Kun mikään ei mee putkeen

Niin. Aina ei mee kaikki putkeen. Tää on nyt todisteetu jälleen kerran. Alotetaan Sikasesta. Viime viikon maanantaina mulla oli vapaapäivä ja kävinkin tallomassa aamusta tytöille täysmittasen esineruudun. Molemmat teki yllättävän hyvän ruudun siihen nähden että se oli ensimmäinen tälle kaudelle. No ei siinä mitää. Iltapäivällä oltiin menossa Saijan aksatreeneihin nii yllätys yllätys, Sikanenhan oli täysin komijalkainen.. Aamulla ei ollu yhtää mitää. Aattelin että on vaan venähtäny ja käpäilin, venyttelin ja taivuttelin jalkaa enkä oikeen mitää suurempaa löytäny. Annoin olla muutaman päivän. No eihän se auttanu. Neiti oli eelleen vielä perjantainaki täysin kolmijalkanen nii soitin lääkärille. Maanantaille saatiin aika ortobedille joka tutki sikasen jalan. Murtumia ei onneks löytyny mitä itte epäilin, mutta etujalan uloinmmasta varpaasta oli kynsi murtunu ihan tyvestä, joka oli päässy tulehtumaan ja oli sen takia tulehduttanu koko kynnen. Joten kynsi "kuorittiin" ja jäljelle jätettiin vain ydin. Totta kai pitkä antibioottikuuri ja kipulääkkeet. Eli meillä saikku jatkuu aksan suhteen niin kauan että kynsi on kasvanu takasi. Tokon kanssa voidaan tehdä jotain, mutta rajotetusti. Ollaan me nyt saikun aikana tehty ollari tokoa ja tehty aikas paljo tunnaria ja pelkkää tunnarikapulan pitoa. Sikasella on ongelmana että ei pidä kunnolla tunnaria tai ohjatunnoudon kapulaa. Ne on liian kevyet Sikan mielestä. Mutta ku ottaa pk:n painavamman kapulan ongelma poistuu. Tunnariin tarvitaan vielä rutkasti mielentila treeniä, sillä neiti menee niin vauhdilla aina kapuloille että ne vaan lentelee. Mutta meillähän on aikaa nyt saikun takia :D
Olin tietenki ilmottanu Sikasen nyt pääsiäisenä tokokokeeseen. No eipä päästy. Ja tän varvasepisodin takia meiltä jää myös tokon sm-kisat välistä. Tietyllä tavalla harmittaa, mutta ei vaan mahda mitää.
Voin sanoo, että hitto soikoon tuo varvas vaatii töitä.... se että saan pidettyä sen puhtaana.

Mitäpäs muuta. Noh, jälki kausi on korkattu. Toki jälkimäärillä ei pääse vielä kehumaan. Molemmat tytöt on saanu yhdet mettäjäljet ja Sikaselle kävin tekemäs yhden peltojäljen, nyt saikkuaikana ku se on semmonen mitä voi tehä. Molemmilla huomas että oli taukoa takana ja vauhti oli sitä mukaa. Mollemmilta on toki kaikki kepit noussu. Sikasen peltojäljellä huomas että oli neidillä taas viretaso piiiikkusen liika korkeella, eikä oikeen malttanu mennä rauhas nenä maassa. Suuki oli varmaan puolet matkasta auki. Joten nyt ruvetaan keskittymään siihen.

Aavan kanssa käytiin korkkaamassa kolmoset omissa kisoissa joista tulokseksi saatiin 10 ja hyl x2. Nyt on Aava päässy vähä enempi treenailemaan ku on ollu Sikan puolesta Saijan treeneissä. Mutta ei sielä puolella mitää ihmeellistä. Tokopuolella sen sijaan päätin repästä ja ilmotin Aavan pääsiäisenä yhteen tokokokeeseen. Mulla oli semmonen periaate että jos toimii niii harkitten taas uusiksi että ruvetaan treenaamaan tavotteellisemmin ja voin taas harkita sitä joissain hyvin kaukana olevaa tva-titteliä. tai, jos ei toimi ja paineistuu nii Aavan tokoura olis sitte siinä. Kunnon last chance. Tuomarina oli Pernilla. Toisaalta olin jonki verran toiveikas sillä Aava on noussu hurjasti viimesen puolentoista vuoden aikana ja tekee töitä ihan erilailla. Toki viime tokokokeesta oli melkein 2 vuotta. Noh. kuinka kävi. Paskan vitut. Sanotaan näin että paineistuminen ja ahdistuminen oli vielä hieman pahentunut. eli kyllä mulla oli kehässä taas sama laama joka ei oikeen kyennyt tekemään mitään. Neiti ei vastannu sosiaaliseen palkkaan millään lailla yms. Ainoo missä Aava yllätti oli seuruu, sillä sen jälkeen ku Aava oli päässy "tarkistamaan" kehän ja sen jälkeen teki yllättävän hyvää ja korrektia seuruuta. Mutta taas se meijän peri-ongelma: kaikki missä koira jää tai lähetän nii Aava ei vaan kykene. Eli kyllä se on siinä.

Taas tämmönen pikakertaus mitä ollaan tehty. Ja taas varmaan puolet unohtui. Mutta ei se mitää :)

Sikan varvas tällähetkellä

Sika the tumppujalka