vaikkein ookkaa tänne mitään hetkeen kirjotellutkaan. Tai voisin sanoa että oon lähestulkoon asunut töissä ( 15 päivän työputki ja päivän pituudet on ollu 9-11h, niin eipä siinä muuta elämää ookkaa). No nyt onneks työrintamalla vähän edes helpottaa, niin olis enempi aikaa kaikkeen muuhun.
Vaikka oon ollukki töis niin oikeestaan jokapäivä on tullut Aavaa treenattua tokossa ja tottiksessa. Tokossa ei olla tehty suurempia : jäävien erottelua, seuruun juoksua, ruutua aloitettiin opiskelemaan, ja taas niitä iän ikuisia vasemmalle- ja täyskäännöksiä. Ilman käsiapua Aava heittää hienosti perseensä niinku haluaisin, mutta kun jättää käsiliikkeen pois, niin se on ku laama jonka etupää vaan liikkuu ja sen takia se on liian edessä... En ymmärrä kuinka se voi olla noin vaikea pikku-koiruuden ajatusmaailmaan?!? Vauhtinoutoja ollaan jonkinverran tehty ja kaveri irtoaakin hienosti ja vauhdilla kapulalle, takaasi tuo kans hyvällä vauhdilla. Nyt pitäisi enää opettaa loppu ja pito ( eipä siitä sen enempää, nimimerkillä maailman kauhein mälvääjä).
Muutamat esineruudutkin on tullut tehtyä; ekalla kertaa keskityttiin palautuksiin ja palautekin mieleen mitä oikeasti pitää tehdä , eli tehtiin vain yks esine kerrallaan niin että koira näki kun vein esineen. Tämä toimi tosi hyvin. Toisella kerralla vein kaks esinettä suht kauas toisistaan ja Aavan pistot onnistui tosi hyvin joten jätin siihen. Kolmannella kerralla vein kolme esinettä valmiiksi. Hienosti Aava toi ensimmäisen, mutta sitte se tajus että mäpä otanki nämä kaikki kerralla suuhun ja tuon sitte vasta. Joten seuraavissa reeneissä mennäänkin taas taakse päin, huoh...
Jäljissä ollaan tehty keppimotivaatiotreeniä ihan hiekkakentällä, niin että oon pistäny n. 10 keppiä jonoon parin metrin välein ja siitä saanut Aava niitä nostella. Tää auttoi hurjasti sillä oon tehny 2 jälkee joissa molemmissa on kepit nousseet niin hienosti, jes!!!! Jana työskentelyä pitäis ruveta reenaamaan huomattavasti enempi.
Ylihuomenna eli sunnuntaina, vihdoin ja viimein, saan taas Nipsun kotia :D, se on ollut ny kuukauden porukoilla sairaslomalla. Niin ja kävihän se Kokkolassa kansanparantajalla; taas oli koko koira totaali jumissa, pahimmat paikat oli taas lonkat, polvet ja lavat. Itte en päässy paikalle töitten takia joten tarkemmin en osaa sanoa ( ja iso kiitos Saaralle Nipsun roudaamisesta!!!) . Viikko Kokkolasta Nipsu kävi vielä osteopaatin käsittelyssä, sieltä löytyi se sama vanha jumi joka on ollut joka kerta ristinivelen kohdassa. Nipsun kanssa olis tarkoitus pitää kunnon tehokuuri noissa käsittelyissä jos sen sais auki , ja jos se vaikka pysyis auki ( eli syyskuussa hierotaan, lokakuun alussa taas osteopaatille ja loppukuusta kansanparantajalle, marraskuussa hierotaan, joulukuun alussa osteopaatti ja ehkä hieronta ja tammikuun alussa taas kansanparantajalle), eli kauheesti kaikkee.
Ne rotumestaruudet tokossa jää nyt välistä mun töitten takia, mutta sunnuntaina pitäis taas mennä tokokokeeseen Aavan kanssa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti