Pientä tuskastumista

Voihan nenä. Ollaan nyt ihan oikeesti ruvettu hinkkaamaan Sikalle jäljen ilmasuja. Noh, joka toinen treeni on ollu semmonen fiilis että ehkä tää onnistuuki jollain lailla ja suht helposti. Joka toinen onki semmonen : ei helvetti, tästä ei tuu mitää. Täytyy myöntää, että ittelleni joudun antaa sapiskaa siinä suhtees, että kaikille muille koirille oon ottanu kepit paaaaaaaljo ennemmin jäljelle ku Sikalle. Oma moka..... Viimeks oli jo pientä toivon pilkahdusta ku kävin  Riikan ja koirien kans tallomassa jäljen. Tänään ku kävin tekees (taas) keppitreenin nii huomas että kyllä jäljestys menee keppien edelle ihan 100-0. Kyllä Sikka tökkäs nenällänsä keppiä kerran tai kaks ja sitte vauhdilla eteenpäin. Jos estin matkan jatkamisen nii sitte tuli pönöttään perusasentoon, eikä elettäkää että lähtis tarjoomaan mitään muuta. Nimimerkillä neiti pönötti nätisti melkee 15 minuuttia perusasennos ku ei tienny mitä tehä. Ainoo huono puoli ku perusasento on niin vahva, nii sitte ku ei tiiä mitä tehään, nii siinä on hyvä pönöttää, arrrggghhhhhh. Noh, jos jotain hyvää nii voin sanoo että hitto tuon koiruuden kans ei tuu ongelmia jäljellä sillä neidin jäljestäminen on nytte huomattavasti vahvempaa mitä Aavalla tuos iäs. Tänäänki jäljellä oli muutama harha mitkä tiesin, nii ei elettäkää että lähtis harhalle. Nytte tein janan (huimat 5 metriä, mutta alku seki) niii irtos kyllä hyvin. Pitäis vaan ruveta pitentämään ja hankaloittamaan janoja nii hyvä tulee.

Aavaki on luonnollisesti päässy kans jälkeilemään. Ja edelleen neiti ajaa tasaisen varmasti jälkensä. Tänään kävi vähä hassusti ku itte kävin talloos jäljen nii en nähny mettässä muitten merkkejä. Mutta ku ajoin Aavan kaa nii jotenki kummasti sinne oli merkkejä ilmestyny. Joten sen takia jäljelle tuli monta harhaa ja jopa meidän molempien jäljet meni melkee 50 m päällekkäin. (Veikkaan että johtu siitä että ku mä itte tallaan niin merkkaan jäljet todella heikosti koska ne jää mun päähän hyvinki tarkasti, ainaki yleensä) . Mutta, kerran Aava lähti harhalle, mutta muuten pysyi hyvin omalla jäljellä. Nytte nousi kaikki kepit, mutta ei ilmasut oo läheskää sitä luokkaa mitä ne on ollu, joten pitää tehä muutamat hankalat keppitreenit Aavalaiselle.

Tottistelun suhteen, Sikan kaa oon nytte treenannu enempi BH:n juttuja. Ja hyvältä näyttää :) tempomuutoksissa paikka pysyy hyvin , eli saatiin juoksussa irtoominen korjattua. Paikkiksia ollaan tehty ja kyllähän se sielä pysyy. Toki seki ehkä on vaikuttanu meijän paikkiksiin, että on tullu paljo tehtyä niin että toinen odottaa istuen tai maaten ja toinen tekee tottiksia tai esineruutua. Nyt pitäis saada häiriö koirakoita ku Sikka on paikkiksessa (tarkotan muita ku Aava). Samoin agendalle pitää ottaa henkilöryhmä ja ilmottautumiset. Että kuukauden päästä ku neiti täyttää vuode,n nii voidaan hyvinki ruveta kattelemaan kokeita sillä silmällä  :)

Aavan kaa ollaan jatkettu mielentilatreeniä ja voin ilokseni todeta että kyllä se siitä pikkuhiljaa. Ruudun paikkaa ollaan tehty ny kuuriin omasesti targetilla ja sen ansiosta rupee paikka pysymään paremmin takareunassa. Mietiskelin vaan että pitäsköhän sitä hitto ilmottaa Aava taas tokokokeeseen vaikka vannoin etten kisaa sillä vuoteen ;)

Loppuun vielä muutama kuva tän päivän hömppäilyistä :)