A = Yskät on yskitty ja nyt taas jo voidaan mennä minne halutaan (saakelin karenssi....mur..)
B = Hommasin loppu kevääksi vapaaharjoittelu vuoron Ojankoon, eli ihan oikesti pääsee sisälle treenaan kunnolla
C = Mulle tuli I-HAHilta vistiä että ollaan päästy Aavan kanssa treeni ryhmään, (ja on vielä semmonen päivä että pääsen mukaan suht usein) eli aksa kentät kutsuu Aavalaisen kanssa
Ja jottei elämä olisi pelkkää ruusuilla tanssimista nii voisin todeta että huomaa että Aavall rupeaa juoksut tekemään tuloaan (pitäis juosta about kk päästä), nääs jonku verran on ollut laamailu-ilmettä havaittavissa. Mutta että saan tämänki käännettyä positiiviseksi nii päätin että tän kevään/alkukesän aikana tuun strekkaamaan tuon laamailijan nii sitte ei oo enää sitäkään , kuten montaa muutakaa , ongelmaa meijän arjessa. Okei paljastetaan sen verran että tää päätös tuli kyllä hieman ärsyyntyneessä mielentilassa, että se siitä positiivisesta. No, joka tapauksessa sterkkaus on ollu to do-listalla, mutta nytte Sikkaki jo rupee olemaan niin iso että voin pistää toteutukseen.
Sitte jatketaan tätä mun positiivista zen-tilaa. Käytiin tänää epk:n vuorolla taasen Kennelliiton hallilla treenailees. Täytyy myöntää että sielä oli yllättävän paljo porukkaa joten päätin ottaa sen takia kunnon häiriö treenit tytöille. Ekaks touhusin Sikkasen kanssa: tehtiin edelleeeeeeeeen perusasentoja = tarjoo jo yllättävän hyvin ja korjailee jo ittekseen jos on vino. Vasemmalle käännökset on superit, oikeelle pitää vielä treenata (myönnän jää vähemmälle vaikka onki helpompi puoli) . Tehtiin myös jäävien erottelua, eli pyöräytin ympäri ja asento. Seisomiseen jouduin vielä antaa pienen käsiavun mutta tekniikaltansa hyvää settiä, sama maahanmenojen kanssa. Istumiset oli nopeet ja neki meni hyvällä tekniikalla että eiköhän nuosta jotain saada aikaan . Siis jos mä en ryssi mitää.... Sikka oli kyllä melkoisen super-sessu; vaikka kentällä oli meijän lisäksi 5 koirakkoa nii ei mitää elettäkää muitten suuntaan vaan teki hyvin töitä mulle. Siis mulle. Ei paieistumista , ei ahistumista, ei reaktiivisen koiran jokaikisen asian huomiointia. Wow, on kuulkaa pikkusen hienoo!!! Ainoo mikä oli pikkusen liikaa pienelle malille, kun vieressä treenattiin noutoja. Kahdella ekalla kertaa meinas singota noutokapulan perään, mutta korjasin molemmista ja jälkeen malttoi pysyä paikallaan vaikka kontakti tipahti ja oli vähä semmonen että sinkooko vai ei. Tais olla piikusen liikaa, mutta korkeelta on hyvä alottaa.
Aavan kanssa suunnitelmat meni sen verran uusiksi, ku meitä pyydettiin paikkis kaveriksi (toko-tyylillä). Ja koska itte toimin myös liikkurina nii tein niin että paikkislaisten taakse jäi muut koirat treenaamaan -> testasin kuinka pahasti ahistuu. No kyllähän se ahistui, mutta ei mitenkää super pahasti. Sen jälkee tehtiin seuruuta, ei mitenkää hinkkaamalla vaan että saan sen taas tekemään töitä mulle vaikka oli ahistunu. Täytyy myöntää että yllätyin kuinka hyvällä vireellä neiti teki töitä ja jopa tarjos mulle perusasentoo ja muita temppuja mitä oon opettanu ny pakkasilla o.O Eli nyt saan ruveta työstämään niitä liikeitä mikkä ei oo mun vieressä, varsinki niitä missä joutuu irtoamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti