!! Sylkkäreissä Aavalla on nyt syttyny lamppu ja linjat rupee olemaan jo hyvät. Mutta meidän lottovoitto: ne h*lvetin kontaktiesteet. A-este ei oo enää ollu pitkään aikaan ongelma (toki kaveri menee yhtä vauhdilla ku pk-aalle, joten kontaktit unohtuu ja vauhtia on ihan sikana liikaa). Puomin kaa ollaan taisteltu, ku ei se sille oo menny, mutta nyt; vihdoin ja viimein Aava ei enää meniskää mitää muuta ku puomia!! Kyllä sen kanssa takuttiinki vuoden verran.... 

Pääsi se Chidaki jäljelle