Mä niiin pistän nuo hunsvotit makkaratehtaalle!!

Tällä viikolla on Sikka saanu mulle aikaan nii pirusti harmaita hiuksia että oksat pois... Kaveri on nyt kyllä keksiny tuon tuhoomisen taidon. Ja alkaa tuo uhma-ikä nostaa päätään. Aava sen ku laamailut lisääntyy ku hitto se ei voi vieläkään juosta.

Mutta jotain ollaan taas saatu aikaan:
Tiistai:
Käytiin aksailemas molempien tyttöjen kanssa. Koko kenttä oli tyhjä joten sain itte rakennella radan. JOten käytin asian hyväksi ja muistin Tiian blogista vanhan aksaradan joka ol iollu joskus heillä koulutuksessa. Siinä oli paljo hyviä kohtia myös Aavaa ajatellen, joten rakensin sen radan, kiitos siitä Tiialle :). Keppejä en halunnu ottaa, joten jätin ne vain pois, mutta se ei haitannu rataa ollenkaa. Otettiin rata vaan esteelle 24 asti ja saatii jopa siitäki hieno nolla-rata. Hitsit olin tyytyväinen sillä jonku verran hinkattiin 7-11 väliä , 18-19 väliä hinkattiin,  Aavalla meinas mennä pitkäksi 23-24 väli. Hauska rata kaikin puolin!!
Sikan kanssa jatkettiin noitten esteitten lukittemista ja irtoomista. Superhyvin rupee lukemaan!! Kyllä siitä näin sivulajina melkonen aksa-koiruus tulee, sillä joka kerta syttyy enempi ja enempi koko lajiin. Sen verran vielä voin sanoo että perun sanani siitä etten pysy Aavan mukana , Sikan kanssa jään kahta kauhiammin jälkeen... ku täi tervaan.

Keskiviikkona:
Tytöt pääsi juhlimaan Sonyn (Aavan enon) 6v-synttäreitä viettämään Hyvinkään koirauimalaan, Onnenkoiraan. Aava on käyny kerran ennemminki mutta Sikalainen oli ekaa kertaa. Aavalle ku pikkusen muistutti kuinka rampista mentiin nii neiti ui ku vanhatekijä. Sikan kanssa ei mennykkää ihan nii putkeen: joka kerta sen sai nostaa liiveistä veteen ja ekat 8 kertaa kaveri yritti tulla reunasta pois, mutta pistettiin se uimaan aina toiseen päähään ja sitte pois. Mutta kyllä rupes neiti pikkuhiljaa ymmärtämään mikä on jutun juoni. Toki uimatekniikassa onki vielä paaaaaaljon tekemistä ;D

Torstai:
Se vasta olikin katastrofi päivä... Kävin heti aamusta treenaamassa tytöt tokon osalta hallilla. Sikka ei keskittyny ei yhtää, kaikki perusasennot oli niiiiiin päin prinkkalaa, joten hinkattiin ja hinkattiin ja hinkattiin että saatiin ees muutama onnistuminen. Aattelin että otetaan pitkän hinkkaamisen jälkeen jotain kivaa helppoa joka varmasti onnistuu, eli noutoja vauhtinoutoina. Paskat.... Ollaan tehty nyt pelkkiä pitoja, nii Sikka lähti hyvällä vauhdilla noutokapulalle, kääntyi mutta jäi vain pitämään noutokapulaa. ARRGGHHHH!! Hitto ku Sikka yhdistelee noin kummasti asioita. No otettiin aikas hemmetin monta kertaa uusiksi että sain sen palauttamaan kapulan sillä Sikka tiputti kapulan aikas helposti...
Aavan kanssa en tehny ku pienen seuruu kaavion mutta ketuilleen meni tuon laamailun takia, seuraava argghhhhh....
Koko päivä meni muutenki nii persilleen että huhhhuh...

Perjantaina:
Käytiin taas Heidin ja saksalaisten kans treenailees JOrvin parkkiksella. Nyt oli Sikan kanssa ihan eri meniniki: perusasennot oli hyviä (lähestulkoon supereita). Tehtiin myös taas vauhtinoutoja, nyt palautti jo jopa toisella toistolla. Tehtiin myös jäävien erottelua, jossa kokeilin tehä patukan kanssa. Sikka jäi taas niin pahasti kiinni/kierrokset nousi nii pahoin nii vaihdettiin nameihin ku muuten ei tullu mitää. Nameilla toimi hyvin. Loppuun eteenmeno. Kaveri lähtee ku tykinkuula.
Aavan kans tehtiin muutama nouto ja eteenmeno. Ja teki jopa ihan ok mielentilalla

Tänään olkkari treeninä SIkalle eteentuloja, voin sanoo että ei se ratakiskokaa riitä tässäasiassa.
Aavan kanssa tehtiin metallikapulan kanssa pitoja.

Uinnin jälkeinen pakko ottaa-kuva