maanantai 28. maaliskuuta 2016

Jälkikauden korkkaus ja purutreenejä

Jessssss, vihdoin ja viimein päästiin viime torstaina alottamaan peltojälkikausi. Kävin ittekseni tallaamassa molemmille tytöille suht lyhyet ja helpohkot jäljet. Sikaan lin niiiiiiin tyytyväinen. Enää ei kaahotettu niin mahttomasti, paikkapaikoin rytmi oli hyvä, välillä hajos silti niiin hyvää työtä neiti teki. Aavan jälki oliki pieni katasrofi, ekanakin yleensä paalulla mulla on muutama nami, eipä ollu ny. Joten alku oli melkoista haahuilua, kulmat oli hirveitä . Jos jotain hyvää, nii vikan 50-60 m ajoi hyvin (pituus tais olla +/- 200 m ).

Perjantaina käytiin taas pureksimassa. Sikanen oli ihan super hieno neiti taas. Toki ittestä tuntui että hallinnassa ollaan menty takapakkia. Vaikka Aarneki sanoi että treenithän meni loistavasti. Noh, ehkä ne sitte meni hyvin. Ittelle ei jääny niin varma olo. Aavalainen pääsi vaan höntsäilemaan jotain sillä sen kanssa on mulla totaalinen motivaation puute ja sen näkee jossain suhtees koirastaki. Pitäis ny todellaki yrittää löytää se jostain.

Lauantai oli tytöille vapaata sillä pääsiäisen takia tein yllätys taas pitkän päivän. Sunnuntaina mentiinki tukka putkella. Riikan ipo-maalimies on kiinnostunu montsusta joten käytiin Sikan kans näyttään kuinka me touhutaan. Ekaksi tehtiin taas pohjalle tottista, uus halli missä ihan hemmetisti kaiken maailman tavaraa hallin reunoilla. Yllättävän hyvin pikku-paskiainen jaksoi keskittyä, vaikka välillä piti käydä vähä kattomas mitä sielä reunoilla on. Muutama hyvä seuruun pätkä saatiin silti tehtyä, jäävät erotteli hyvin. Ekalla kierroksella Sikka teki taas hyvää työtä. Toinen kierros oliki melkonen. Vaihdettiin tumppua johon otettiin ekaa kertaa puru. Tähän asti se on ollu semmonen mistä vedetään vaan nyöri pois ja tumppu aukeaa. Tässä uudessa oliki tarra. Ekassa purussa Sikka oli hyvin täydessä otteessa ja ku Aarne repäs tarran auki nii SIkka irrotti ja jäi pää kallellaan kattomaan mikä se oli. Jäätiin molemmin Aarnen aa kattomaan että mitä tapahtui (ilmeet oli varmaan meilä molemmilla melkoset). Ihan ihme. Samalla toiselle kierrokselle avattiin liukuovi ku oli niin nätti keli. No totta kai tuli selkee aurinkoinen kohta, ja sitte varjo. Tuo raja oli tosi paha Sikalle. Ote huononi hurjasti ku mentiin lähelle tuota rajaa. ku otettiin toiseen suuntaan tai käännyttiin pois päin nii paransi. Olin ihan hämilläni moisesta. Uusia asioita tuli ilmi Sikasesta. Muuten oli kyllä kiva käydä kattoos ipo-puolen treenejä sillä ne on kuitenki ihan erilaiset.
Askolasta puruista ajettiin täysiä takasi nii kerettiin vielä Aavan aksatreeneihin. Aava oli mahottomalla päällä, se oli jopa tavallista röyhkeämpi (vaikka sitä siitä ei saa tekemälläkää) mitä koskaan. Hauska rata missä tehtiin paljo irtoomista. Meidän kouluttaja vaan nauroin ihan kippurassa: "kuinka sä Minttu voit ryssiä noin pahasti tuon ohjauksen, mutta koira korjaa silti niiiiiiiin viimetipassa ku on niin kuuliainen. en oo koskaan nähny noin vilpitöntä koiraa ikinä, ja sit sä ryssit". Mä niiiiin tiiän :)

Tänään käytiin taas aamusta tallaamassa jäljet Heidin ja sakemannien kanssa. Sikalle tein about 100 m pitkän ja Sikasen ekan kulman. Edelleen hyvin työskenteli, pitää vielä vahvistaa tuota rytmittämistä jäljelle. Kulman ajoi yllättävän hyvin, hieman itse käännöksen ajoi varmasti mutta kulman jälkeen oli vähä epävarma. Toki tuulikin vaikeutti asiaa, sillä eka ajoi myötätuuleen ja siitä vaihtui kovaan sivutuuleen. Pitää varmistella noita kulman jälkeistä jälkeä nii saadaan varmuutta muuten hieno pieni nenä koiruus :)
Aavalle tein n. 250 m ,4 keppiä, 2 kulmaa ja 1 piikki. Alun ajoi hyvin mutta ku jälki kääntyi vastatuuleen nii ajoi tosi rumasti: suu auki ja nosteli päätään. taas kulman jälkeen ku tuuli kääntyi muuttui huomattavasti varmemmaksi ja suu meni kiinni eli ajoi huomattavasti paremmin :) Kummallista, noh tietää mitä treenaa. Huomenna taas jälkeilemään , mä niiiin nautin ku saa tallata jälkiä :D

maanantai 21. maaliskuuta 2016

"Ei me kuitenkaan kokeeseen mennä ;D"

Taas on tullu tehtyä ja touhuttu että unohan varmaan puolet tästäki postauksesta. Mutta keskiviikkona käytiin taas treenailemassa Riika j a Aarnen kans, Sikka pääsi tekemään jalkapuruja ja hallintaa... Edelleen meillä on "hieman" tekemistä tuon hallinnan kans. Suurin ongelma meinaa olla ennakointi. Ja mun aivan liian pitkät käskyt. Pitää kattoo meneekö mun käskysanat uusiin puihin ;D

Torstaina Maaret pyysi taas kaveriksi Hyvinkäälle uittamaan koiruuksia. Sikalta on kuitenki juoksut hiljattain loppunu nii en viittiny ottaa sitä Sonyn kiusaksi uimaan, joten vietettiin Aavan kanssa laatuaikaa uimassa. Aava kyllä nautti ku pääsi uimaan ja ilman Sikkaa. Sen verran kävi köpelösti koska Sony yritti silti hyppiä Aavan selkään. Kerran nii että Aava oli just nousemassa vedestä ja oli rapilla huonossa asennossa. Sen seurauksena Aavan selkä kramppas aikas pahasti (koko selkä oli kuin kissalla konsanaan kaarella, ja takajalat oli niiiiiiiin suoras pokkelöt jokka ei tapipunu mihinkää). KÄvelytin vähä altaaan seunoilla, mutta ei tuntunu auttavan yhtää. Loppuajaksi pisti Aavalle liivit päälle ja sai Aava uida nii helpotti huomattavasti. Silti koko loppupaivän neiti kyllä peitsas.
Torstaina alkoitettiin Heidin kanssa pitämään EPK:n treenejä. Mukaan otin vaan Sikaen jonka kanssa tehtiin yllätys yllätys hallinta treeniä eli annoin Heidille Sikan lempparityynyn ja Heidi hetsas Sikkaa siihen, siitä sitte perusasentoja. Jonkin näköstä pientä edistystä oli kyllä havaittamissa, mutta silti ei mitää järin suurta.

Perjantaina annoin vielä Aavalle vp:n sillä selkä oli selkeesti jäykkä (okei, parin viikon takainen lentokeinu ei ainakaa auta asiaa). Käytiin taas Heidin kanssa treenailemassa Petikossa. Sikan kanssa yllätys jatkettiin samanlaisia hallintatreenejä. Samalla hinkattiin seuruuta, joka rupee pikkuhiljaa sujumaan, vihdoin ja viimein. Tein myös kerran jäävät: erotteli hyvin je teki nopeesti :)
Lauantaina pääsi SIkanen taas puremaan. Jatkettiin jalapuruja ja yllätyyyyyyyys, hallintaa. Nyt joo alku oli hankala mutta loppua kohde vähä paransi. Nyt ongelmana oli tuo Sikan ennakointi. Ja jos Sikalta kysytään nii sen mielestä riittää että vilkasee mua ja sitte se jo onki menossa puruun. Eli töitä on vielä hitokseen tehtävänä.

Eileen olin itte iltavuorossa joten en päässy ohjattuihin reeneihin ollenskaa. Toki olisin varmaan jättäny kyllä välistä tuon selkävaivan takia. Joten kävin vaan ittekseni treenailemassa. Sikan kanssa hinkattiin aluksi taas seuruuta. Tuntui että kaveri oli taas päässy unohtamaan sen mitä viime kerralla osas, hiemanko turhautti. Tehtiin vielä muutamia eteentuloja tai niiden vahvitamisia. Nyt vihdoin ja viimein neiti tulee suoraan (meinaa edelleen välillä tulla pahasti vinoon sillä hakee niin vahvasti perusasentoon). Koska eteentulot sujui sen verran hyvin nii pakko oli koettaa tikulla jäätä ja tein kokonaisen luoksarin pitkältä matkalta. JA se onnistui. Voin sanoo että siitä tulee niiiin törkeen hieno ja näyttävä!! Tulee täysiä koko matkan ihan loppuun asti hidastelematta, ja tuo peppunsa etujalkojen "alle" , tulee lähelle (okei vois olla ihan himppasen tiiviimpi) kuitenkaan törmäämättä.
Aavan kanssa tehtiin vaan tunnaritreeniä. Tein piiiiitkän tunnaririvin missä oli20-25 tunnaria. Hyvin Aava tarkisti kaikki ja toi AINA oman vaikka otettiin pariin kertaan :) Loppuun tein vielä tunnareista tornin jonka pohjalle pistin oman. Kyllä se oman ekalla kerralla otti. Meikäläisen pieni tunnari.koiruus :)

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Astetta enempi hommaa

Ihan ekaksi, mä oon löytäny Sikasta vian!!! Kyllä mun täydellisyys-rakkaus-pakkauksessa on vika. Nyt ku ollaan treenailtu paljo illemmalla nii jos vähänkään hämärtää, vaikka kentällä on valot, nii Sikan sihti osua patukkaan on välillä hieman heikko. Ku edelliset turvotukset laskee kädestä nii sitte tulee taas uutta osumaa . Käsi täynnä mustelmia mustelmien päällä ja vieressä. Voin sanoo että välillä tuo käsi on ihan kunnola kipee.

Mutta SIkan kanssa ollaan nytte oltu kahissa purutreeneissä. Toiset pidettiin viime keskiviikkona. Jossa Sikanen taas pääsi loistamaan :) Kokeiltiin ekaa kertaa hallintaa. Noh... meillä on vielä "vähän" tekemistä. Joten jötettiin se vielä yhteen kertaan. Samalla kertaa Sikanen teki ihka ekan jalkapurunsa, hieman meinas vetää.Mutta muuten oli yllättävän hyvä neiti. Aarne saoi että vahvistetaan vielä käteen puruotetta nii sitte otetaan taas jalkapuruja :)

Perjantaina kävin ittekseni treenailees Heurekan parkkiksella. Sikasen kanssa tehtiin seuruun lähtöjä. En tiiä mistä sille on tullu tapa eka vilkasta jalkoihin ja siitä ottaa hyvän kontaktin nii nyt fokusoitiin siihen. Ja yllätys taas hinkattiin ja hinkattiin. Samoin hinkattiin taas liikkeestä seisomisen tekniikkaa, kun on neitiltä päässy unohtumaan.
Aavan kanssa tehtiin ruutua, ja nyt varsinki sen paikkaa. Tehtiin kosketusalustalla, ja toimi super hyvin!! Välillä lähetyksiä alustalle, välillä ei ja silti meni , woohoooooo. Vihdoin. Nyt tehään näin kuurin omaisena nii eiköhän se siitä!!

Lauantaina tytöt sai vapaan ja sunnuntaina käytiin taasen ottamassa Sikalle purut. Taas jatkettiin hallintaa... o-ou.. Meillä on tekemistä.... Ja jos alotetaan siitä, että mun pitää ottaa Sikaselle panta johon oma naru että saan antaa pientä apua, nii ei saakeli . Liikaa liikkuvia osia mun aivokapasiteetille.

Tänään kävin taas Mintun perinteinen. Oltiin sovittu Heidin kans treenit huomiselle, mä olin jo menos tänään. Noh, kävin sitte ittekseni treenailees Talilla. Kenttä meinas olla pääsääntöisesti melkoinen luistinrata joten mitään erikoista en tehny. Alotin Sikan kanssa sillä neidillä oli taas pikkusen liikaa virtaa. Joten päätiin juoksutella sitä nii tehtiin piilonkiertoja. Hitto, kaveri rupee irtoon jo hyvin, nytki lähetin puolesta kentästä ja sinne se meni. Vielä en viittiny ottaa kahta kiertoo putkeen vaan vahvistelin yhtä, mutta kyllä se siitä. Ja sitte taas hinkattiin niitä seuruun lähtöjä. Toisella kierroksella otin hallintaa niin että mulla oli kädessä Sikasen lemppari purutyyny, otin Sikan perusaasentoon ja heiluttelin eka tyynyä, sitte heitin että sain kaverin pysymään perusasennos, Ja vasta kontaktista vapautin tyynylle. Voi pojat ku meinas olla vaikeeta aluksi. Mutta kyllä se jollain lailla lähti sujumaan. Nyt pitää vaan jatkaa nuita halllinta treenejä :)
Aavan kans tein vaan yhen kierroksen mutta saatiin senki kans hinkata. Tehtiin vaan niinkin yksin kertaista asiaa ku kentälle menoa. Meinas vissiin Aavallaki olla virtaa ku yhdessä menemisestä ei meinannu tulla yhtää mitää. ARRGGGHHH. Taisin pistää Aavan takasi autoon neljä vai viis kertaa että taas muisti . Ja siis edelleenkään en sanonu käskyjä vaan odottelin aina kentän ulkopuolella että tarjoisi yhdessä menomisen.

Mutta vielä muutama Riikan ottama kuva Sikasta sunnuntain treeneistä. Iso kiitos niistä Riikalle :D


Aina yhtä nättinä...









<a href="http://www.bloglovin.com/blog/12448127/?claim=7hu8tsd9fae">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

torstai 10. maaliskuuta 2016

Suhteellisen säpäkkää luento-settiä

Tänään tuli käytyä Mia Skogsterin luennolla. Aiheena oli Koirien tunteet ja niihin vaikuttaminen.
Tässä taas ranskalaisin viivoin muutamia pointteja:

Tekninen koulutus:
- Tietoa paljon saatavilla, sillä teknisesti jokainen pystyy opettaa ja kehittää niin koiraa kuin ohjaajaa (temput, taidot, liikkeet, kaavat)
- Perusperiaate: vahvista oikea aikaisesti -> motivoiva palkka
- Käytännön vaikeudet: koiran riittämätön motivaatio kuunnella ohjaajaa, saavuttaa palkkio ja nauttia siitä

 KOiran heikko motivaatio:
- Ohjaajan taidot (palkkauksen laatu, omat liikkeet eleet yms.) esim. usein meillä ihmisillä on tarve lääppiä ja silitellä koiraa kun tekee hyvin. Osa koirista väistää tätä ja "siirtyy alta pois" -> arvostaako koira palkkaa enää??
- Koiran ominaisuudet (karkeasti: tipsusta ei voi saada suojelukoiraa)

Emotionaalinen koulutus:
- Erittäin vähän tietoa saatavilla
- Koiria ei kannata kouluttaa kuin kanoja (eli jos naksutat kanalle ja rupeet sanomaan hyvä, hieno, hienon jyvän sait. Ei se ymmärrä )
- Paljon muutakin kuin kuin kehut ja kiellot
- Hyvä ohjaaja saa koiran kokemaan sille ilmaisemiaan tunteita (esim. ilo, ylpeys, innostuneisuus, levollisuus, epävarmuus, turhaituneisuus yms.)
- Ohjaajan tulee oppia ilmaisemaan ja kontrolloimaan omia tunteitaan, liikkeitään ja ääntään -> voidaan vaikuttaa koiran tunteisiin ja kyetäkseen kontrolloimaan koiran tunteita ja käytöstä

Tunteiden välittäminen koiralle:
- Äänensävyt ja snaton viestintä tärkeämpää kuin sanat
- Tärkeää mitä koira kokee (tunnetilat)
- Uskalla kokeilla uusia asioita äläkä välitä muista ihmisistä jotka seisoo kentän laidalla
-Tarkkaile ja kehitä itseäsi
- Äänet: äänensävyt, äänteiden pituus, äänteiden painotus, sanojen ja käskyjen loogisuus (ota huomioon myös ulkopuolinen melu, ohjaajan jännitys yms. vaikuttaa omaan äänen käyttöön)
- Liikkeet: liikkeiden nopeus ja pysyvyys, loogisuus ja ennakoitavuus, liikkeet voidaan jakaa kahteen: innostuneisuutta lisääviin ja hallintaa korostaviin liikkeisiin (monella ihmisellä on paljon turhia liikkeitä mitkä voi hermostuttaa, kiihdyttää tahi muuta, esim. kokeessa katsot tuomaria, siten koiraa, sitte yleisöä = paljon turhaa liikettä mitkä kertoo koiralle omasta epävarmuudesta).
- Kontrolloi omaa liikettäsi!

- Ohjaajan kyky vaikuttaa koiran tunteisiin, käytökseen, luonteeseen ja hyvinvointiin

- Sinä määrittelet onnistumisesi: pura harjoiteltavat osiot helpoiksi itsellesi -> onnistumiset menee lihasmuistiin

- Koiran koulutus on todellakin paljon muutakin kuin pelkkää oikeaan aikaan kehulla, namilla tai lelulla vahvistamista

- Koira pystyy kokemaan paljon erilaisia tunteita jos ohjaaja välittää niitä koiralle

- Koiran tunteiden kehittäminen ja hallinta on edellytys parempiin kilpailusuorituksiin


Itse en suuria ahaa-elämyksiä kokenut, sillä Mia painotti hyvin plajon leikkimiseen ja sen pieniin asioihin jokka jo käytännössä tiesin. Yleensä saan kaikista luennoista jäätävn treeni-innon ja pitäisi heti päästä koiran kanssa kentällä, tällä kertaa ei tullut ihan semmoista fiilistä. Mutta suosittelen silti hurjasti luentoa jos on mahdollisuus päästä kuuntelemaan!! Itse tykkään paljon Mian tyylistä ja tietotaitoa on vaikka muille jakaa. Pitäisi joskus päästä oikeen kunnon koulutuksiin koiran kanssa, sillä Mialla on varmasti hyvin plajon annettavaa sillä puolella :)

Tää oli taas tämmönen pika-kertaus, jos jotain epäselvää nii hutakaa hep, niin avaan tottakai!

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Suhteellisen hiljaista eloa

Meidän hiljaiselo se on jatkunu tälläkin viikolla. Olihan mulla pikku-sisko kylässä, joka lähti eileen, nii mun töis ollessa miisa oli aina lenkittäny koiruudet nii oon saanu ittellekki oikeen kunnon laiskottelu viikon.

Mun pikku-Sikasta on tullu jo iso tyttö sillä neiti alotti juoksunsa viime perjantaina.  Kyllä, kuulostaa hieman koomiselta, ku oon oottanu että Aava alottais juoksut, mutta ei, vaan Sikka alotti. Ja joudun myöntää että itte ootin että alkais juoksemaan paljo myöhemmin mutta ei. Aava oli 15 kk ennenku juoksi ekan kerran. Noh, ei voi mitää. Muuten helppo tapaus, pitää ittensä hyvinki siistinä, eikä siitä huomaa yhtään mitään, samallainen höselö se silti on :)





Sunnuntaina meillä ei ollu aksatreenejä, joten käytiin ottamassa purut Sikaselle. Täytyy myöntää että kyllähän se pätevä kaveri on :)   Ainoo ihan "pieni" ongelma oli munpaikalla pysyminen. Suojalumi + kuuneet kengänpohjat  nii ei oikeen meinannu kengät pitää ku piti pitää koiraa paikoillaan. Eli pitää hommata semmoset jääkiipeilijöitten piikit kengänpohjiin nii josko sitte pitäis omat tassut ;D

Eileen käytiin tytööjen kans Ojangossa, sillä nyt ku mulla oli hyvä appari nii sain sen palkkailemaan kauempaa varsinki Sikan kanssa. Otettiin molemmille tytöille taas irtoomista ja esteitten lukittemista nii että Miisa palkkaili. Varsinki SIkan kanssa on ongelmaa tuon palkkauksen suhteen koska mun pitäis saada palkka musta kauemmas ettei jää kyttäilemään mun tekemisiä. Sitte jos palkka on maassa jää kyttäämään , eikä treenistä tuu mitää. Ihan sama jos mulla on palkka kädessä että heittäisin sen. Ei onnistu. Pitäis vaan saada aina joku palkkailemaan treeneihin.

Tänään lenkillä ollessa rupesin tuossa ihan oikeesti mietiskelemään mitä pisyäis ruveta tuolle Sikalle opettamaan näin niinku montsua ajatellen Joten listataanpa tähä jotain mitä :
- Pilli, (heti ku vaan saan ostettua semmosen)
- Objektin vartiointi, (tän aattelin kyllä opettaa Aavallekki pelkkänä temppuna)
- Kakejen hinkkaus, on vähä jääny noitten jumppaaminen. Mutta jotain on tehty
- Tunnari
- Seuruu ensin kuntoon sitte erilaisten esteitten ylityksiä ja pintojen vaihteluita seuruussa
- Transportti, mutta eka pitäis päättää kuinka haluan sen Sikan tekevän, veikkaan että opetan kulkemaan jalkojen välissä
- Ruuasta kieltäytyminen, okei ku on SIkasta kyse nii tuun ottaan tästä varmaan aina pistevähennykset :P

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Kuveja

Viime sunnuntaina käytiin aksaamassa taas Aavalaisen kanssa. rata oli helppo, mutta ihan kiva ja taas testailin eri ohjauksia eripaikkoihin.


Siitä kävin vielä Sikan kanssa tekemäs hyppytekniikkaa. Ihan alusta asti en hoksannu kuvata, mutta muutama toistot:- Ekana perussarja jossa vähä kolisee
                           - KOrkeuden arviointina vika este 35 cm
                           - Korkeudenarviointi 45
                           - Toinen 45
                           - Ja loppuun perussarja, vika hyppy oli vähä korkee mutta ei koilise esteet




Tämän viikon päätin pitää tytöillä melkoisena löhöily viikona, oon nääs itte tehny pitkiä päiviä (maanantaina vietin työmaalla 14 tuntia....) . Huomaa että on tullu tarpeeseen sillä molemmat ollu koko alkuviikon silti tosi rauhallisia vaikkei mitää olla tehty. Nyt tuo tekemättömyys rupee näkymään Sikassa sillä enää ei jaksa vaan henggailla. 

Tänään lenkille muistin jopa ottaa mukaan kameran! Ja kyllä nyt ku itte kerkeet nii eihän se aurinko paista ku muuten ollu nii tosi hienoja päiviä. Hieman ärsyttää, mutta minkäs teet. Mutta joka tapauksessa muutama kuva lenkiltä: