torstai 21. maaliskuuta 2019

Uus blogi

Monessa suhteessa Sikan ja Aavan matkassa (alkuperäisesti Nipsun ja Aavan matkassa) on tullu tiensä päähän. Ensinnäkin Aava on pilven päällä ja Nipsu on äitillä Pohjammaalla kotikoirana, ja parempi niin. JOten totesin että nyt on aika kääntää uus sivu. Joten blogi siirtyy  osotteeseen: https://belginprkl.blogspot.com/

Joten nähdään sielä :)

torstai 28. helmikuuta 2019

Aginolla ja tokon hinkkausta

Alotetaan aksajutuilla. Ja totta kai niistä hyvistä :) Käytiin HAUn iltakisoissa tiistaina 12. päivä. Tuomarina oli Muotkan Esa. Radat oli kyllä sangen vauhdikkaat ja hirmu mukavat. Eka rata oli huomattavasti helpompi mitä toinen. Ekalta radalta käytiin juoksemassa nollavoitto, ja täten Sikka sai toisen luvan kakkosissa. Toka rata ei sitte ollukkaa ihan niin nätti. Sikka kakas lähdöstä nii palautin, joten automaattisesti hylly. Muuten oli sielä muutama hyvä pätkä, mutta keskimäärin aikas paskaa...
Ekan radan nolla löytyy kohdasta 42.25   https://m.youtube.com/watch?v=Y-n39Spn2ho&feature=youtu.be

Kuva Esan radoista

Viime vklp oli Ojangossa HSKHn kisat, missä kävin juoksemassa vain yhden radan ku ekana ratana oli hypäri mistä mulla oli jo nolla, joten ilmosin vaan agiradoilla. No omien aikataulujen takia en sitte kerenny juosta ku yhden radan. Alkuradasta Sikka kävi ihan samperin kuumana ja sen takia alku oli ihan hirvee. Hyvin kertoo myös se että Sikkanen jolla on erittäin hyvät ja vahvat kepit , nii vasta kolmannella kerralla meni vasta kepit oikein. Sen jälkeen loppu rata sujuiki sangen hyvin. Ja ehkä hienointa nii tehtiin Sikkasen kanssa sangen sujuva välistäveto kisaradalla. Siihen mä oon tyytyväinen että malttoi jarruttaa ja kasata siihen ittensä. 

Treenipuolella on myös ollu ahkeraa. Ystävänpäivänä mentiin Nooran ja Jipin kanssa Turkuun Jaakon yksärille. Sikka oli super!! Paljon hyvää taas SIkan kanssa ja taas saatiin paljon itsevarmuutta meijän tekemiseen. Yllättäen, taas tehtiin pieni tilannekatsaus Sikan tekniikkaan. Tultiin Jaakon kanssa tulokseen että mitä vahvemmin mä yritän jarruttaa ja olla saakeli soikoon jarruta- asenteella nii Sikka usein ei jarruttanu ollenkaan. Nyt lähettiin tekemään asiasta vaihtoehtoista, eli annetaan vaan hypätä jos hyvä nii palkka. Nyt alkuun ehkä autetaan verkoilla. Mutta ne on vain hieman vinkkinä , ei puhtaasti apuna. Tuos huomattiin että Sikka hyppäs teknisesti paljo paremmin ja rennommin ku Jaakko seisoi selkeästi kauempana,. Eli jos seisoi lähempänä verkon kanssa nii teknisesti hyppy huononi.
Saijan treeneissä käytiiin tiistaina. ratana oli hypäri. Sikka kehitteli itellensä jonku ihme "ongelman", sillä aina jos en nähny SIkan ponnistusta nii automaattisesti tuli rima alas.Onhan nuo rimat ollu ennenki semi herkässä, mutta että ne noin selkeesti tuli alas. Tosi kummalista. Nyt pitää van taas vahvistella vaikken aina katokkaan. En tiiä myls mitä tapahtui näissä treeneissä sillä juoksin ihan normaalisti. Mutta seuraavana päivänä mulla oli vasen polvi niin kipee että hyvä että pystyin kävelemään. 

Just tuon polven takia arvoin eilen meenkö Tiltun tokotreeneihin mutta menin kuiteski. Toki tehtiin vaan liikkeitä missä mun ei tarttenu niin hirveesti kävellä. Tehtiin merkkiä ja tarkkuutta sen paikkaa. Koska olin ainoo koirakko nii käytettiin koko tunti ja tehtii ruutua ja siihen hiriöö ja keskittymistreeniä. Eli hetsailtiin, annettiin paljo häiriöö mutta silti läheteltiin ruutuun. Hyvin Sikka skarppas ja sulki häiriöt pois. Näitä treenejä pitää jatkaa.
Tänään käytiin aamupäivästä kans omalla hallilla tokoilemassa. Tuli pitkästä aikaa kuvattua omat treenit. Edelleen yritin säästellä polvea joten piti taas hieman soveltaa omaa treeniä, joten tämän takia keskityttiin tunnariin. Itsessään tunnari on SIkalla hyvä, joten treenin trakotuksena oli testata vähä Sikkaa ja sen sietokykyä. Ollaan viime aikoina tehty aikas plajo niin tunnaria että oon piilotellu omaa putkenpainojen sekaan välillä niin että sielä on vain pelkkä on, välillä että sielä on muita kapuloita. Näissä Sikka keskittyy super hyvin! Tein näitä toistoja ensin niin että leikin, perusasento ja lähetin etsimään omaa. Aika paljo joutui tekemään töitä. Toisen otin että suoraan leikistä lähetin ettimään. Tässä Sikalla meni kyllä jonkun verran pasmat sekasi. Toi väärän ja ei malttanu. Otin uusiksi, joka oli parempi. Näitä pitää siis treenata lisää!
Toisen tyyppisessä treenissä lähettelin Sikkaa tunnareille mutta ku palauttaa nii käskinki maahan tai istumaan. Eli puhtaasti kuuntelutreeniä ja samalla näin kuinka hyvin Sikka pitää huolen tikusta. Ongelma on että jos kyse on normikapulasta, suu pysyy kiinni ja pitää hienosti, mutta tunnari on Sikasta mitätön pikkuinen tikku jolla ei oo väliä. Eli jos tunnari tipahti menin pois ja vasta kun pysyi tunnari suussa nii sai palkan  Testasin myös että toisella toistolla mulla oli pallo metrin päässä musta. Siitä nosti selkeesti virettä ja kapulat lenteli enemmän. Vikalla pistin pallon tunnarien viereen nii oli jo parempi
 Tehtiin me myös muutamat kaket. Alla videot meijän treeneistä 






Tokoa ollaan hinkattu myös Nooran ja Jipin kanssa. Ku oon saanu kaverin nii ollaan keskitytty tuohon liikkuroimiseen. Sikka ku nostaa kierrosta ku joku höpöttää vieressä nii Noora se on saanu höpötellä meille kaikenlaista. Näitä treenejä jatketaan vielä hyvin hyvin paljon!

Käytiin tuossa yks lauantai isosiskolle ja Marikalle apukäsinä valjakkokisoissa Sikan kanssa. Hauskaa hommaa myös tuo valjakko puoli. Ihan erilaista mihin itte on tottunu :) Oonhan mä valjakoiden kanssa touhuillu ja silleen tiiän homma toimii. Mutta niin vaan saatiin valjakot järjestykseen ja saatiin niin Mirvan kuin Marikan neljän koiran valjakot liikenteeseen. 



Pakko oli laskea. Siinä on 24 valjaat


 

tiistai 5. helmikuuta 2019

Huippujen koulutuksissa

Nyt on meidänki osalta treenit pyöröhtäny kunnolla käytiin tälle vuodelle!! Perjantaina 25.1 ajeltiin Turunseudulle sillä oli ekat kaukoryhmäntreenit Jaakon valvovien silmien alla. Eli siis aksatreenit. Tälle kertaa Jaakko oli tehny semi-suoraviivaisen radan, jossa kuitenki oli aikapaljon haastetta: pitkiä estevälejä, testattiin koiran esteosaamista ja se perinteinen mikä Jaakon treeneissä aina: ansaesteitä, joten koira pitää todella olla hallussa! Sikka oli ekana ja pistin rimat 60. Olipas hyvä treeni, harmi ku ei  tullu videolle. Sikka oli sangen hienolla päällä: rimat pysyi ylhäällä mistä Jaakkoki sanoi meille positiivisen hämmentyneenä että oli yllättyny ettei tulla ku pari rimaa alas! Myös meille (tai siis Sikalle) vaikeissa viistohypyissä  pysyi rimat ylhäällä. Eli edistystä. lauantaina mentiinki Hyvinkäälle entisen NoDo:n kisoihin. Tuomarina Kari Jalonen. Ihan ei ollu helpoimmat radat Jukka tehny. Ensin luukutettiin(mutta niin että jouduit miettiä linjat koska ei ollu suoraa linjaa) kentän toiseen päähän siitä vaikka edessä oli suoralla linjalla hyppy tai putki nii piti kääntää pois. Eli ei ihan meidän ratoja. Sillä kaikki radat meni sillä tyylillä. Kolmen radan tulokset oli meijän osalta yksinkertaisesti hyl, hyl, hyl. Löytyipä niiltä radoilta taas lisää treenattavaa :)

Viime viikolle ostin keskiviikolle Saijan treeneihin irtovuoron, ihan vaan jo sen takia että rata oli super-kivan näkönen! Ja olipas kiva rata juostakki. Edeleen Sikkanen oli sangen hienolla päällä. Tuli nätisti ohjauksiin ja kasas hypyille kun niin sanoin. Tuli treenien jälkeen kunnon flow-fiilis ettei me ihan niin paskoja ollakkaan. Lauantaina ajeltiin taasen Lohjalle Saijan isonradantreeneihin. Oli taasen semmoset treenit että tultiin ryminällä keskiviikon flow-tilasta takas maan pinnalle. Ja suoraan kivikasaan. Tosi paljo superpitkiä välejä (8-10 m) , paljon hankalia hyppykulmia, paljon paikkoja joissa koira joutuisi itsenäisesti vaihtamaan laukan ku ite piti olla jo edellä. Paperilla rata näytti paljo helpommalta mitä se oli. Sikka oli muutenki semmosella perseily-moodissa että, meinas itelläki mennä kuppinurin. Ihan ku neiti ei olis koskaan kuullukkaa mistään jarruista tai kokoomisesta hypyille, ja kaiken lisäksi neiti päätti välillä käydä hakemas ittekseen muutamia hyppyjä ja tulla sitte vasta ohjaukseen. Nyt pitäis taas yrittää keräillä ittensä ja mennä hallille aksaamaan niitä meille hankalia juttuja. *syvä huokaus*
Voin rehellisesti myöntää että nyt viimeaikoina on tullu fiilis että voi ku pääsiski juoksemaan semmosen tavallisen koiran kanssa aksaa. Tietyssä suhteessa ärsyttää ku näkee kuinka moni on päässy monissa asioissa niin satamiljoonaa kertaa helpommalla. Mutta itteppä oon rotuni ja lajini valinnu. Ei saa valittaa.

Ppistän tähän alle vielä ratapiirrokset:

Saijan viikkotreeni

Saijan ison radan treeni

Jaakon treeni

Tänään aamulla suunnattiin Riihimäelle tottistelemaan. Mietin pitkään eilen illalla että ostanko irtotreenit Skogsterin Mian valkkuryhmään vai en. No ostin sitte ja oli kyllä hyvä päätös. En oo ennemmin Mialla käyny (luennoilla kylläkin). Voin kyllä suositella kaikille. Oonhan mä monella eri koulutajala käyny, mutta ne on ollu tokopuolen (tai toko/pk-puolen) kouluttajia. Nyt huomas ison eron siinä että ku menee tokokouluttajalle niin , en nyt yleistä mutta, ne on yleensä bc-ihmisiä. Nyt pääsi kouluttajalle joka ymmärtää belgien sielunelämää. Bortsut vs. belgit on kuitenkin niin eri puusta veistetty.
 Treenit oli 5 koiran ryhmä ja kesti 3 tuntia. Treeniaikaa oli 30 min per koirakko, toki myös puhumiseen että treenien suunnitteluun meni oma aikansa. Kaikki oli eri rotuisia: suursnautseri, kultsu, sakemanni ja pitkäkarvainen collie. Ryhmässä oli meijän lisäksi pari kokeneempaa ja pari hyvin nuorta koiraa. Vanhempien ja kokeneempien kanssa tehtiin ekana yhessä muutamat tuomarille ilmoittautumiset.
Sikan kanssa treeniaiheeksi otin viretilan ja ääntelyn. Saatiinki hyviä neuvoja miten lähdetään purkamaan ko asiaa. Nyt olis pyrkimys muuttaa Sikan ajattelumallia keskittymiseen, ja kanavoidaan se eritavalla. Myös mun pitää olla tarkempi tuon sen häsläämisen suhteen ja olla tarkkana ja todeta että semmonenkaan ei käy. Mia sanoi että joutui oman koiran kanssa tekemään saman, ja se vei noin puoli vuotta. Joten töitä on tehtäväksi. Toki keväällä ei olla menossa kokeeseen eli pitää yrittää päästä kokeeseen sitte syksyllä.
Mutta tosiaan iso suositus Miasta. Se kertoi tosi selkeästi, näytti itse mallia. Kyllä, yllätyin kuinka nätisti Sikka teki Mialle töitä ku näytti Sikan kanssa mitä mun pitää tehä. Koiranlukutaito on ihan omaaluokkaansa ja se innostus millä se kouluttaa. Ihan huikeeta.

Sitte mennään kaikkista kivoimpaan asiaan sillä pentujuttuihin <3 Toisiaan Kuikka aloitti vihdoin ja viimein juoksunsa ja narttu pitäis astuttaa ihan näinä päivinä. Eli jos kaikki menee hyvin nii mulle pitäis tulla pentu touko-kesäkuun vaihteessa. Eli nyt vaan sormet ristiin ja toivotaan parasta :)

Loppuun muutama kuva Possulaisesta







keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Kakkosten korkkaus

Me tosiaan korkattiin aksassa kakkoset viime lauantaina KATin kisoissa Ojangossa. Tuomarina Ritva Herrala. Eka rata oli hypäri, jolta tehtiin Sikkasen kanssa nollavoitto. Radalle mahtui myösyks pyörähdys, eli ei mikää nätein rata. Mutta kuten sanotaan: nolla mikä nolla. Se oli just semmonen.  ja Sikan video: https://youtu.be/sqjNSvXUKcY
Kiitos Marille videon kuvaamisesta :)
Tokalla radalla oltiin ihan eriradoilla joten puolen välin jälkeen Joutui Sikka tulla nätisti seuruussa pois. Sillä meni niin mulla ku koiralla hermo... eli ei lisättävää
Vikarata oli jo paljon parempaa menoa, kerkesin juosta niihin pariin takaakierto-kohtaan pakkovalssit ihan vaan varmistellakseni ettei rimat tuu alas. Paikka paikoin se oli semmonen pelastelu-rata. HArmittavasti pari rimaa tuli alas joten 10 sija 2.  Ei siis huono kakkosten korkkaus.

Muuten me ei olla oikeestaan tehty yhtää mitää. Mä oon ollu melkosessa flunssassa nii on joutunu Sikkaki olemaan suht rauhallisesti. Toko-puolella käytiin kerran Hannan ja Tikon kanssa, sekä kerran Katrin, Unon ja Hipan kanssa treenailemassa. Ollaan nyt ruvettu jatkamaan tuota "irti kapuloista-ohjelmaa". Heikolta näyttää, mutta kaavoja ollaan rikottu kapuloitten kanssa hyvinki paljon. Tälle illalle mulla on Tiltun treenit nii pitää ruveta sitä sielä purkamaan, ja ottaa järeemmät aseet käyttöön ku tuntuu että mikään ei mee perille asti.

Koska uus vuos ja uudet kujeet nii kaikki(han) tekee hienoja uuden vuoden lupauksia "uus minä"-tyyliin. Vaikka lupauksia en tehnykkää nii käytiin silti Sikkasen kanssa juoksemassa eileen, vaikka flunssa rupee olemaan jo huomattavasti hyvällä mallilla, nii joku fiksu olis jättäy juoksulenkin välistä. Syksyllähän me käytiin paljoki juoksemassa, mutta marraskuun loppu ja joulukuu oli niin kiireisiä meillä töissä että asuin lähestulkoon sielä. Olin hyvin väsyksissä nii eipä paljoo tullu juostua. Nytte oli kiva käydä juoksemas; jalka kulki ja Sikka oli ihan liekeissä. Viime syksynä juostessa meijän ohitukset otti aika paljo takapakkia ku meitä tuli vastaan irtokoira (valkkari) . Mutta nytte oli kiva huomata että vaikka vastaan tuli pahoja remmirähjääjiä nii Sikka ei välittäny vaan oli selkee focus eteenpäin. Voittaja fiilis!

Väsyny koiruus

tiistai 1. tammikuuta 2019

Se perinteinen vuoden kertaus ja tavotteet vuodelle 2019

Mitä tulee mieleen vuodesta 2018. Valitettavasti ekana tulee vaan Aavan menetys ja sen sairastelu. Pitää alkaa oikee miettimään niitä hyviäki asioita, joita kuitenki löytyy: Sikasta on tullu huikee harrastuskoira, joka on menny isoja askeleita eteenpäin monessa asiassa. Ja kuinka helppo koiruus se on arjessa.


Toko:
Tavote tälle vuodelle oli päästäkorkkaamaan voittaja luokka. Se me tehtiinki: toukokuussa käytiin hakees avoimesta tulos vielä ja nytte loppuvuodesta käytiin kahdessa voittajan kokeessa. Toki ekan kokeen keskeytin ja toisesta haettiin III-tulos. Tokopuolella ollaan menty askeleita eteenpäin. Mä oon saanu Sikasta hyvin käskyjä kuuntelevan ja erottelevan iloisen koiran jonka kanssa on kiva tehdä ja touhuta. Nykyään koska perusteet on vahvat pitää treenit miettiä tarkasti ja haastaa koiraa. Paaaaljon ollaan saatu suoritusvarmuutta liikkeisiin ja teknisesti ollaan otettu isoja askeleita. Viretilaa ollaan saatu paljon paremmaksi, mutta vielä siinäkin on tehtävää...

Aksa:
 Laji missä ollaan otettu huimasti isoja askeleita eteenpäi!!!! Se että me tehdään yhdessä sitä rataa on jo suuri saavutus meille. Siitä isoin kiitos kuuluu Turkuun Janitalle ja Jaakolle, sekä vielä isompi kiitos Saijalle. Keväällä käytiin Nextareilla, muutamia yksäreitä ja irtovuoroja ostin Turkuun. Keväällä oltiin myös Saijan ison radan treeneissä, ja syksy jatkettiin samoilla ison radan treeneillä. Nyt loppuvuodesta tuli aika paljon ostettua irtovuoroja Saijalle. Tavotteena oli saada Sikka kakkosiin vuoden aikana. No sain, mutta viime tipalle meni. Kyllä me aika paljo niitä vitosia keräiltiinki...
 Nykyään Sikalla rupee pakka pysymään kasassa, eikä se enää sinkoa maata kiertävän radan ylitte. Ollaan muutenki keskitytty paljo että saataisiin este- ja ohjaajafocus balanssiin siinä hyvin onnistuen. Sikka ei todellakaa oo se kaikista helpoin aksakoira, mutta kyllä tuo mali-aksa on niiiin vieny mun sydämmen <3
Koska tilastoja on hauska tehä nii pakkohan niitäki oli päästä tekemään ;)
Sikalle startteja kertyi tasan 40, Aavalle vain 10.
Sikalle  0 vp    3 kpl ja nousu kakkosiin vuoden vikoissa kisoissa
             5 vp    9
             10 vp   5
             15 vp  1
Joten Sikka sai tuloksen 45% radoistansa. Siihen mä oon tyytyväinen
Aava tosiaan juoksi 10 starttia , joista tuloksen sai 3, eli tulos % on 33,3

PK:
Alotetaan jäljestä. Isompana saavutuksena oli toukokuussa tehty JK1, kakkosiin ei päästy ku ei saatu koepaikkaa. Jäljistä tein jo omat hienot taulkot jokka kirjottelin jo ennemmin tänne nii en sen suuremmin lähde enää niitä tänne uudemmin kirjottelemaan. Mutta jälken osalta paljon mentiin eteenpäin joten tästä on hyvä jatkaa kohti uutta kautta.
Puruissa kevät treenattiin hyvinki ahkerasti, ja Sikka olikin jo kisavalmis. Kesällä ei treenattu yhtää ja ipo puoli kuoli kokonaan meidän osalta. Syksyllä käytiin joitain kertoja treenailemassa montsupuolella, mutta nyt on seki määrittelemättömällä tauolla.

Muuta:
Näyttelyissä ei olla käyty. Nose Workkia alotettiin Sikan kans hömppäilemään mikä onki osottautunu ihan hauskaksi puuhaksi. Terveydestä sen verran että tää vuosi ollaan päästy Sikan kanssa suer helpolla. Pitää koputtaa puuta, ei ollu lohjenneita kynsiä tms. Aava piti meiän taloudessa huolen tosta sairastelusta.

Tavotteet:

Toko: Jos kaivais näin aluksi sen vanhan tokoinnostuksen jostain kaapin pohjalta. Kisataan mitä kisataan, mutta evl siintää jo silmissä.
Aksa: Jos mä sanon että tän vuoden aikana kolmosiin, nii todennäkösesti se jää taas niihin vuoden vikoihin kisoihin missä noustaan. Eli jossain kohtaa olis kiva päästä kolmoset korkkaamaan.
PK: JK2, ehkä jopa kolmosiin tässäkin.

Ens vuotta odotan hyvinkin innolla: Sikan kanssa jatketaan hommia ja kisataan. Ja nautitaan kisaamisesta! Totta kai ootan innolla että jos ja kun vain saan sen pennun keväällä nii sitte on taas töitä tiedossa :) Toivotaan että pysytään molemmat Sikan kanssa terveinä :)

Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2019!!

maanantai 31. joulukuuta 2018

Nollien keräilyä

Tälle vuotta oli vielä mahollisuus kisata joten otettiin viikonloppuna kaikki hyöty irti siitä!
Olin yrittäny saada paikkaa tokokokeeseen lauantaina  29.12, joka oli FMBB: n tokojoukkueen varainkeruu koe. Tietenki siinä kohtaa ku sain työvuorolistan (että tiesin pääsenkökää edes osallistumaan) koe oli jo täys ja saatiin varapaikka numero 4 tai 5. Aattelin että ei me sieltä enää mihinkää kokeeseen päästä, joten en treenannu yhtää. No torstaina illalla tuli viesti että pääsisin kokeseen. No, totesin että syteen tai saveen ja päätin mennä kokeesee. Treenit jäi siis äärettömän vähällesillä jouluna Sikan kanssa ei oltu tehty yhtää mitää, ja viimeks ollaan tokoa treenattu joskus joulukuun ppuolenvälin tienoilla.... Perjantaina siis nopeet treenit ja tein kaikkee vähä. Ku sain kisakirjeen niin en suuremmin ilahtunu sillä koe alkas jo klo 8 aamulla, eli paikalla Riihimäellä piti olla jo 7.30 ja totta kai edellisenä iltana iltavuoro. No kolmen tunnin unilla kohti Riihimäkeä. Tuomarina toimi Kaarina Pirilä. Voin sanoo, että tuomari oli syy miks halusin ko kokeeseen. Kaarinalla itellään on maleja ja arvostaa vahvasti ja voimakkaasti töitä tekeviä koiria. Muutku ei nii hirveesti arvosta...
Mutta itse kokeeseen. Mä jo kerkesin hävittää sen lapun jossa lukee mitä numeroita saatiin mistäki liikkeestä joten mulla ei oo oikeen mitää käryä, koska en niitä kehässä kato. Voittaja oli jaettu kolmeen kehään: ekana paikkikset, toisessa ruutu, kaket, tunnari, L, metallihyppynouto. Vikassa kehässä ohjattu, luoksari ja seuruu.

Paikkis: tästä saatiin 9. Oli ollu hivenen levoton joten siitä pistevähennys. Mutta Sikaksi hyvä varma paikkis.
Ruutu: Lähetyspaikalta ruutuun olevalta linjalta n. 5 sivussa oli iso teippihässäkkä maassa. Mennessään ruutuun Sika kävi tarkistamassa ko teiin, eli meni melko banaanin muotosella linjalla ruutuun
Kaket: Sama lähtöpaikka mikä ruudussa. Ekassa vaihdossa hyppäs eteenpäin (oli tekemässä ilmeisesti luoksaria. Muuten muut vaij´hdot ihan ok. Mutta koska koira liikkui puoli koiran mittaa nii meni nollille. Asia mihin oon tyytyväinen että Sikka ei ennakoinu vahtoja ja teki kaikki vaihdot.
Tunnari: Vähä pelkäsin kuinka käy koska viimeks ollaan tehty tunnari liikkuroituna joskus marraskuun puolella. Mutta vireellisesti yks parhaista liikkeistä. Menihn se vauhdilla kapuloille niin että kapulat siirtyilivät, mutta toi oikean. palautus oli hyvä. Tästä muistaakseni saatii 8
L: Asentoina istu ja seiso. Istumisen mokasi, jäi seisomaan ja ku annoin uuden seuraa käskyn että jatketaan matkaa nii jäi edelleen seisomaan. Eli tartti uuden k'skyn seuruuseen. Itse seisominen oli sangen hyvä. Mutta tosi kummalisia virheitä Sikaksi. Mutta väärä asento ja yks lisäkäsky verotti pistesteitä.
Metalli: hallin pohja oli todella kimmoisa eli ku heitin nii kapula pomppasi aika vinoon. Sen takia paluu hyppy tuli erittäin pahalla linjalla että ei saanu itteensä mitenkään päin suoraksi eteentuloon.
---
Ohjattu: Arvottin oikea kapula. Sikaksi ihan hyvä ohjattu. Olihan se levoton koska nouto mikä nouto, mutta ei ihan pahimmasta päästä. Tämän jälkeen meidän koe menikin suht persiillle, sillä kapula joka jäi kentälle oli liikkurin kädessä koko lopun kehää. Ja se kapula minkä koira palautti, nii kukaa ei ottanu sitä, vaan jätit sen sinne kentän laidalle odottamaan. Eli yks kapula liikkurilla, toinen kentällä. Ei  t o d e l l a k a a  meille mikää optimaalein tilanne ku Sikka jää niihin niin pahasti jumiin ja nostihan se kierrosta näitä aika paljon. Tai siis ihan hemmetisti
Luoksari: Jätössä kytisteli taakse jäänyttä kapulaa, stoppi ei mikää parhain, lopussa kytisteli liikkurin kapulaa.
Seuruu: Ihan hirveetä kuraa.... Koko seuruusta n. puolet meni siihen että aina ku pysähyin nii jäi tuijottamaan liikkurin kapulaa, loppua kohde malttoi luopua kapulasta. Teknisesti hyvää seuruuta, ja aina ku liikuin nii kontakti piti. Mutta hiljaa neiti ei pystyny seuruuta tehä noutokapuloitten takia. Tuomarin kommentti oli lopussa että yks hienoinpia seuita mitä hän on koskaa nähny, mutta äänen takia joutui tiputtaa arvosanaa aika rutkasti. Muutenki voittajassa ku äänestä tiputetaan pisteitä aika rankasti, nii monessa liikkeestä lähti pisteitä aika paljo pois äänen takia.
Pisteitä kertyi 195, eli III-tulos

Muutenki Sikalla oli paikkapaikoin sangen kivaa, ja ääntä tuli aikas paljon. Teknisesti teki hyvää työtä, mutta toi perhanan ääni ku nostaa kierrosta ja muutenki.
hauskana lisänä tuli kokeessa, kun olin ilmottautumassa kokeeseen nii Seinäjoelta vanha treenituttu käveli halliin sisään. Saaran kanssa tuli hyvinki paljo treenattua yhdessä ku vielä asuin pohjammaalla. Oli kyllä todella kiva nähdä Saaraa ja koiria. Pitäis nähdä kyllä useemmin! Pientä hilpeyttä aiheutettiin muissa sillä Saaralla on Possu-bc ja mulla Sika. Koirien nimivalinnat kohdillaan :)

Sunnuntaina taasen kolmen tunnin unilla auton nokka kohti Lahtea , sillä olin ilmonnu Sikan aksakisoihin juoksemaan 3 starttia. Nyt ei pitäny olla ku vasta kasilta aamulla Lahdessa! Tuomarina oli Arto Laitinen. Eka rata mukava ykkösmäinen missä oli muutamia putkiansoja. Sikan kanssa juostiin nollavoitto ja sitä myöten saatiin ykkösissä nollat kasaan eli noustiin kakkosiin. Lyhyeksi jäi kisapäivä sillä en jaksanu jäädä odottelemaan että oltais startattu kakkosissa. Jokseenki jäi viime tippaan tää vikan nollan saanti, sillä tavotehan oli saada Sika kakkosiin vielä tänä vuonna. Mutta nyt on Sika-Possu kakkosluokkalainen! Ilmosin Sikan jo ens viikonlopuksi Ojankoon Kat:in kisoihin että sitte korkataan kakkoset!
Sunnuntai illasta käytiin vielä tokoilemassa Sporttiksella Nooran ja Jipin, Marielin ja Muusin, Sinin ja Ässän, sekä katrin, Unon ja Hipan kanssa.  Huomasin vaan että Sikkahan ei oo ollu missää virallisessa ryhmässä treenaamassa viimeseen 2 vuoteen nii nyttekki ku oltiin kaikki kentällä nii meinas nostaa kierrosta. Eli saatiin siinä suhteessa hyvää treeniä. Pitäis siis hommata joku ryhmäpäikka Sikaselle että sais taas rutiinia tuohon hommaan. Mutta muuten tein kuuntelu treeniä ja loppuun vielä häiriö treeniä kapuloilla niin että Noora ja Sini heilui vieressä kapuloitten kanssa. Näitä pitää taas ruveta tekemään huomattavasti enemmän.


Sikka on harmaantunut nytte ihan huimasti! Kaveri näyttää jo vaikka kuinka vanhalta vaikka ikää on huimat 3,5 vuotta

perjantai 14. joulukuuta 2018

Venähtäneitä treenejä

Marraskuun lopulla ajeltiin taas Sika-Possun kanssa Turkuun Jaakon treeneihin. Oltiin vikana koirakkona , joten yllättäen meidän treenit venähti aika pitkäksi. Mutta saatiinpa Sikan takaakierto-ongelmaa taas eteenpäin! Perustreeniä hieman muutettiin eli edelleen hyppyytän kahdeksikkoa takaakiertoina, tähän asti oon Sikan lähettäny takaakiertoon, nyt teen sen backflap-tyyliin jolloin oon jo ennemmin kertomassa sille laukanvaihdosta. Alku oli vaikeeta koska tehtiin erilailla mutta parin toiston jälkeen hyppääminen muttui huomattavasti paremmaksi mitä on ollu. eli jatketaan tähän tyyliin. Samoin tehtiin näitä radan osana. eli aina kun on takaakierto nii pyöritän kahdeksikon kerran tai kaks ympäri ja sitte jatketaan vasta rataa. Tässä huomaa että ku mun liikehäiriö on Sikalle vielä paha sillä aina ku jatketaan, nii herkästi tulee rima alas ku tulee kiire mun perään. Mutta jatketaan näitä treenejä.
Nyt ollaan aksan osalta käyty myös hyvin ahkerasti Lohjalla Saijan treeneissä. työt menny sopivasti nii että on tullu osteltua irtotreenejä. Ja okei, onhan ne  radatki ollu semmosia että on tullu jo senki takia ostettua treenejä. Noissa treeneissä on saanut taas luottoo siihen että me oikeesti pystytään tekemään niitä nollia, sillä ollaan juostu paljo pitempää ratapätkää nollana, ja vielä ekalla yrittämällä. Yhdet Saijanki treenit venähti Sikan kanssa ku oltiin vikana koirakkona ja rata oli helpohko ja suoraviivanen. Muut koirat ei käyttäny koko treeniaikaansa ja siinä kohtaa ku ollaan menty Sikan kanssa radalle nii treeniaikaa oli vielä puolitumtia käyttämättä. Tehtiin eka normaali n. 15 min pätkä, jonka jälkeen jäätiin puhumaan höpöttämään turhuuksia ja kaikkee taivaan ja maan väliltä Saijan kanssa keskelle kenttää, jonka jälkeen juostiin vielä lyhyt n. 5 min pätkä. Pakko vielä hehkuttaa sen verran että varsinki tänä syksynä lähestukoon kaikissa takaakierroissa on tullu rima alas ellen oo käyny puhtaasti vekkaamassa tai tehny sylivekillä. Viimeisimmissä treeneissä tehtiin kaks perättäistä ihan tavallista takaakierto-valssia joissa molemmissa pysyi rima ylhäällä. Ja moneen otteeseen. Eli meidän työ alkaa oikeesti tuottaa tulosta!!

Toissa viikolla. Vai oliko se jo sitä edeltävällä. No, joka tapauksessa käytiin Tiltun treeneissä Espoossa tokoilemassa. Nämäki treenit venähti. No, oltiin ainoot treenajat joten treenattiin sitte koko tunti. Aluksi katottiin jääviä: istuminen menee täydellisellä tekniikalla, eli höllää kontaktia , kokoo ja tekee istumisen niin että etujalat jää paikallansa. Maahan meno on ok, koska menee "napa edellä" maahan, mietittiin jos lähtisin opettamaan sille saman mikä kakeissa eli joutuu mennä taaksepäin maahanmenon eli etujalat pysyis paikoillansa. Mutta meidän suurin ongelma on seisominen. Kyllähän sesen tekee, mutta ongelma on että siinä se ei höllää kontaktia niinku muissa jäävissä. Ja Sikka jää keventämään toisen etutassun painopistettä. Eli paino ei oo tasasesti molemmilla jaloilla, jonka takia joutuu usein korjaamaan asentonsa. Ruvettiin siis treenaamaan niin että Sikka joutui ajatella enemmän painoa myös toiselle etujalallensa. No Sikallahan on hyvin usein ku seisoo tai istuu nii toinen etujalka ylhäällä, joten sitä samaa keventää seisomisessa. Jonku verran ollaan hinkattu ja jo neidillä rupee olemaan ajatusta siitä kuinka se paino pitää olla molemmilla jaloilla. Katottiin myös kirtoa sillä se on  h y v i n  tiivis. Mitään apuhässäköitä en halua käyttää, sillä tiiän että ne toimii niin kauan ku ne on , mutta ku ottaa pois nii Sika ei oo koskaa kuullukkaa moisesta. Nyt oli ajatus että pitäis saada Sikan ajatusmalli moodiin: juokse tötsän ohi ja käänny, ei että kierrä mahollisimman nopeesti. Toki tässä huomaa sen saman ongelman mikä on takaakierroisssa eli menee niin läheltä että tötsä kaatuu/rima tippuu (tiputtaa jo lavallansa). Yritetty on mutta tuota Sikan ajatusmaailmaa on hyvin hyvin hankala muuttaa sillä koska motto on täysia, nii ei ihan meinaa mennä Sikan ymmärrykseen. yritetään vielä hetki ja jos ei nii sitte ei onnistu.

Tässä meijän suurimmat kuulumiset eli vahvasti aksan parissa. Ja tullaan jatkamaanki sillä saatiin kaukoryhmän paikka Janitalle ja Jaakolle, ison radan treeniryhmäpaikka Saijalle, ja jos vielä sais muutaman yksärin Janitalle/Jaakolle nii rupee olemaan kevät aikas hyvin buukattu täyteen.

Pirskatti meinasin unohtaa. Sain jonku ihme päähän pistoksen ja ostin Nose Workin alotus setin. Nyt ollaan Sikan kanssa tehty niitä juttuja. Sikallahan on sen verta hyvä nenä, joten vaati huiman yhden treenin että kaveri olis jo lähestulkoon koevalmis. Ollaan tehty aika vaikeitaki etsintöjä, nii ei mitää ongelmaa. Hauskaa ja nopeita treenejä nii sopii hyvin mun hektiseen ja kellotettuun aikatauluun. Nyt pitäis vaan vahvistaa ilmasua nii kokeeseen vaan. Ainoo mikä mua niissä kokeissa höiritsee on se ku koira tulee olla kytkettynä. Sikka toimii paljo paremmin ku on irti...

Ja toinen pirskatti. Toinen asia minkä meinasin unohtaa nimittäin pentu-hässäkkää. Oon kattelu jo täs pentua ja nyt näyttää vahvasti siltä että mulle tulee keväällä malikka-pentu. Kyseisen nartun pitäis alottaa juoksut näillä näppäimillä. Mutta katsotaan sitte lähempänä jos ja kun narttu on tiineenä. Sitä tässä nyt ootellaan