Go big, or go home

Tää viikko onki menny taas toisaalta harakoille mutta toisaalta on silti jotain saatu ainaki aikaan. Nääs maanantaina töis päätin teurastaa oman pikkuvarpaani eli mursin sen ja smalla sain kynnen pitkittäis suunassa kahteen osaan . Eli varvas on ollu "hieman" kipee ja "hieman" paisuksis. Että se on ollu jonkiverran haittaava tekijä, vaikka mun tapauksessa ei se mun menoo haittaa.

Maanantaina sai tytöt yllättäen vapaapäivän mutta tiistaina taas mentiin treenaamaan. Tällä kertaa mentiin Meten, Lauran , Ariittan ja jäätävän kasan sakemanneja kans treenaamassa HVK:n kentällä Kauklahdessa. Sikka noh.... voin sanoo että siitä treenistä ei tullu sitte lasta, ei paskaa. Seuruussa paikka liikkui ihan hemmetisti, se oli jotain aika jäätävän näköstä. Eteentuloissa kaikki aiva hemmetin vinoja. Eikä neiti olu vissiin koskaan kuullu jäävistä liikkeistä. Mutta eipä taas oo ku peiliin kattomista. Sillä Sikka on siitä kummallinen kaveri että jos treenissä palkkaan huomaamattani esim huonossa kohtaa seuruussa tai eteentulosta ku se on vino, eli muutama kriteeri on vähä heikko nii seuraava treeni on sitte aika jäätävää. Se tekee just niin ku oon viime treenissä palkannu, ja yleensä tajuan virheeni siinä kohtaa. Ja siinä kohtaa mikää hinkkaaminen ei auta. seuraavassa treenissä tehdään korjaussarja ja siitä seuraavassa treenissä homma toimii taas niin ku pitää. Eli nii ärsyttävää mutta onneks asiat saa korjattua yhessä treenissä. Mutta pitäiskö hieman ruveta olemaan tarkempi kriteereistä. Mutta se on vaan SIkka ja Sikan tyyli toimia <3

Keskiviikosta tuli taas tytöille vapaapäivä, mutta sen verran että Aava pääsi hierojalle. Tää oli nytte toinen kerta ku käytiin Anitan käsittelyssä. Eka kerta oli about viikko tästä toisesta koska silloon Aava oli hyvin jännittyny eikä rentoutunu oikeestaa ollenkaa. Nyt toisella kerralla oli jo huomattavasti rennompi mutta ei täysin kuitenkaan ihan täysin. Sen takia Aavalle tehtiin nytte vain venyttävää hierontaa, ettei ruvettu vielä muokkaavampaan hierontaan. Mutta mennään Aavan ehdoilla ja sen ehdoilla kuinka Aava rupee luottamaan uuteen ihmiseen.

Torstaina käytiin Jannin ja Floun kanssa aksaamassa lepakkovuorolla. Sikka pääsi tekemään eteenlähetyksiä niin suoralla linjalla, tässä ei ollu mitää ongelmaa koska Sikanen kyllä irtoo. Sitte tein niin että yks este ei ollu ihan suoralla linjalla, hyvin haki silti eteenpäin ja hyppi kaikki hypyt. Loppuun otin vielä niin että eka ja vika este ollu täysin linjassa, hyvin siltiki haki. Jessss, joku rupee menee perille pienen malin päähän. Aava sai kontakti sulkeiset puomille tai jos tarkkoja ollaan nii puomin alastulolle. Ongelmana on että jos en himmaa yhtää ku juoksen puomin ohi nii Aava pysähtyy niin että sen takakarvojen karvat just ja just osuu kontaktiin eli pysähtyy mutta hieman pitkäksi menee. Nyt mulla oli Janni namikoneena nii saatiin paaaaaljo hyviä onnistumisia :)

Perjantaina tehtiin Sikalle nopee ja ytimekäs korjaussarja. Sen jälkeen kävin tallomas tytöille pellolle jäljet koska oma varvas ei vielä oikeen kestä mettässä kävelyä (tasasella maalla kestää jo hyvin). Tein jäljet tuohon Tikkurilan urheilupuiston vieressä olevaan puistoon missä kulkee muutamat lenkkipolut mutta on paljo nurtsia (ei semmosta istutettua nurtsi nurtsia vaan semmonen vähä kesanto tyylinen joka ajetaan about kerta kuuhun) . Sielä oli jo ku verran harhoja ja tuuli aika voimakkaasti. Molemmilla tytöillä jäljen pituus oli about 500 m ja molemmilla 6 keppiä. Jäljet ei vaan kereenny vanhentua yhtää sillä sadepilvet lähestyi sen verran uhkaavasti... Mutta hitto, kyllä ne ne molemmat ajoi mutta mitää kovin nättiä peltojälkityöskentelyä se ei todellakaan ollu :D on ne vaan mettäjälkikoiria. Mutta maaliin selvittiin molempien kanssa helposti ja kaikki kepit löytyi. Eiks se oo pääasia!! Tää oli myös tämmönen että saapa jotain uutta ja erilaista jäljille.

Sikkasen menoa (pahoittelut huonosta laadusta, mun bloggeri näytti "raiskaavan" kuvan aikas pahasti)

Lauantaina oliki belgi-erkkari . Oltiin Riikan kans sovittu jo aikaa sitte meijän projektista Rumat harmaat belgit kehässä, eli olin ilmottanu Aavan näytelmiin. Voin sanoo että oli sangen märkä erkkari. Mutta Aavan kanssa saatiin eri ja oltiin jopa 7 parhaan seassa. Avoimia narttuja oli 28. Tuomarina toimi ranskalainen Dominique Arsene. Kirjottaisin tähän Aavan arvostelun mutta se on kirjotettu ranskaksi joten ... mun ranskankielen taito on "himppasen heikko". Mutta jotain mitä sain selvää: Kaunis hiekan värinen hyvällä turkilla, Selkä hieman pitkä, Hyvin kulmautunut. Korvat hieman isohkot. Erinomainen pää, erittäin kauniilla ilmeellä.  Ja lopuista ei ookkaa mitää käryä :D eli jos on ranskankielentaitoisia nii saa tulla suomentamaan :D :D   Tuomari oli muutenki hyvin kummallinen, hän välillä kävi arvostelemassa tervu-uroksia viereisessä kehässä vaikka mäki seisotin Aavaa. Niin kävin lähestulkoon kaikille. Ja arvosteli muutenki ihan hemmetin hitaasti, eikä tuo naapuri kehässä käyminen yhtää nopeuttaminen asiaa.... Sangen ärsyttävää ja epäkunnioitettavaa.

Kuva: Tom Suoranta

Sunnuntaina lapsoset saiki taasen vapaapäivän :)