Hankalia keppikulmia ja jumivapaa koira

Mun tuurilla kuSikka sai varpaansa anturansa ees jollain mallille nii neiti liukasteli sangen tyylikkäästi ja on ontuillu melkeen viikon vasenta takajalkaansa. Tai siis ekana päivänä selkeesti ontui, ja sen jälkeen kevensi ja otti selkeesti takapäällä lyhyempieä askelia. Tuo ontuilu ei meinannu antaa periksi millää, joten sain onneksi tälle päivälle Sikalle jäsenkorjaaja ajan heti aamupäivälle. Onneksi. Löytyi samantien syy kankeuteen: koko neiti oli kyljistä ja vyötärön kohalta totaalisen jumissa ja ihan joka suuntaan. Jaanaki naureskeli ettei oo hetkeen nähny noin vahvasti jumiin mennyttä koiraa kyseisestä paikasta. Koko väli vimpasta kylkiluusta lonkkaan asti oli jumissa joka veti jumiin niin koko kyljen, sisäreidet ja pitkät selkälihakset. Eli ei ihme että käveli lyhyellä askeleella. Mutta nyt on taas neiti jumi vapaa. Toki Sikka oli niin jumissa että nyt vaan pitää olla tarkkana ettei vedä uusiksi noin jumiin, eli pitää pitää erityisen hyvä huoli lämppä- ja jäähkälenkeistä sekä venytellä ja hieroo koiraa ennen suoritusta.

Tämän takia Sikkalainen on ollu aksa-vapaalla nyt reilun viikon verran. Tokoa ollaan tehty eileen ja tänään aamusta (ennen jäsenkorjaajaa) sen mukaan miltä Sikkasen jalka näytti ja kesti. Voin sanoo että myös melkeen viikon tokotauko alla nii meno oli just semmosta. Huh huh. Tänään Neiti oli vähän enempi lapasessa ja teki hyvällä moodilla töitä. Joten eiköhän tämä tästä taas. Toki sunnuntaina pitäis mennä kokeeseen, joten tämmönen viikon tauko tähän väliin ei todellakaan tehny hyvää..... Noh nytlevätään käsittelyn jälkeen pari päivää ja sit otetaan hyvän mielentreenejä parit ja kokeeseen. Itte oon suht luottavaisin mielin sillä tiiän että Sikkanen osaa kyllä liikkeet. Nyt ehkä enempi huolettaa tuo mielentila, että kuinkapahasti neiti kiehuu yli....

Siitä onki hyvä siirtyä Aavalaiseen. Perjantaina käytiin ottaa keppitreenit Hannan ja Tiko-miehen kanssa. Tikotin teki keppejä ja kontakteja mutta me keskityttiin Aavan kanssa vaan keppeihin. Nyt seuraava projekti meillä on itsenäiset(mmät) kepit, sillä Aava on vielä hyvin paljo kiinni mun liikkeessä. Tehtiin hankalia sisään menoja : poikkarilla jyrkkiä avokulmia, vahvoja päälle juoksuja, ja vielä niin että oi hyppy keppien puolessa välissä jolle takaakierto, eli lähetin kepeille mutta jäin itte hypylle pakkovalssiin. Ja kyllähän ne toimi!! Poikkareissa Aava vaatii tosi paljo tilaa mutta kääntyy jos vaan ohjaan hyvin.
Kepit pääsi teho treeniin myös eileen maanantaina. Saija oli vielä lomailemassa joten meijän treenit piti Otto Niinikoski. Muuten ei radassa ollu Aavan kanssa sen suuremmin mitää ihmeellistä mutta nuo kepit oli hankalampi. Aava haki kyllä nätisti kepeille eikä kattonukkaan putkeen mutta tuo poikkari putkeen oli hankala. Okei ei olla tehty noin pitkälle olevaa poikkaria, sillä se putki oli suht kaukana eikä Aava meinannu millää tajuta että minne pitää mennä. Siitä olin tyytyväinen ettei menny keinulle, sillä poikkariin nähden keinu oli heti hollilla ja ekana minkä koira näki. Mutta ihan hauskat treenit!!

Pääsi vielä Aava tänäänki aksailemaan omiin treeneihin. Hanna oli tehny meille ihan superkivan radan missä pääsi juoksemaan, mutta missä ihan oikeesti piti juosta. Mietitytti vaan että kerkeenkö kaikkin paikkoihin kuten kutosen päälle juoksuun tai kerkeenkö tehä persjätön 18 putken jälkeen. Perhana soikoon mä kerkesin ja helposti. Nyt oli semmonen rata että ihan oikeesti pääsi hastamaan itteensä, lähettää koira ja juosta. Tämmöset radat sopii vaan niin hyvin mulle, koska mulla ei oo mahollisuutta jäädä turhia varmistelemaan. Sen näkee Aavassaki. Eilinen oli enempi pyöritystä nii juoksen Aavan kans yhtämatkaa ja vauhti on hitaanpaan. Juosuradoilla, pistän itteni paljon paremmin likoon ja sen näkee meijän vauhdissa JA ASENTEESSA!! Ihan mahtavaa, harmittaa että talvikausi loppuu pian sillä meillä on niin saakelin hieno ryhmä!!  Mutta rataan kutosen päälle juoksuun kerkesin hyvin, 10-12 väliä mietin mutta päätin tehdä tehä poikkarin tyylisesti kepeille ja toimi meille hyvin. Toisena mietin kummalta puolelta aata juoksen 15-19 välin. Päätin juosta kuitenki keinun puolelta, poikkari 17 ja silti kerkesin hyvin tosiaan siihen persjättöön, hitto oon tyytyväinen. On se vaan niin paras aksakoiruus tuo Aava <3